Kaupan tekijä

Trendejä, ilmiöitä, palvelua ja arjen neuvoja, jotta kaupassa olisi kiva käydä.

Kaupan tulevaisuutta ohjaa asiakas

Ari Akseli | 30.09.2022

Kun kysytään, millaista kauppaa Suomi haluaa tulevaisuudessa, on vastaus selvä: sellaista kuin asiakas haluaa. Ostamisen tavat ja kohteet voivat muuttua, mutta yksi asia säilyy - asiakas päättää, kuka eurot ansaitsee.

Suomi on kansainvälisesti vertaillen ihan omanlaisensa markkina: harvaan asuttu ja väestömäärältään pieni maa, jossa on muuta Eurooppaa vaikeampaa operoida tehokkaasti - etenkin valtakunnallisesti. Ehkä siksi suomalainen markkina ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kovin houkutteleva kansainvälisille ruokakaupan ketjuille. Olkoonkin, että ulkomaisilla ketjuilla on takanaan valmiit ja tehokkaat kansainväliset hankintakanavat.

Ruokakauppa tarvitsee pyöriäkseen riittävän volyymin ja vaade on Suomen markkinaa laajempi ilmiö: kilpailukyvyn ja tehokkuuden varmistaminen sekä kova kilpailu on johtanut siihen, että ruokakauppa Euroopassa on keskittynyt. Erityisen selvästi kehitys näkyy Suomen tapaisissa maissa, joissa on vähän asukkaita ja logistiikka haastavaa. Pohjoismaissa markkina onkin samankaltainen kuin Suomessa: niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa kolmen suurimman ruokakaupan toimijan markkinaosuus oli vuonna 2021 suurempi kuin 80 %. 

Kaupan tulevaisuudessa ja kehittymisessä keskeisimmässä roolissa ovat todetusti asiakkaat. Asiakaskokemukseen panostaen Suomeen on jo saatu esimerkiksi K-Citymarket Tammiston ja Järvenpään kaltaisia kansainvälisesti palkittuja ruokakauppoja. Se mikä on vetovoimaista tänään, ei kuitenkaan päde tulevaisuudessa, sillä kuluttajien ostokäyttäytyminen muuttuu koko ajan.

Viime vuosina asiakkaat ovat siirtäneet ostoksiaan yhä enemmän verkkoon. Verkkokaupan myötä kilpailukenttä erikoiskaupassa on muuttunut kansainväliseksi, kun suuret globaalit toimijat ulottavat palvelunsa myös suomalaisten saataville. Edellä mainittu todentuu myös luvuissa: Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan suomalaiset ostivat vuonna 2021 vaatteita ja kenkiä ulkomaisista verkkokaupoista yli puolella miljardilla eurolla. Maassa toimii myös useita kansainvälisiä erikoiskaupan ketjuja.

Koventunut kansainvälinen kilpailu on haaste koko suomalaiselle kaupalle, joten siksi on tärkeää, että kotimaiset kaupan toimijat pystyvät vastaamaan kilpailuun ja kehittämään palvelujaan asiakaslähtöisesti. Suomalaiset ruokakaupan toimijat myyvät vuosittain yli 12 miljardilla eurolla suomalaista ruokaa, mikä vastaa 80 % kotimaisesta ruoantuotannosta. Kotimainen kauppa pitää myös elintarviketeollisuuden pyörät pyörimässä, sillä ruokaviennin osuus Suomessa on poikkeuksellisen pieni.

Kyky kuunnella asiakkaita ja vastata toimintaympäristön muutoksiin on kaupan ykköstehtävä – ilman sitä ei tule myöskään menestystä. Kuluttajien toiveiden kuuntelu ja toimintaympäristön muutosten tunnistaminen vaatii herkkyyttä myös päättäjiltä. Kun puhutaan alkoholilain uudistamisesta, ei Alkon monopolia pidä nähdä itseisarvoisena suojelukohteena, vaan on tarpeellista käydä keskustelua lähtökohtaisen rakenteiden suojelemisen sijaan myös kuluttajien näkökulmasta.

Kuluttajat ovat entistä vahvemmin sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada ostaa ruokakaupoista: suomalaisista 59 % haluaisi viinit ruokakauppoihin. Lisäksi yhä useampi kuluttaja pitää hyvänä vuoden 2018 alkoholilain uudistusta, joka salli vahvempien oluiden ja lonkeroiden myynnin ruokakaupassa. Näiden uudistusten myötä valtion verotulot kasvoivat ja samaan aikaan alkoholin kokonaiskulutus on edelleen laskenut.

Mietojen viinien myynnin vapauttaminen lisäisi tervettä kilpailua, tarjoaisi uusia mahdollisuuksia erikoiskaupalle sekä vahvistaisi pienten kauppojen elinvoimaa. Ennen kaikkea tämä olisi kuitenkin sen tärkeimmän, eli asiakkaan etu.

Ari Akseli
Päivittäistavarakaupan toimialajohtaja
Kesko

Takaisin ylös