Kesko selvitti Pirkka-tuotteiden luontojalanjäljen – banaani yllättävän suuri vaikutusten aiheuttaja, Suomen osuus jää pieneksi

Kesko on selvittänyt ensimmäistä kertaa päivittäistavarakaupan omien merkkien tuotteidensa luontojalanjäljen. Selvitys kattoi Keskon omat merkit, kuten Pirkka-, Pirkka Parhaat-, K-Menu-, Menu-, mywear- ja myhome-tuotteet. 

"Selvitys auttaa tunnistamaan, missä tuoteryhmissä, maissa ja hankintaketjun osissa merkittävimmät potentiaaliset lajikatovaikutukset syntyvät ja miten niitä voidaan pienentää tehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden alkuperätiedon tarkentamista ja hankintakäytäntöjen kehittämistä yhdessä toimittajien kanssa", kertoo Keskon vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn. 

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää ympäristön lisäksi myös liiketoiminnan näkökulmasta, sillä monet elintarviketuotannon raaka-aineet ovat riippuvaisia hyvinvoivista ekosysteemeistä. 

Arkinen Pirkka-banaani erottuu merkittävänä luontojalanjäljen aiheuttajana 

Selvityksessä tehtiin syväsukellus seitsemään tuoteryhmään, jotka muodostavat noin 65 prosenttia omien merkkien luontojalanjäljestä: lihaan, maitotuotteisiin, banaaniin, tonnikalaan, kahviin, papuihin ja puuvillaan. Ruoka muodostaa valtaosan vaikutuksista, kun taas käyttötavaran osuus jää pieneksi. 

Yksittäisenä tuotteena tuloksissa erottuu banaani, joka aiheuttaa jopa 13 prosenttia omien merkkien luontojalanjäljestä. Tulosta selittää erityisesti tuotannon keskittyminen Väli-Amerikkaan, jossa osa viljelyalueista voi sijaita lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen herkkiä alueita. Väli-Amerikassa on erittäin sensitiiviset ekosysteemit ja maankäyttö aiheuttaa potentiaalisesti huomattavasti enemmän luontokatoa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa. 

“Suuret banaanien maahantuojat hankkivat banaaneja pitkälti samalta vyöhykkeeltä, mutta luontovaikutuksissa voi olla merkittäviä paikallisia eroja. Selvitys antaakin meille arvokasta tietoa siitä, mihin luontotyössä kannattaa keskittyä, jotta vaikutuksia voidaan vähentää mahdollisimman tehokkaasti”, kertoo Jägerhorn. 

Suomen osuus luontojalanjäljestä on pieni, vaikka hankinnat painottuvat Suomeen 

Vaikka yli puolet tarkastelluista hankintakiloista tuli Suomesta, Suomeen kohdistuvat mahdolliset lajikatovaikutukset jäävät kahteen prosenttiin. Kolumbiaan taas kohdistuu jopa neljännes vaikutuksista, vaikka sen osuus hankintakiloista oli vain noin kuusi prosenttia. Vaikutuksia syntyy merkittävästi myös esimerkiksi Espanjassa hedelmistä ja vihanneksista, Italiassa lihasta ja juustoista sekä Brasiliassa ja Perussa kahvista ja hedelmistä. 

"Suomessa maan- ja vedenkäyttö aiheuttaa vain murto-osan Etelä-Euroopassa tai Väli-Amerikassa syntyvästä lajikatoriskistä. Kotimaisessakin tuotannossa on toki myös paikallisia luontovaikutuksia", kertoo Keskolle laskennan toteuttaneen Nioksen perustaja Henrik Suikkanen. 

Odotetusti luontojalanjäljestä merkittävä osa muodostuu liha- ja maitotuotteista. Liha aiheuttaa potentiaalisista lajikatovaikutuksista jopa neljänneksen, vaikka sen osuus hankintakiloista oli vain kolme prosenttia. Maitotuotteiden osuus vaikutuksista on noin viidennes. 

"Lihantuotannon mahdolliset lajikatovaikutukset syntyvät erityisesti ilmastopäästöistä sekä maankäytöstä ulkomaisessa rehuntuotannossa. Vaikutusten pienentämisessä tärkeintä onkin erityisesti vähentää tuotannon ilmastopäästöjä, suosia kotimaista alkuperää ja saada nykyistä tarkempaa tietoa myös rehun alkuperästä”, kertoo Jägerhorn. 

Taustaksi: Keskon luontojalanjälkilaskenta pähkinänkuoressa 

• Keskon luontojalanjälkilaskenta arvioi Keskon päivittäistavarakaupan omien merkkien tuotteiden tuotannon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen koko toimitusketjussa.  

• Selvitys kattoi Keskon päivittäistavarakaupan omat merkit, kuten Pirkka-, Pirkka Parhaat-, K-Menu-, Menu-, mywear- ja myhome-tuotteet. Selvitys kattoi noin 11 000 eri tuotetta ja 467 miljoonaa kiloa. 

• Laskennan aineistoina olivat muun muassa LC-Impact-, EXIOBASE- sekä GLORIA-tietokannat sekä Jyväskylän yliopiston julkaisema BIOVALENT-tietokanta. Lisäksi vesiriskejä arvioitiin World Resource Instituten aineistolla. Eri aineistoilla tehty vertailu auttoi tunnistamaan luotettavasti tuoteryhmät, jotka ajavat vaikutuksia. 

• Luontojalanjälki laskettiin PDF- (Potentially Disappeared Fraction of species) ja BDe-mittareilla (Biodiversity-equivalent). Ne kuvaavat riskiä, kuinka suuri osuus lajeista on vaarassa hävitä. Laskenta kattaa luontokadon keskeiset ajurit, kuten maankäytön, ilmastonmuutoksen, saastumisen sekä luonnonvarojen, esimerkiksi makean veden, käytön. 

• Kokonaisanalyysin rinnalla tehtiin syväanalyysit seitsemälle merkittävälle tuoteryhmälle: lihalle, maitotuotteille, banaaneille, tonnikalalle, kahville, pavuille ja puuvillalle. Syväanalyysiin valittujen tuotteiden potentiaalisia paikallisia riskejä arvioitiin myös Key Biodiversity Areas -aineistolla. 

• Laskennan toteutti Nios, suomalainen ympäristödataan erikoistunut yritys, joka auttaa yrityksiä arvioimaan luonto- ja ilmastovaikutuksia sekä raaka-aineriskejä.