K-ryhmä listasi ensi vuoden ruokatrendit - näin ne näkyvät eri puolilla Suomea

Ruokailmiöt 2023 -tutkimusdata paljastaa ruokatrendien alueelliset erot: Pohjoisessa suunnitellaan ruokaostoksia tarkemmin, idässä ja etelässä luotetaan arkea sujuvoittaviin ratkaisuihin kaupoissa.

 

K-ryhmän Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen* mukaan etenkin huoli taloudellisesta tilanteesta on innostanut suomalaiset niksikkyyteen, ja noin kolmannes on arvioinut kekseliäiden ratkaisujen budjetin hallintaan vaikuttavan omaan arkeensa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on toiseksi suurin ruokailmiö ja ollut vuosia pinnalla. Se jatkuu vahvana, ja näkyy ensi vuonna etenkin haluna lisätä kasviksia ja kalaa ruokavalioon.

Ruokailmiöt 2023 -tutkimuksen mukaan seuraavat neljä ruoka-arjen trendiä korostuvat ensi vuonna valtakunnallisesti:

  • Niksikkäät eli kekseliäät ratkaisut ohjaavat suomalaisten arkea - Kotikeittiöissä valmistetaan budjettiin sopivia perusruokia
  • Kiinnostus kalaa ja kasviksia kohtaan kasvaa
  • Levottomassa maailmantilanteessa herkutteluhetkillä ja hyvällä ruoalla parannetaan mieltä
  • Pikakaistalle arkiruoanlaitossa: yhä useampi valitsee ruoanlaittoa nopeuttavia ratkaisuja

Ostosten suunnitelmallisuus korostuu mitä pohjoisemmaksi mennään

Niksikkyys on ensi vuoden suurin ruokailmiö kaikilla muilla alueilla Suomessa paitsi Helsingissä ja Uudellamaalla, jossa kokonaisvaltainen hyvinvointi vaikuttaa ostoskorivalintoihin enemmän.

Budjettiviisaat, oman arjen kannalta fiksut valinnat korostuvat ensi vuonna eniten Pohjois-Suomessa, jossa myös tykätään toimia ruoka-arjessa suunnitelmallisesti ja säästäväisesti, vaikkei olisi pakkokaan. Pohjois-Suomessa aiotaan ensi vuonna tehdä muuta maata enemmän konstailematonta perusruokaa, ja toiveissa on myös kalan ja kasvisten käytön lisääminen.

Etelä-Suomessa ruokaostoksia suunnitellaan ensi vuonna enemmän tarjousten mukaan, ja pyritään vähentämään muita alueita enemmän ruokahävikkiä. Pohjoissuomalaisten tapaan eteläsuomalaiset suunnittelevat ostoksia aiempaa enemmän, jotta tulee ostettua vain sen, mitä tarvitsee. Myös Itä-Suomessa suunnitellaan ensi vuonna ruokaostoksia aiempaa enemmän tarjousten mukaan. Sen lisäksi itäsuomalaisia kiinnostavat etenkin energiatehokkaat tavat valmistaa ruokaa.

Suunnitelmallisuuden vastapainoksi levottomassa maailmantilanteessa herkkuhetkillä ja hyvällä ruoalla parannetaan mieltä. Pienillä herkuilla tai ruoilla on aiempaa suurempi merkitys etenkin Etelä-Suomessa.

Helsingissä ja Uudellamaalla ei uskota, että terveellisyydestä tarvitsee tinkiä ruokakulujen säästämiseksi

Ruokavalinnoilla halutaan ensi vuonna parantaa myös omaa hyvinvointia, ja tutkimuksen mukaan se näkyy etenkin suomalaisten haluna lisätä kasvisten käyttöä ja syödä kalaruokia.

”Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään etenkin Helsingissä ja Uudellamaalla tärkeäksi, mutta suhtautuminen siihen ole juurikaan muuttunut aiemmasta. Kiinnostavaa on, että alueella ei uskota, että terveellisyydestä tarvitsisi tinkiä ruokakuluissa säästämiseksi. Ruokaostoksia myös tehdään tutkimuksemme mukaan vähemmän suunnitelmallisesti Helsingissä ja Uudellamaalla kuin muualla maassa”, kertoo Keskon asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar.

Aiempaa enemmän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin aiotaan kuitenkin kiinnittää huomiota ensi vuonna Länsi-Suomessa. Tällä alueella aiotaan pitää aiempaa paremmin kiinni säännöllisestä ateriarytmistä sekä syödä enemmän kasviksia.

Arjen sujuvoittaminen ruokakaupan pikakaistoilla kiinnostaa eniten etelässä ja idässä

Arki, ja sitä nopeuttavat ratkaisut ovat pinnalla etenkin Helsingissä, Uudellamaalla ja Itä-Suomessa. Helsingissä ja Uudellamaalla on halukkuutta ostaa ensi vuonna aiempaa enemmän ruokaa take away -annoksina, ja tilata ruokaostokset verkkokaupasta. Itä-Suomessa halutaan suosia muuta maata enemmän arjessa ruokia, jotka ovat pöydässä 15 minuutissa, ja myös valmisruokia aiotaan suosia muuta maata enemmän.

Myös aivan uudenlaisistakin ratkaisuista haetaan Itä-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla helppoutta arjen ruoanlaittoon ja ruoan ostamiseen. Aikaa halutaan vapauttaa muihin asioihin.

”Tähän toiveeseen vastaa esimerkiksi yleistyvät ruokakaupan pikatoimitukset, Wolt-kuljetuksia tarjoavien K-kauppojen määrä kasvaa koko ajan. Vuoden loppuun mennessä niitä on jo 160 K-kaupan yhteydessä eri puolilla Suomea. Keskimääräinen toimitusaika K-ruokakaupoista on 24 minuuttia, mutta parhaimmillaan ostokset saa kotiin jopa kymmenessä minuutissa. Arki mullistuu varmasti monella, kun näitä uusia kauppojen pikakaistoja opitaan hyödyntämään, eikä paluuta silloin entiseen enää ole”, kertoo Jungar.

ruokatrendien erot.png

Lähde: K-ryhmän Ruokailmiöt 2023 -tutkimus, n=998. Tutkimusaineisto on asuinpaikan, ikä- ja sukupuolijakauman suhteen väestöedustava. Tutkimusten toteutuksesta vastasi Frankly Partners.


Oliko sisältö hyödyllinen?
KYLLA
EI

Takaisin ylös