Hävikkituotteet ja -hyllyt sekä punalaputetut tuotteet kasvattavat suosiotaan – K-ruokakauppojen hävikki väheni ennätykselliset 9 prosenttia viime vuonna

K-ruokakaupoissa syntyvän hävikin vähentyminen on ollut monen tekijän summa. Koronavuoden kysynnän kasvun ohella laskua ovat kiihdyttäneet K-ryhmän aktiiviset toimet ruokahävikin pienentämiseksi, kauppiaiden kekseliäät ratkaisut, alati lisääntyvät hävikkiä hyödyntävät tuotteet sekä kuluttajien kiinnostus lähellä viimeistä käyttöpäivää oleviin alennettuihin tuotteisiin.

Jo kymmenistä K-kaupoista löytyvät hävikkihyllyt ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi kamppailussa ruokahävikkiä vastaan.

’’Kaupalla syntyvän ruokahävikin määrä on puolittunut hävikkihyllyn myötä. Syynä on varmasti helppous ja vaivattomuus – asiakkaat löytävät nyt yhdestä hyllystä ne tuotteet, joiden päiväys on lähestymässä. Myös henkilökunnan pelisilmä on hävikkihyllyn myötä kehittynyt ja nyt tiettyjen tuotteiden hinnat osataan alentaa ajoissa’’, kertoo K-Supermarket Lasihytin kauppias Erkki Zaiedman.

K-kaupoissa pohditaan myös paljon, miten omaa hävikkiä voisi hyödyntää uusiksi tuotteiksi. Hävikkiin päätyvät hedelmät, vihannekset ja leivät voivat olla uusien hillojen, mehujen, smoothien ja jopa oluen raaka-aineita.

’’Kauppamme oma hävikkituote sushispydäri syntyy sushiriisin ylijäämästä. Tuote on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion ja noussut kaupan top 50-listalle’’, kertoo Zaiedman.

Yli 90 % K-ruokakauppiaista lahjoittaa lähellä viimeistä myyntipäivää olevaa ruokaa paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat sen ruoka-apuna sitä tarvitseville. K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä sen sijaan syntyy yhteistyössä energiayhtiö Gasumin kanssa biokaasua, joka hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.   

Ruokahävikki vähentynyt ennätysmäärän vuonna 2020

Vuoden 2020 aikana eniten hävikkiä kiloina syntyi leivästä, kasviksista, hedelmistä, marjoista, lihasta ja maitovalmisteista. Toisaalta hävikki myös laski eniten näissä samoissa tuoteryhmissä.

K-ryhmän tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Myyntikiloihin suhteutettu ruokahävikki on vuoteen 2020 mennessä laskenut noin 11 prosenttia vuoden 2016 lähtötasosta. Ennätys tehtiin viime vuonna, kun ruokahävikki laski huimat 9 prosenttia.

’’Tärkein keino ruokahävikin vähentämiseen on valikoimien hallinta. Muita keinoja ovat tehokas kuljetus- ja myymälälogistiikka, omavalvontajärjestelmä sekä henkilökunnan koulutus. Myös pakkausominaisuuksien optimointi ja jatkuva kehitys ovat tärkeässä roolissa hävikin vähentämisessä. Uusia hävikkiratkaisuja etsitään ja keksitään jatkuvasti. Esimerkiksi K-ryhmän keskusvaraston hävikkihedelmistä, vihanneksista ja marjoista syntyvään Hyvis-mehuun on hyödynnetty jo yli 20 000 kilon edestä myyntiin kelpaamattomia hävikki-hevejä’’, kertoo päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.             

Ruokahävikin vähentäminen osa K-ryhmän ilmastotyötä       

Ruokahävikin vähentäminen linkittyy K-ryhmän ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2025 ja vähentää päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. K-ryhmä käynnistää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa K-ruokahävikkitiekartan valmistelun maaliskuussa.

“Syömäkelvoton ruokahävikki huomioidaan K-ryhmän hiilijalanjäljen laskennassa ja Hiilineutraali K-ryhmä -tavoitteen mukaisesti meidän tulee panostaa merkittävästi ruokahävikin pienentämiseen. Vastuu ruokahävikin pienentämisestä on kuitenkin yhteinen, ja siksi haluamme tukea myös kotitalouksia hävikin vähentämisessä”, linjaa Jäske.

Punalaputetut tuotteet kiinnostavat kuluttajia

K-ryhmän toteuttama Ruokailmiöt 2021 -tutkimus osoittaa, että harkittu kuluttaminen on yksi suurimmista arjen valintoihin ja ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Kuluttajat voivat, ja tutkimuksen mukaan haluavat, omilla toimillaan vähentää ruokahävikin syntymistä.

Jopa 92 prosenttia harkitsevista kuluttajista kertoo pyrkivänsä vähentämään ruokahävikkiä ja 51 prosenttia edelläkävijäkuluttajista kertoo suosivansa lähellä viimeistä käyttöpäivää olevia punalaputettuja tuotteita. Punalaputetut tuotteet loistavatkin vuoden 2021 trendiostoskorin ykkössijalla ja löytyvät yhä useamman ostoskorista tänä vuonna.

K-ruokakauppojen kappalemäärällisesti suosituimmat punalaputetut tuotteet vuonna 2020 olivat leipä, valmisruoka, liha, jogurtit, vanukkaat ja maitovalmisteet sekä palvelutiskin tuotteet. 

 

Lisätietoja:
Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske, puh. 050 529 2028
K-ryhmän viestintä, puh. 010 5350 200, viestintä@kesko.fi (ark. 9-16)

Ruokailmiöt 2021 -tutkimuksen tulokset perustuvat K-ryhmän päivittäistavarakaupan asiantuntijoiden haastatteluihin ja K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa tehtyyn tutkimukseen, johon vastasi elokuussa 2020 yhteensä 1151 kuluttajaa. Otos painotettiin vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Frankly Partners. Tiedotteen liitteenä on tarkemmat tutkimustulokset. Koko tutkimuksen voit lukea täältä: https://www.kesko.fi/contentassets/e56754e977e349409c0972ecd3d2a770/ruokailmiot-2021-yhteenveto-final.pdf .

Takaisin ylös