Näkökulma

Reilu kauppa ei ole pelkkä tunnusmerkki tuotteen pakkauksessa – se on kansainvälinen järjestelmä, joka pyrkii tuottajien aseman parantamiseen, lapsityövoiman kitkemiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Mutta mitä Reilun kaupan sertifikaatti oikeastaan tarkoittaa ja miksi sen valitseminen kaupassa on tärkeää?

Kuva:Vincent Owino, Simbi Roses (Kenia). Kuvassa Christine Wanjiku Wabuille, joka työskentelee Simbi Roses -kukkatilalla.

Reilu kauppa on maailman tunnetuin ja luotetuin vastuullisuusmerkki. Keväällä 2025 julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan kuluttajista 75 prosenttia tuntee Reilun kaupan. Suomessa vastaava luku on jopa 90 prosenttia (Verian 2024). Reilun kaupan sertifikaatti takaa, että tuottajat saavat tuotteistaan aina vähintään Reilun kaupan takuuhinnan ja lisän, jotka ovat tärkeitä työkaluja tuottajien aseman kehittämisessä. Elämiseen riittävien ansioiden mahdollistaminen on yksi Reilun kaupan päätavoitteista. Se liittyy läheisesti myös lasten oikeuksiin: kun perheillä on riittävä toimeentulo, lapsilla on paremmat mahdollisuudet käydä koulua sen sijaan, että he joutuisivat työskentelemään.

Globaalisti noin 138 miljoonaa lasta tekee työtä, joka vaikuttaa haitallisesti heidän hyvinvointiinsa (Unicef, ILO). Erityisen suuri riski lapsityövoima on kaakaontuotannossa, ja juuri tällaisten tuotteiden parissa Reilun kaupan työtä tarvitaan eniten. Reilun kaupan tiloilla lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty, ja Reilu kauppa puuttuu aktiivisesti lapsityön hyväksikäytön juurisyihin, kuten köyhyyteen. Muutokseen ei pystytä yksin, vaan lapsityön lopettaminen vaatii mukaan kaikkia toimijoita: tuottajia, kuluttajia, yrityksiä, viranomaisia ja hallituksia.

Reilu kauppa sertifioinnin takana on konkreettista työtä tuotantoketjun alkupäässä, ja tuottajia koulutetaan ympäristön kannalta kestäviin viljelytapoihin. Esimerkkinä viimeaikaisesta hankkeesta on Fairtrade NAPP -verkoston koulutus, joka tukee viljelijöitä EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) vaatimuksiin valmistautumisessa. EUDR myötä yrityksiltä vaaditaan tarkkaa tietoa tuotteidensa alkuperästä ja tuotantoketjusta. Reilu kauppa tukee viljelijöitä, esimerkiksi Papua-Uuden-Guinean kahvi- ja kaakao-osuuskunnissa, valmistautumaan näihin vaatimuksiin.

Reilu kauppa on enemmän kuin sertifiointi – se on valinta, joka merkitsee. Tee arjestasi reilumpaa, pienin teoin, isoilla vaikutuksilla!

Siiri Saarela-Mäkinen
Markkinointi- ja asiakkuuspäällikkö
Reilu kauppa ry

EU:n metsäkatoasetus astuu voimaan vuonna 2026. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa myytävät tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaiset kaupat voivat jatkossa myydä vain tuotteita, jotka täyttävät asetuksen vaatimukset. 

Asetus koskee monia arjen tuotteita, kuten kahvia, kaakaota, naudanlihaa, soijaa ja puupohjaisia tuotteita – kuten pehmopapereita. Jatkossa koko toimitusketjun on oltava jäljitettävissä: esimerkiksi pehmopaperien puuraaka-aineen alkuperä on pystyttävä todentamaan metsäpalstalta asti. Metsäkatovapaus varmistetaan toimitusketjussa monipolvisessa prosessissa tunnistekoodien avulla, jotka seuraavat puuraaka-ainetta metsästä sellutehtaalle, sieltä pehmopaperitehtaalle ja lopulta valmiiksi pehmopaperituotteeksi kaupan hyllylle. 

Kuluttajalle tämä tuo sekä helpotusta että pohdittavaa: kaikkien kaupan hyllyltä löytyvien arjen tuotteiden tulee jatkossa olla varmennetusti metsäkatovapaita. Valitettavasti vastuullisen kuluttamisen kokonaisuutta ei kuitenkaan ratkota vain yhdellä lainsäädännöllä – päivittäisissä valinnoissa on syytä edelleen huomioida myös muita tärkeitä näkökulmia, kuten kotimaisuus, raaka-ainevalinta tai ympäristösertifikaatit. 

Kuva: Ääri Oy

Esimerkiksi Lambi- ja Serla-pehmopaperit ovat olleet metsäkatovapaita jo ennen asetusta, nyt lainsäädäntö vain kasvattaa vaatimuksia niiden jäljitettävyyden osalta.  Läpinäkyvyyskeskustelun lisääntyminen voi kuitenkin auttaa myös muiden vastuullisuusulottuvuuksien näkyvyyttä. Tutuista pakkauksista löytyy useita kuluttajien päätöstä helpottavia tekijöitä: puun alkuperäketjua todentava PEFC-sertifikaatti, tiukoista ympäristökriteereistä kertova Joutsenmerkki tai kotimaisuutta korostava Avainlippu. Vaikka suomalaiset ostavat tutkitusti pehmopaperinsa edelleen ennen kaikkea hinnan ja laadun pohjalta, on hyvä, että myös vastuullisuustekijät saavat enemmän näkyvyyttä. Tämä auttaa tekemään entistä parempia päätöksiä kaupassa.   

Lainsäädännön vaatimusten kasvaessa läpinäkyvyys lisääntyy, mutta me kuluttajat olemme edelleenkin paljon vartijoina - saamme jatkossakin vaikuttaa valinnoillamme.  

Johanna Kesti 
Markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja  
Metsä Tissue 

Johanna Kestin kuvan kuvannut Ivan Bessedin

Sarjakevään koskettavimpiin ja sydäntä riipaiseviin hetkiin kuuluu minisarja Adolescencen kohtaus, jossa yhdellä otolla kuvatun jakson kamera yhtäkkiä kohoaa hitaasti ilmaan ja näyttää lintuperspektiivistä brittiläistä lähiötä, jossa on tapahtunut karmaiseva nuoriin liittyvä tragedia. Taustalla soi Stingin vanha hittibiisi Fragile, joka lapsikuoron laulamana vavahduttaa ja menee ihon alle. Kukaan ei ole haavoittumaton, mutta erityisen haavoittuvaisia ja siksi erityisen tärkeitä ovat lapset ja nuoret.

Jos laskeudutaan lintuperspektiivistä maan kamaralle, nähdään, että nuoret ovat monenkirjava joukko. On heitä, jotka ottavat kontaktia katseella ja tulevat luokse ja on heitä, jotka sulkevat itsensä vuorovaikutukselta ja yhteydeltä. Lisäksi on kaikkea tältä väliltä. Tiedämme kuitenkin, että aivan jokainen nuori ansaitsee ja kaipaa sitä, että hänestä ollaan kiinnostuneita, hänet nähdään, kuullaan ja häntä halutaan ymmärtää. Näin rakennetaan mielen hyvinvointia, joka kantaa silloinkin, kun elämässä tulee vaikeampia hetkiä.

Kaikkina aikoina on etsitty ratkaisuja kulloistakin ”nykynuorisoa” vaivaaviin ilmiöihin ja toivottu, että ne olisivat mielellään helppoja, nopeita ja laajasti vaikuttavia. Meidänkin ajassamme on paljon nuoria ja nuoruutta koskevia aitoja uhkia ja riskejä. Erityisen huolestuttavassa tilanteessa ja suojelun tarpeessa on onneksi kuitenkin hyvin pieni joukko nuoria. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosalla nuorista on elämän perusasiat kunnossa ja mahdollisuus riittävään uneen, ravintoon, liikuntaan ja mielekkääseen vapaa-aikaan, sekä joku, joka tukee näissä tarvittaessa ja jonka puoleen voi kääntyä mieltä vaivaavissa asioissa. Nuoruuteen ja kasvuun kuten ihmiselämään muutenkin kuuluu myös vaikeita tunteita ja kokemuksia. Niistä ei onneksi tarvitse tai edes kuulu selvitä yksin.

Nuoret janoavat kokemuksia ja tietoa siitä, että he ovat tärkeitä. Nämä kokemukset ovat oikeastaan kaiken ihmisyyden perusta ja nuoruus on uusi mahdollisuus, jos näitä kokemuksia ei ole saanut lapsena. Kun voi kokea olevansa tärkeä, osaa arvostaa ja kohdella sekä itseään että muita hyvin.

Nuoruuteen kuuluvat monet ensimmäiset, ja siksi niin tärkeät ja mieleenpainuvat, kokemukset. Ensirakkaudet, sydänsurut, omien asioiden hoitaminen itsenäisesti ja ensimmäiset työkokemukset vaikkapa kesätöissä. Näissä tilanteissa kohtaaminen aikuisen kanssa muodostuu osaksi kokemusta ja muistoa, ja voi vaikuttaa koko loppuelämään.

Nuoren huomaaminen, kohti katsominen, hyväksyvä ele tai rohkaisevat sanat eivät mene koskaan hukkaan. Ei heidän kohdalla, joille huolia ja haasteita kasautuu, mutta ei heidänkään kohdalla, joilla kaikki on ihan hyvin.

MIELI ry tekee työtä sen eteen, että jokaisella nuorella olisi rinnallaan aikuisia, jotka osaavat kohdata, kuunnella ja tukea nuoria sekä vahvistaa heidän mielenterveyttään. MIELI ry:n koordinoimasta Sekasin chatista ja MIELI Kriisipuhelimesta nuoret ja nuoret aikuiset saavat keskustelutukea vaikeissa tilanteissa. Ostamalla Mielinauhan K-ruokakaupoista tai lahjoittamalla voit olla mukana auttamassa niitä nuoria, joiden taakka on yksin liian raskas kantaa: mielinauha.fi

Johanna Virtanen
Sekasin-chatin toiminnanjohtaja
MIELI ry