Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri organisaatioiden edustajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

MIELI ry, Sanna Vesikansa: Kun kriisipuhelin soi

04.05.2026

Kriisipuhelin soi. Pariskunta on riidellyt rahasta. Laskuja on mennyt ulosottoon, vuokra on maksamatta. ”En jaksa tätä enää. Mitään ulospääsyä ei ole”, soittaja huokaa. Chatissä kirjoittaa nuori. Hän on ahdistunut ja toivoton. Ystävä on tehnyt itsemurhan. ”En pysty tekemään mitään, pyörin vaan ympyrää ja koko ajan olo on pahempi. En uskalla nukahtaa. Pelkään, että kuolen.”

MIELI Kriisipuhelimeen ja -chattiin otetaan yhteyttä 300-400 kertaa vuorokaudessa. Syynä voi olla esimerkiksi läheisen kuolema, parisuhdeongelmia, talousvaikeuksia tai ahdistusta, joka kertyy monen asian summana. Noin 20 soittajalla on itsetuhoisia ajatuksia. 2025 soittoyrityksiä tuli lähes 320 000, keskusteluja käytiin 110 000.

Kun puhelin soi, kriisityöntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen kuuntelee keskittyneesti. Voi kertoa, ettei ole ihme, jos nyt on surua, toivottomuuden tunnetta tai ahdistusta. Kysyy ehkä, onko aiemmin ollut vaikeita tilanteita ja mikä silloin on auttanut. Joskus puhutaan tästä hetkestä. Mikä siinä kannattelee? Keneltä lähipiirissä voisi saada tukea? Mikä olisi sopivin ja lähin palvelu omalla paikkakunnalla? Voisiko ihan lähitunteina tai huomenna tehdä jotakin, joka helpottaisi oloa hetkeksi? Usein lyhyenkin keskustelun jälkeen löydetään jotakin, mikä antaa edes vähän toivoa.

Yksikin puhelu voi auttaa. Joskus se pelastaa hengen.

Soittajat kiittävät palautteissa erityisesti kuulluksi tulemisesta. Keskustelu on helpottanut pahaa oloa ja apua on saanut nopeasti. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja anonyymeja.

MIELI kriisityössä ammattilaiset ja vapaaehtoiset toimivat rinnakkain. Vapaaehtoiset kuvaavat tehtävää vaativaksi mutta samalla hyvin antoisaksi. Kokemus siitä, että saa olla avuksi ja pystyy tuottamaan toivoa antaa paljon myös auttajalle itselleen.Vapaaehtoiset saavat tehtävään peruskoulutuksen, täydennyskoulutusta eri teemoihin ja ammattilaisen ohjauksen eli purkukeskustelun työntekijän kanssa jokaisen päivystysvuoron jälkeen. Lisäksi tarvitaan tilat ja työvälineet.

Kriisityön jatkuminen nähdään tärkeänä, mutta julkisen rahoituksen kutistuessa myös kriisiauttamisen rahoitus on epävarmaa. Osallistumalla Mielinauha-keräykseen jokainen voi olla varmistamassa, että kriisityömme pystyy auttamaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia myös tulevaisuudessa. mielinauha.fi

Sanna Vesikansa

Kriisitoimintojen johtaja, MIELI ry

Kuva: Jakke Nikkarinen

Takaisin ylös