Näkökulma

Me suomalaiset pidämme huolta ympäristöstämme. Meitä ympäröi puhdas luonto, jossa voimme jokaisenoikeuksien turvin liikkua vapaasti. Ilmastoasiat ovat tärkeitä teemoja päätöksenteossamme. Palautuspullot ja -tölkit viemme kauppaan. Lasipurkki ja tyhjä maitotölkki päätyvät kodeista oikeaan kierrätysastiaan.

Muovipakkausten lajittelussa meillä on kuitenkin vielä tekemistä. EU perii Suomelta vuosittain noin 90 miljoonan euron maksun kierrättämättä jäävästä muovista. Tällä hetkellä kierrätämme vain kolme muovipakkausta kymmenestä. Jokaisella kierrätykseen päätyneellä pakkauksella on siis väliä: kun materiaali saadaan talteen, se voidaan käyttää uudelleen, ja säästyneet rahat ohjata fiksumpiin kohteisiin.

Miksi juuri muovipakkausten kierrätys sakkaa? Yksi syy ovat vaihtelevat ja epäselvät lajittelumerkinnät. Tältä osin tilanne kohenee vuonna 2028 EU:n uuden pakkausjäteasetuksen myötä. Asetus helpottaa kuluttajien tehtävää tuomalla yhtenäiset lajittelumerkinnät sekä pakkauksiin että keräysastioihin. Sitä odotellessa helppo muistisääntö on: ”Onko se muovia? Onko se pakkaus? Lajittele!” Kaikki kotitalouksien tyhjät muovipakkaukset kuuluvat keräykseen: elintarvike- ja pesuainepakkaukset, muovikassit, noutoruokarasiat ja kertakäyttömukit.

Muovipakkausten lajittelulla on hieman vaivalloinen maine myös toisesta syystä. Sitkeästi elää uskomus, että muovipakkaukset pitäisi pestä. Näin asia ei ole, vaan tyhjäksi käytetyn pakkauksen voi laittaa kierrätysastiaan sellaisenaan. Tarvittaessa kastikkeen tai marinadin rippeet voi pyyhkäistä talouspaperilla.

Jokainen muovipakkaus, joka päätyy uudelle kierrokselle, vähentää sekajätteen määrää ja säästää luonnonvaroja. Jos taloyhtiössä ei ole omaa keräysastiaa, pakkaukset voi viedä maksutta lähimmälle Rinki-ekopisteelle. Muovipakkauksia vastaanottavia Rinki-pisteitä on yli 1200 kappaletta eri puolilla Suomea.

Juha-Heikki Tanskanen

toimitusjohtaja

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Tulosta

Jaa