Usein kysyttyä

Olemme koonneet tähän hanketta koskevia kysymyksiä ja vastauksia. Mikäli sinulla on kysymys, johon et löydä vastausta olethan meihin yhteyksissä – tavoitat meidät osoitteesta nurmijarvi(a)kesko.fi

Yleistä hankkeesta

Mitä tontille rakennetaan?
Ensivaiheessa tontille rakennetaan Keskon foodservice-liiketoimintaa palveleva keskusvarasto. Foodservice-liiketoimintamme palvelee eri tyyppisiä ruokapalveluiden tarjoajia aina ravintoloitsijasta lippakioskinpitäjän kautta kouluihin ja muihin julkishallinnon toimijoihin.

Keskon päivittäistavarakaupan logistiikkaan liittyvien muiden varastojen osalta suunnittelu jatkuu ja päätöksiä niistä tehdään myöhemmin erikseen.

Ympäristö

Miten luonto- ja ympäristöarvot huomioidaan jättihankkeessa?
Hankkeesta on laadittu kattava ympäristövaikutusten arviointi -selostus (YVA), jotta itse rakentamisen suunnittelussa on voitu ottaa luonto- ja ympäristöarvot huolellisesti huomioon. Vastuullisuus on tärkeä arvo Keskolle kaikessa toiminnassa.

Kuinka paljon metsää kaadetaan rakentamisen tieltä?
Ensimmäisen vaiheen hankealue on kooltaan noin 20 hehtaaria ja koostuu pääosin eri-ikäisestä metsästä sekä pelto- ja teollisuusalueesta. Luonnollisesti puita on kaadettava rakennuksen ja yhteyksien alueelta, mutta suunnittelussa on huomioitu luonnon ja vesistön monimuotoisuuden säilyttäminen eri toteutusvaihtoehdoissa. Logistiikkakeskus on suunniteltu maisemoitavan, mikä tarkoittaa myös uusien puiden istuttamista ja viheralueiden rakentamista.

Entä kalliot - häviävätkö ne kokonaan?
Vain osa kallioista louhitaan ensimmäisen vaiheen aikana. Maata on tasattava suurien korkeuserojen takia rakennuksien ja liikenneyhteyksien kohdalta, mutta suurin osa hankkeen tuottamasta kalliokiviaineksesta on suunniteltu käytettävän tontin tasaukseen joko louheena tai murskeena.

Vaikuttaako työmaa Seitsemän veljeksen reittiin tai Myllykosken ja sen ympäristön virkistyskäyttöön?
Seitsemän veljeksen reitti säilyy ja on käytössä koko rakentamisen ajan. Samoin Vantaanjoen varrella sijaitseva Myllykosken alue on käytössä koko rakentamisen ajan. Rakentamisen aikana voi olla mahdollista, että maansiirtotöistä aiheutuva melu on kuultavissa myös näillä alueilla. Maansiirtotöistä aiheutuvan meluvaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan pieniä, koska näillä alueilla melutilanteeseen vaikuttaa erityisesti E12-tieltä kantautuva melu.

Mitä tapahtuu tontilta louhittaville maamassoille?
Louhetta ja siitä tehtävää mursketta suunnitellaan käytettävän tontin matalampien osien täyttöihin. Ylijäänyt rakentamiskelpoinen maa-aines kierrätetään hyötykäyttöön muihin rakennuskohteisiin. Poisajettava pintamaa ja savimassat viedään luvitettuihin vastaanottopisteisiin.

Miten Kissanojaa ja Vantaanjokea suojellaan rakentamiselta?
Kissanojan ympärillä olevat metsäalueet eivät kuulu hankealueeseen ja ne säilytetään luonnontilassa. Hulevesien hallinnasta on tehty yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka on esitetty viranomaiselle lupahakemuksissa. Hankkeen tontilla syntyvät hulevedet käsitellään tontilla. Hulevedet viivytetään ja puhdistetaan suunnitelmien mukaisesti. Ne puretaan viivytettynä ja puhdistettuna asemakaavassa määritettyyn purkupisteeseen, joka sijaitsee Vanhan Hämeenlinnantien varressa. Hulevesien laatua seurattaan koko työmaan ajan laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Mahdollisiin laatupoikkeamiin reagoidaan esimerkiksi lisäämällä hulevesien viivytystä.

Miten seurataan ja varmistetaan, että rakentaminen ei alenna pohjavettä?
Hankealueen ympäristöön on asennettu pohjavesiputkia, joiden seuranta on aloitettu vuonna 2022. Lisäksi alueen ympäristössä on tehty kaivokartoitus. Pohjavesiputkien ja kaivojen pinnanmittauksia jatketaan koko maarakentamisen ajan ympäristöviranomaisen määrittämässä laajuudessa. Mittaustuloksia verrataan ennen työmaata mitattuihin tuloksiin ja näin varmistetaan, ettei pohjavedenpinnankorkeudessa ole havaittu kausivaihtelusta poikkeavaa vaihtelua. Työmaalla varaudutaan myös pohjaveden imeyttämiseen.

Kuinka paljon logistiikkakeskus kuluttaa energiaa ja miten se tuotetaan?
Logistiikkakeskuksen energiaratkaisujen suunnittelua ohjaavat Keskon vastuullisuusstrategian tavoitteet. Kesko on asettanut oman toiminnan (Scope 1 ja 2) päästötavoitteet, joilla tavoitellaan 50 %:n päästövähennyksiä vuoden 2034 loppuun mennessä vuoden 2024 lähtötasosta. Kaikki Keskon kuluttama sähkö on alkuperätakuuvarmennetusti 100-prosenttisisesti hiilidioksidipäästötöntä. Tilojen lämmittämiseen tarvittava energia tuotetaan pääosin lämpöpumpputekniikalla lauhdelämpöä hyödyntämällä.

Miten maansiirtotyöt vaikuttavat lähialueiden maalämpökaivoihin?
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia lähistön maalämpökaivoihin. Teoriassa vaikutuksia voisi syntyä joko tärinän tai pohjaveden pinnantason muutosten kautta.

Tärinän ohjearvon ylittävä tärinä voi vaurioittaa lämpökaivon rakennetta tai putkistoa tai aiheuttaa liitosten löystymistä. Louhinnan ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan ympäristön maalämpökaivoihin, sillä lähin maalämpökaivo sijaitsee 300 metrin etäisyydellä louhintakohteesta.

Louhinta voi teoriassa vaikuttaa maalämpökaivoihin myös pohjaveden kautta, mikäli louhintatyön seurauksena tapahtuisi paikallisia pohjaveden virtaus- tai -pinnantasomuutoksia. Hankealueen läheisyydessä pohjavedenpinnantasoja ja -laatua seurataan 17 pohjavesiputkesta, joilla voidaan havaita, mikäli normaalista kausivaihtelusta poikkeavia muutoksia syntyisi. Rakentamistoimet pyritään tekemään niin, että muutoksia pohjavedenpinnantasolle ei tule edes hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Mikäli pohjavedenpinta osoitetusti laskisi työmaan toimesta, korjaavana toimenpiteenä kaivo voidaan täyttää esim. bentoniittisavella, joka toimii pohjaveden korvaajana. On kuitenkin epätodennäköistä, että rakentamistoimien seurauksena syntyisi niin laaja-alaisia pohjavesivaikutuksia, jotta ne voisivat heijastua lähialueen maalämpökaivoihin.

Lisääntyykö valohaitta työmaan aikana tai logistiikkakeskuksen valmistuttua?
Työmaa-aikana työskentelyalue valaistaan tarpeen mukaan ja valaistuksen toteutus suunnitellaan huomioiden työturvallisuus ja ympäristöhaitta.

Logistiikkakeskuksen varsinaisen käytön aikana toiminta keskittyy etelä- ja pohjoissivuille, jolloin valohaittaa minimoidaan asuinalueen suuntaan. Aluevalaistuksen mitoitusperiaatteet on hyväksytetty viranomaisella lupavaiheessa.

Melu, tärinä, pöly

Kuinka paljon rakentamisesta syntyy kovaa melua? Miten sitä estetään?
Suurissa rakennushankkeissa melulta ei voi kokonaan välttyä. Meluavia töitä tehdään viranomaisen määrittämien kellonaikojen puitteissa. Hankkeen meluselvitys ja melumallinnus on tehty ympäristöviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Meluhaittaa vähennetään tontilla tehtävillä melusuojauksilla kuten työnaikaisilla meluvalleilla.

Työnaikaista melua seurataan melumittaussuunnitelman mukaisesti jatkuvilla meluantureilla ja lisäksi tehdään miehitettyjä melumittauksia. Melumittauksen tulokset raportoidaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle (lupaviranomainen) ja Uudenmaan ELY-keskukselle.

Mitä melua aiheuttavia töitä tehdään mihinkin kellonaikaan?

Hankkeen ympäristölupapäätöksessä on määrätty toiminnoille seuraavat työajat:

1. murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7.00-18.00
2. poraaminen on tehtävä arkipäivisin klo 9.00-16.00
3. rikotus on tehtävä arkipäivisin vaiheessa 1 klo 10.00-15.00 ja vaiheissa 2–3 klo 9.00-16.00
4. räjäytykset on tehtävä arkipäivisin klo 10.00-15.00
5. louheenkuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin klo 7.00-18.00

Muut rakennustyöt tehdään kello 7.00-22.00 välisenä aikana.

Kuinka paljon valmis logistiikkakeskus aiheuttaa melua?
Asiaa on kuvattu viranomaishyväksynnän saaneessa meluselvitysraportissa. Raportin mukaan logistiikkakeskusta lähimpänä olevien asuinrakennusten kohdalla melu pysyy alle 50dB:n ja äänitaso alittaa nykyisen Hämeenlinnantien liikennemelun voimakkuuden. Liikenteen osalta keskusvaraston ollessa käytössä raskas liikenne logistiikkapihalle kulkee etelän suunnasta Siippoontieltä Pirkkakadun kautta logistiikkakeskukseen, ja vt 130:lla olevasta katuliittymästä kulkee logistiikkakeskuksen työntekijöiden henkilöliikenne.

Miten maarakennus- ja louhintatöiden aiheuttama tärinä huomioidaan? Miten tärinä vaikuttaa lähialueen asutukseen?
Ympäristöön johtuvaa tärinää aiheuttavat erityisesti louhintaräjäytykset. On totta, että räjäytyksien aiheuttama tärinähaittaa ei voida täysin estää, vaikka siihen eri tavoin ja huolellisella suunnittelulla pyritään. Tärinähaittaa hallitaan tärinämittauksin ja huolellisella työsuunnittelulla sekä oikeilla työmenetelmillä. Louhinta suoritetaan suunnitelmallisesti ja määräysten mukaisesti siten, että varmistetaan henkilöturvallisuus ja ehkäistään vauriot rakennuksille ja muulle omaisuudelle.

Ympäristön rakennuksien nykytila dokumentoidaan ennen louhintatöiden aloittamista suoritettavissa katselmuksissa. Katselmukset suoritetaan 200-250 m etäisyydellä hankealueesta. Rakennuksen julkisivut katselmoidaan videokuvaamalla ja sisätilat joko kuvaamalla tai piirtämällä. Lisäksi katselmuksissa määritetään rakennuksille tärinän ohjearvo, johon vaikuttaa esimerkiksi rakennuksen perustamistapa ja rakennusmateriaalit. Työmaan valmistuttua suoritetaan loppukatselmukset, joissa dokumentoidaan työmaan jälkeinen tilanne. Lisäksi varaudutaan suorittamaan välikatselmuksia sekä laajentamaan tärinämittauksia poikkeama- ja reklamaatiotilanteissa vahinkojen syyn ja laajuuden selvittämiseksi.

Mikäli työmaan toiminnan epäillään aiheuttaneen vahingon tai vaurion kiinteistölle, suoritetaan vauriokatselmus. Toiminnan aiheuttamat vahingot korvataan ensisijaisesti urakoitsijan räjäytystöiden vastuuvakuutuksesta.

Jotta asukkailla olisi ennakkotieto milloin keskeisiä työvaiheita työmaalla tapahtuu, pyritään tarjoamaan tietoa eri kanavissa: niin hankkeen kotisivuilla kuin puhelimeen saatavin tiedotuksin. Puhelimitse saatavien tiedotusten vastaanottajiin voi halutessaan ilmoittautua ennen rakennustöiden alkua sekä niiden aikana.

Miten hankkeen aiheuttama pölyhaitta hallitaan?
Hankkeen toteutuksessa noudatetaan laadittua pölynhallintasuunnitelmaa. Hankkeessa syntyvää pölyä torjutaan esimerkiksi kastelemalla louhetta ja rajoittamalla työmaateiden nopeus 30 km/h. Lisäksi työmaalla varaudutaan pesemään poistuvan kuljetuskalustojen renkaat, jotta pölyhaitta ei leviä ympäristöön. Ympäristön ilmanlaatua seurataan ilmanlaatumittauksin. Mittauksilla todennetaan työmaan vaikutuksia ja mittausten perusteella pölynhallintatoimia kiristetään tarvittaessa.

Liikenne

Kuinka paljon rakennustöiden aikana liikkuu kuorma-autoliikennettä? Miten rakentamisen aikana estetään liikenteen ruuhkautuminen?
Liikenne ajoittuu arkipäiville valtioneuvoston muraus-asetuksen rajoissa. Kuorma-autoliikennettä arvioidaan suuntautuvan eniten pohjoiseen Vanhaa Hämeenlinnan väylää pitkin. Rakentamisen aikana liikennevirta on arvioissa tasainen ja sitä seurataan. Rakennustöiden aikana on rekkaliikennettä voi olla verrattain paljon, mutta se vähenee rakennustöiden valmistuessa.

Katuliittymien alueella valmistuu tiemuutoksina kaistajärjestelyt, jotka vähentävät työmaaliikenteen vaikutusta muuhun liikenteeseen.

Mitä vaikutuksia keskuksella on kevyen liikenteen väyliin rakentamisen aikana ja sittemmin logistiikkakeskuksen valmistuttua?
Erillisessä liikennesuunnitelmassa huomioidaan kevyen liikenteen ohjaus rakentamisen aikana ja logistiikkakeskuksen valmistuttua. Katuliittymien kohdalla olevat uudet kevyen liikenteen väylät ehtivät valmistua ennen rakentamisen aloittamista.

Kuinka paljon kuorma-auto- ja henkilöautoliikenteen määrät lisääntyvät logistiikkakeskuksen valmistuttua? Miten logistiikkakeskuksen toimiessa estetään liikenteen ruuhkautuminen?
Ympäristövaikutusten arviointiselvityksen mukaan hankkeen tuottamat liikenteen haittavaikutukset ovat vähäiset logistiikkakeskuksen valmistuttua. Alueelle rakennetaan liittymiä ja tehdään liikennejärjestelyjä. Kuorma-autoliikenteen määrät lisääntyvät logistiikkakeskuksen valmistuttua etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Liikenteelle ei aiheudu toimivuusongelmia Siippoontielle, Hämeenlinnantielle tai Hämeenlinnanväylällä. Logistiikkakeskuksen työntekijöistä valtaosa on vuorotyössä, minkä vuoksi myös työmatkaliikenteen vilkkaimmat ajankohdat sijoittuvat muun liikenteen huippujen ulkopuolelle. Kesko toimii tällä hetkellä Vantaalla Kehä 3:n välittömässä läheisyydessä, eikä toiminnasta ole haittaa liikenteelle.