Usein kysyttyä
Olemme koonneet tähän hanketta koskevia kysymyksiä ja vastauksia. Mikäli sinulla on kysymys, johon et löydä vastausta olethan meihin yhteyksissä – tavoitat meidät osoitteesta nurmijarvi(a)kesko.fi
Yleistä hankkeesta
Mitä tontille rakennetaan?
Ensivaiheessa tontille suunnitellaan rakennettavan Keskon foodservice-liiketoimintaa palveleva keskusvarasto. Foodservice-liiketoimintamme palvelee eri tyyppisiä ruokapalveluiden tarjoajia aina ravintoloitsijasta lippakioskinpitäjän kautta kouluihin ja muihin julkishallinnon toimijoihin.
Keskon päivittäistavarakaupan logistiikkaan liittyvien muiden varastojen osalta suunnittelu jatkuu ja päätöksiä niistä tehdään myöhemmin erikseen.
Milloin rakennustyöt alkavat ja valmistuvat?
Parhaillaan käynnissä on rakennustöiden suunnitteluvaihe, minkä lisäksi rakentamisen aloittaminen edellyttää vielä tiettyjen lupaprosessien etenemistä. Rakentamisen aloitusaika riippuu näiden prosessien etenemisestä – ja samalla toki myös valmistumisaika.
Ympäristö
Miten luonto- ja ympäristöarvot huomioidaan jättihankkeessa?
Hankkeesta on laadittu kattava ympäristövaikutusten arviointi -selostus (YVA), jotta itse rakentamisen suunnittelussa voidaan ottaa luonto- ja ympäristöarvot huolellisesti huomioon. Vastuullisuus on tärkeä arvo Keskolle kaikessa toiminnassa.
Kuinka paljon metsää kaadettaisiin rakentamisen tieltä? Häviäisivätkö metsä ja puut kokonaan?
Ensimmäisen vaiheen hankealue on kooltaan noin 20 hehtaaria ja koostuu pääosin eri-ikäisestä metsästä sekä pelto- ja teollisuusalueesta. Luonnollisesti puita olisi kaadettava rakennuksen ja yhteyksien alueelta, mutta suunnittelussa on huomioitu luonnon ja vesistön monimuotoisuuden säilyttäminen eri toteutusvaihtoehdoissa. Logistiikkakeskus on suunniteltu maisemoitavan, mikä tarkoittaa myös uusien puiden istuttamista ja viheralueiden rakentamista.
Entä kalliot - häviäisivätkö ne kokonaan?
Vain osa kallioista louhittaisiin ensimmäisen vaiheen aikana. Maata olisi tasattava suurien korkeuserojen takia rakennuksien ja liikenneyhteyksien kohdalta, mutta suurin osa hankkeen tuottamasta kalliokiviaineksesta on suunniteltu käytettävän tontin tasaukseen joko louheena tai murskeena.
Vaikuttaisiko työmaa Seitsemän veljeksen reittiin tai Myllykosken ja sen ympäristön virkistyskäyttöön?
Seitsemän veljeksen reitti säilyy ja on käytössä koko rakentamisen ajan hankkeen toteutuessa. Samoin Vantaanjoen varrella sijaitseva Myllykosken alue on käytössä koko rakentamisen ajan. Rakentamisen aikana voi olla mahdollista, että maansiirtotöistä aiheutuva melu on kuultavissa myös näillä alueilla. Hankkeen toteutuessa maansiirtotöistä aiheutuvan meluvaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan pieniä, koska näillä alueilla melutilanteeseen vaikuttaa erityisesti E12-tieltä kantautuva melu.
Mitä tapahtuisi tontilta louhittaville maamassoille?
Louhetta ja siitä tehtävää mursketta suunnitellaan käytettävän tontin matalampien osien täyttöihin. Ylijäänyt rakentamiskelpoinen maa-aines kierrätettäisiin hyötykäyttöön muihin rakennuskohteisiin. Poisajettava pintamaa ja savimassat vietäisiin luvitettuihin vastaanottopisteisiin. Tarkat sijoituspaikat tarkentuvat jatkosuunnittelun edetessä.
Miten Kissanojaa ja Vantaanjokea suojeltaisiin rakentamiselta?
Kissanojan ympärillä olevat metsäalueet eivät kuulu hankealueeseen ja ne säilytettäisiin luonnontilassa. Hulevesien hallinnasta on tehty yksityiskohtaiset suunnitelmat, jotka on esitetty viranomaiselle lupahakemuksissa. Hankkeen toteutuessa tontilla syntyvät hulevedet käsiteltäisiin tontilla. Hulevedet viivytettäisiin ja puhdistettaisiin suunnitelmien mukaisesti. Ne purettaisiin viivytettynä ja puhdistettuna asemakaavassa määritettyyn purkupisteeseen, joka sijaitsee Vanhan Hämeenlinnantien varressa. Hulevesien laatua seurattaisiin koko työmaan ajan laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Mahdollisiin laatupoikkeamiin reagoitaisiin esimerkiksi lisäämällä hulevesien viivytystä.
Kuinka paljon logistiikkakeskus kuluttaisi energiaa ja miten se tuotetaan?
Logistiikkakeskuksen energiaratkaisujen suunnittelua ohjaavat Keskon vastuullisuusstrategian tavoitteet. Kesko on asettanut oman toiminnan (Scope 1 ja 2) päästötavoitteet, joilla tavoitellaan 50 %:n päästövähennyksiä vuoden 2034 loppuun mennessä vuoden 2024 lähtötasosta. Kaikki Keskon kuluttama sähkö on alkuperätakuuvarmennetusti 100-prosenttisisesti hiilidioksidipäästötöntä. Tilojen lämmittämiseen tarvittava energia tuotettaisiin pääosin lämpöpumpputekniikalla lauhdelämpöä hyödyntämällä.
Miten maansiirtotyöt vaikuttaisivat lähialueiden maalämpökaivoihin?
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia lähistön maalämpökaivoihin. Teoriassa vaikutuksia voisi syntyä joko tärinän tai pohjaveden pinnantason muutosten kautta.
Tärinän ohjearvon ylittävä tärinä voi vaurioittaa lämpökaivon rakennetta tai putkistoa tai aiheuttaa liitosten löystymistä. Louhinnan ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan ympäristön maalämpökaivoihin, sillä lähin maalämpökaivo sijaitsee 300 metrin etäisyydellä louhintakohteesta.
Louhinta voi teoriassa vaikuttaa maalämpökaivoihin myös pohjaveden kautta, mikäli louhintatyön seurauksena tapahtuisi paikallisia pohjaveden virtaus- tai -pinnantasomuutoksia. Hankealueen läheisyydessä pohjavedenpinnantasoja ja -laatua seurataan 17 pohjavesiputkesta, joilla voidaan havaita, mikäli normaalista kausivaihtelusta poikkeavia muutoksia syntyisi. Rakentamistoimet pyritään tekemään niin, että muutoksia pohjavedenpinnantasolle ei tule edes hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Mikäli pohjavedenpinta osoitetusti laskisi työmaan toimesta, korjaavana toimenpiteenä kaivo voidaan täyttää esim. bentoniittisavella, joka toimii pohjaveden korvaajana. On kuitenkin epätodennäköistä, että rakentamistoimien seurauksena syntyisi niin laaja-alaisia pohjavesivaikutuksia, jotta ne voisivat heijastua lähialueen maalämpökaivoihin.
Lisääntyisikö valohaitta työmaan tai aikana tai logistiikkakeskuksen valmistuttua?
Työmaa-aikana työskentelyalue valaistaisiin tarpeen mukaan ja valaistuksen toteutus suunniteltaisiin huomioiden työturvallisuus ja ympäristöhaitta.
Logistiikkakeskuksen varsinaisen käytön aikana toiminta keskittyisi etelä- ja pohjoissivuille, jolloin valohaittaa minimoidaan asuinalueen suuntaan. Aluevalaistuksen mitoitusperiaatteet on hyväksytetty viranomaisella lupavaiheessa.
Melu, tärinä, pöly
Kuinka paljon rakentamisesta syntyisi kovaa melua? Miten sitä estettäisiin?
Suurissa rakennushankkeissa melulta ei voi kokonaan välttyä. Melua aiheuttavia töitä tehtäisiin vain viranomaisten määrittämien sallittujen kellonaikojen puitteissa; kellonajoista säädetään luvissa. Murskaamon meluhaitan vähentämiseksi murskausta on suunniteltu suoritettavan kauimpana asutuksesta. Meluhaittaa asuinalueiden suuntaan vähennettäisiin myös tontilla tehtävillä melusuojauksilla. Aiheesta on tehty yksityiskohtaiset selvitykset maanrakennuksen eri vaiheissa, jotta löydetään parhaat toimenpiteet meluhaittojen minimoimiseksi. Melua myös seurattaisiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti tehtävillä melumittauksilla.
Kuinka paljon valmis logistiikkakeskus aiheuttaa melua?
Asiaa on kuvattu viranomaishyväksynnän saaneessa meluselvitysraportissa. Raportin mukaan logistiikkakeskusta lähimpänä olevien asuinrakennusten kohdalla melu pysyy alle 50dB:n ja äänitaso alittaa nykyisen Hämeenlinnantien liikennemelun voimakkuuden. Liikenteen osalta keskusvaraston ollessa käytössä raskas liikenne logistiikkapihalle kulkee etelän suunnasta Siippoontieltä Pirkkakadun kautta logistiikkakeskukseen, ja vt 130:lla olevasta katuliittymästä kulkee logistiikkakeskuksen työntekijöiden henkilöliikenne.
Miten maansiirtotöiden tärinä vaikuttaisi lähialueen asutukseen?
Ympäristöön johtuvaa tärinää aiheuttaisivat erityisesti louhintaräjäytykset. On totta, että räjäytyksien aiheuttama tärinähaittaa ei voida täysin estää, vaikka siihen eri tavoin ja huolellisella suunnittelulla pyritään.
Rakennusten osalta louhintakonsultti suorittaisi ennen louhintatöiden aloittamista alueella rakennusten alkukatselmukset, joissa dokumentoidaan ympäristön rakennuksien nykytila. Työmaan valmistuttua suoritettaisiin loppukatselmukset, joissa dokumentoidaan työmaan jälkeinen tilanne. Lisäksi työn aikana varaudutaan suorittamaan välikatselmuksia sekä laajentamaan tärinämittauksia poikkeama- ja reklamaatiotilanteissa vahinkojen syyn ja laajuuden selvittämiseksi. Louhintatärinää seurattaisiin koko työmaan ajan reaaliaikaisesti ympäristöön asennettavilla tärinämittareilla. Louhinta suoritettaisiin suunnitelmallisesti ja määräysten mukaisesti siten, että varmistetaan henkilöturvallisuus ja ehkäistään vauriot rakennuksille ja muulle omaisuudelle.
Katselmukset suoritettaisiin 200-250 m etäisyydellä hankealueesta. Katselmukset tehtäisiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä kiinteistön omistajan kanssa.
Jotta asukkailla olisi ennakkotieto milloin keskeisiä työvaiheita työmaalla tapahtuu, pyritään tarjoamaan tietoa eri kanavissa: niin hankkeen kotisivuilla kuin puhelimeen saatavin tiedotuksin. Puhelimitse saatavien tiedotusten vastaanottajiin voi halutessaan ilmoittautua ennen rakennustöiden alkua sekä niiden aikana.
Miten hankkeen aiheuttama pölyhaitta hallittaisiin?
Hankkeen toteutuksessa noudatettaisiin laadittua pölynhallintasuunnitelmaa. Hankkeessa syntyvää pölyä torjuttaisiin esimerkiksi kastelemalla louhetta ja rajoittamalla työmaateiden nopeus 30 km/h. Lisäksi työmaalla varauduttaisiin pesemään poistuvan kuljetuskalustojen renkaat, jotta pölyhaitta ei leviä ympäristöön. Ympäristön ilmanlaatua seurattaisiin ilmanlaatumittauksin. Mittauksilla todennettaisiin työmaan vaikutuksia ja mittausten perusteella pölynhallintatoimia kiristettäisiin tarvittaessa.
Liikenne
Kuinka paljon rakennustöiden aikana liikkuisi kuorma-autoliikennettä? Miten rakentamisen aikana estettäisiin liikenteen puuroutuminen?
Liikenne ajoittuu suunnitelmissa arkipäiville valtioneuvoston muraus-asetuksen rajoissa. Kuorma-autoliikennettä arvioidaan suuntautuvan eniten pohjoiseen Vanhaa Hämeenlinnan väylää pitkin. Rakentamisen aikana liikennevirta on arvioissa tasainen ja sitä seurataan. Rakennustöiden aikana on rekkaliikennettä voisi olla verrattain paljon, mutta se vähenee rakennustöiden valmistuessa.
Katuliittymien alueella valmistuu tiemuutoksina kaistajärjestelyt, jotka vähentävät työmaaliikenteen vaikutusta muuhun liikenteeseen.
Mitä vaikutuksia keskuksella olisi kevyen liikenteen väyliin rakentamisen aikana ja sittemmin logistiikkakeskuksen valmistuttua?
Erillisessä liikennesuunnitelmassa huomioidaan kevyen liikenteen ohjaus rakentamisen aikana ja logistiikkakeskuksen valmistuttua. Katuliittymien kohdalla olevat uudet kevyen liikenteen väylät ehtivät valmistua ennen arvioitua rakentamisen aloittamista.
Kuinka paljon kuorma-auto- ja henkilöautoliikenteen määrät lisääntyisivät logistiikkakeskuksen valmistuttua? Miten logistiikkakeskuksen toimiessa estettäisiin liikenteen puuroutuminen?
Ympäristövaikutusten arviointiselvityksen mukaan hankkeen tuottamat liikenteen haittavaikutukset ovat vähäiset logistiikkakeskuksen valmistuttua. Alueelle rakennetaan liittymiä ja tehdään liikennejärjestelyjä. Kuorma-autoliikenteen määrät lisääntyisivät logistiikkakeskuksen valmistuttua etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella. Liikenteelle ei aiheudu toimivuusongelmia Siippoontielle, Hämeenlinnantielle tai Hämeenlinnanväylällä. Suunnitellun logistiikkakeskuksen työntekijöistä valtaosa on vuorotyössä, minkä vuoksi myös työmatkaliikenteen vilkkaimmat ajankohdat sijoittuisivat muun liikenteen huippujen ulkopuolelle. Kesko toimii tällä hetkellä Vantaalla Kehä 3:n välittömässä läheisyydessä, eikä toiminnasta ole haittaa liikenteelle.
