Viisi kotikeittiöiden ja ravintolamaailman ruokailmiötä seurattavaksi vuonna 2026
Kasvisten rooli jatkaa kasvuaan
Vuoden 2024 lopulla päivitettyjen kansallisten ravitsemussuositusten voi odottaa vaikuttavan jollain tavalla ostokäyttäytymiseen myös tänä vuonna. Ruokailmiöt-katsauksen kyselyvastaajista yli puolet (53 %) kertoi päivitettyjen ravitsemussuositusten jo vaikuttaneen omiin ostotottumuksiin. Esimerkiksi lähes joka kolmas (29 %) on pyrkinyt lisäämään kasvisten syöntiä tavoitteenaan 500–800 grammaa päivässä.
”Pyrkimys näyttää osalla myös toteutuneen, sillä kokonaisuutena hedelmien ja vihannesten myyntimäärät kasvoivat K-ruokakaupoissa joulukuun 2024 ja marraskuun 2025 välillä noin 4 %. Meille keskittävien asiakkaiden ostotottumuksia tarkasteltaessa näemme kuitenkin, että puolen kilon tavoite toteutuu vain osassa asiakasryhmiä, kuten eläkeikäisissä. Tulemmekin jatkamaan muun muassa aktiivista tarjouskampanjointia erityisesti sesonkikasviksissa läpi vuoden kannustaaksemme asiakkaitamme lisäämään kasvisten syöntiä”, kertoo Keskon tavarakaupasta vastaava johtaja Harri Hovi.
”Ravintolaruoassa hapokkuus on uusi umami. Vuosia trendanneen umamisuuden vastapari hapokkuus viestii raikkautta, tuoreutta ja terveellisyyttä. Hapokkaita makuja haetaan hedelmistä, marjoista, erilaisista etikoista ja säilöntätekniikoista. Lautasilla nähdään sitrushedelmistö bergamottia, kalamansia ja yuzua. Kotimaista hapokkuutta tarjoavat raparperit, puolukat ja karviaiset”, kertoo Ravintolailmiöistä vastaava Kespron Head of Food Development Harri Veckman.
Kuitu kiinnostaa kotona, leipä hurmaa ravintoloissa
Ruokailmiöt-katsaus ennustaa myös kasvavaa kuitubuumia. Vatsan hyvinvointia tukevat ruoat, kuten erilaiset kuitupitoiset tuotteet kiinnostavat jo lähes joka toista (48 %) kyselyvastaajaa. Vuoden takaisesta nousua on jopa 10 %-yksikköä.
”Kuitu ja erityisesti täysjyväviljan merkitys sen lähteenä ovat puhututtaneet paljon päivitettyjen ravitsemussuositusten myötä, ja sosiaalisessa mediassakin kuitu trendaa nyt esimerkisi fibermaxxing-ilmiön myötä. Se tavallinen kuitupitoinen arkileipä, josta meillä Suomessa on hyvä tarjonta, ei kuitenkaan ole vielä saanut trendistä ainakaan isoa nostetta alleen. Seuraamme mielenkiinnolla muuttuuko se kuluvana vuonna jos kuitutrendistä innostuneet löytävät leivän ikään kuin uudelleen”, kertoo Hovi.
Ravintolamaailmassa leipä on jo trendin aallonharjalla, ja Ravintolailmiöt-katsaus kertookin, että hyvästä leivästä on tullut lähes yhtä tärkeä osa ravintolan tarjontaa, kuin varsinaisista annoksista.
”Hyvä leipä jää asiakkaiden mieleen ja siitä kertovat artesaanileipomoiden ja leipäbaarien yleistyminenkin. Leipä voi olla “se juttu”, joka vetää asiakkaita puoleensa ja menuilla leipä voi löytyä omana ruokalajina. Hyvä leipä on lohturuokaa parhaimmillaan”, kertoo Veckman.
Aitous, alkuperä ja ainesosat suurennuslasin alle
Kilpailun kiristymisen myötä ravintoloiden tarve erottautua toisistaan yhä vahvemmin näkyy aitouden tavoitteluna:
”Enää ei puhuta pelkästään italialaisesta tai japanilaisesta keittiöstä, vaan tarkennetaan minkä alueen autenttisia makuja on tarjolla. Vastapainona globaalille ruoalle, alueellinen erikoistuminen elämyksellistää asiakkaita yhä enemmän. Tämä kehitys alkaa näkymään myös Suomessa”, kertoo Veckman.
Ainesosat, alkuperä ja aitous kiinnostavat yhä enemmän myös kotikeittiössä, joskin hieman eri näkökulmasta kuin ravintoloissa. Ruokailmiöt-katsauksen kyselyvastaajista esimerkiksi 38 % on kiinnostunut lisäaineettomista tuotteista ja 39 % ultraprosessoitujen elintarvikkeiden välttämisestä. Joka kolmatta kiinnostavat niin sanotut luonnostaan runsasproteiiniset tuotteet.
”Näimme viime vuonna kaksinumeroisia kasvulukuja esimerkiksi tofun ja säilykepapujen myynnissä. Samalla kuitenkin erilaisille proteiinilla lisätyille tuotteille on myös kasvava kysyntänsä, ja uusia proteiinilla lisättyjä tuotteita lanseerataan tasaisesti erityisesti valmisruokiin ja välipaloihin, mutta myös esimerkiksi leipiin”, kertoo Hovi.
Elämyksiä haetaan uusista makupareista ja sosiaalisesta mediasta
”Ravintoloissa makuja rakennetaan nyt makuparien kautta. Näitä hyödyntämällä luodaan yllättäviäkin elämyksiä kuten punaviini ja vaniljajäätelö, misokaramelli ja omenapiirakka, harissa-granaattiomenasiirappi ja vesimeloni tai grillattu sitruuna ja entrécote”, sanoo Veckman.
Ruokaelämyksiä haetaan enenevissä määrin myös kotikeittiöissä, ja tässä sosiaalisella medialla on iso rooli: Ruokailmiöt-katsauksen kyselyvastaajista 22 % kertoo löytävänsä sieltä uusia ruokaideoita. Viimeisimpiä, myös kauppojen hyllyillä ja myynnissä asti näkyneitä trendejä ovat olleet muun muassa pinsat ja pistaasi, jotka kumpikin olivat näkyvästi esillä myös sosiaalisessa mediassa.
Juomakulttuuri uudistuu ja monipuolistuu
”Ravintoloissa alkoholittomien juomien suosio kasvaa edelleen ja alkoholin kulutus näyttää ravintoloissa vähenevän tasaisesti. Samppanjan uusi aalto vahvistaa kiinnostusta myös muihin premium-kuohuviineihin, kuten Corpinnat, Alta Langa ja Crémant. Myös Lambrusco trendaa! – kepeät, kuplivat punaviinit palaavat italialaisen ruokakulttuurin rinnalle”, sanoo Veckman.
Juomakulttuuri elää ja muuttuu myös arjessa ja kotikeittiöissä, ja eri tuoteryhmien kysynnässä on havaittavissa isojakin muutoksia. Esimerkiksi erilaisten hyvinvointijuomien ja vitamiinivesien myynti kasvoi lokakuun 2024 ja syyskuun 2025 välillä K-ruokakaupoissa 10 %. Myös matala-alkoholisemmat ja kokonaan alkoholittomat tuotteet kasvattavat suosiotaan. Heinä-lokakuussa 2025 enintään 8-prosenttisten juomien myynti kasvoi 20 %. Ruokailmiöt-katsauksen kyselyvastaajista jopa joka neljäs (22 %) kertoo olevansa tänä vuonna kiinnostunut kokonaan alkoholittomasta elämästä.
K-Ryhmän Ruokailmiöt luo kuluttaja- ja asiantuntijanäkemykseen sekä K-ruokakauppojen myyntidataan perustuvan katsauksen keskeisiin ilmiöihin ruoan kulutuksessa, sekä ennusteen näiden ilmiöiden kehityssuunnista lähitulevaisuudessa. Ruokailmiöt 2026 -trendikatsausta varten toteutettiin kuluttajakysely K-Kylä-asiakasyhteisössä syyskuussa 2025. Kyselyn vastaajamäärä oli 1073, ja aineisto painotettiin vastaamaan väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa. Tulosten virhemarginaali on 1-3 %.
Ravintolailmiöt 2026 perustuu asiantuntijahaastatteluihin, julkisiin tietolähteisiin, Kespron viime vuosien myyntidataan ja eri asiantuntijoiden havaintoihin markkinan kehityksestä. Kespro vastasi trenditietojen keräämisestä eri lähteistä sekä myyntidatan keräämisestä. Haastattelujen toteutuksesta ja raportin kokoamisesta vastasi tutkimustoimisto Vivian White Kespron toimeksiannosta. Kespron Ravintolailmiöt tarkastelevat jatkuvassa muutoksessa elävää ravintola-alaa ja pyrkivät selvittämään tulevan vuoden ulkona syömisen ilmiöitä. Tutkimukset on julkaistu vuosittain 2017–2020 sekä 2024 ja 2025.
