
Lattiaviilennysmahdollisuus on ollut tarjolla koteihin jo useita vuosia. Siitä huolimatta lattiaviilennys ja siihen liittyvät yksityiskohdat tunnetaan teknisen tukkukauppa Onnisen tuotepäällikkö Kim Lindforsin mukaan Suomessa vielä melko huonosti.
”Lattiaviilennyksen ehdoton valtti on sen suuri pinta-ala, jonka ansiosta viileys jakautuu huoneistoon tasaisesti ja nopeasti. Suuren pinta-alan myötä viilennysteho voidaan pitää malalla, mikä tekee lattiaviilennyksestä energiatehokasta. Viilennykselle voidaan myös tehdä huonekohtaisia säätöjä termostaatilla”, Lindfors kertoo.
Viilennys ei tee lattioista kylmiä tai vetoisia. Viilennettävän kodin lattiamateriaalikin on melko vapaasti valittavissa, tosin yhteensopivuus lattiaviilennyksen kanssa on aina hyvä varmistaa valmistajalta.
”Vesikiertoinen lattialämmitys- ja viilennys soveltuu käytettäväksi erilaisissa rakennuksissa ja monien eri lämmitysmuotojen kanssa. Viilennyksen osalta käytössä on oltava jokin viileän lähde, kuten esimerkiksi maalämpökaivo tai kaukokylmä”, Lindfors sanoo.
Optimaalisinta on, jos lattiaviilennyksen asentaminen voidaan huomioida jo asunnon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Monissa tapauksissa lattiaviilennyksen asentaminen on kuitenkin mahdollista myös jo olemassa olevaan lattialämmitysjärjestelmään; fakta, jonka tietää vain 16 % suomalaisista**. Vain hieman useampi, 21 %, kertoo ylipäätään kuulleensa lattiaviilennyksestä.
”Lattiaviilennyksestä kustannustehokkaan tekee juuri se, että samaan järjestelmään sisältyy sekä viilennys että lämmitys eikä erilliselle järjestelmälle tai sen huoltamiselle ole tarvetta”, Lindfors sanoo ja lisää: ”Mitä vähemmän viilennettävää on, sitä pienemmällä energialla lattiaviilennys tietysti toimii.”
Tästä syystä Lindfors muistuttaa ihmisiä kiinnittämään huomiota myös muihin, kodin lämpötilaan ja sitä kautta energiankulutukseen vaikuttaviin asioihin.
”Helteellä kannattaa kytkeä pois päältä kaikki turhat laitteet. Lämpöpattereiden lisäksi monet muut sähkölaitteet voivat nostaa kodin lämpötilaa. Koti kannattaa suojata sälekaihtimilla, jotka pysäyttävät auringonvalon jo ennen kuin se ehtii sisätiloihin. Myös ikkunoiden avaamishetkellä on väliä: hellepäivinä tuuletus saattaa ennemmin nostaa kuin laskea sisälämpötilaa. Ikkunat kannattaa pitää kiinni päivän kuumimpina tunteina ja ajoittaa tuulettaminen joko aikaiseen aamuun, myöhäiseen iltaan tai yöhön.”
Mikäli kuluttaja on kiinnostunut selvittämään, olisiko lattiaviilennystä mahdollista asentaa omaan kotiin, neuvoo Lindfors olemaan yhteydessä esimerkiksi johonkin Hanakat-ketjun liikkeistä, joiden asiantuntevat asiantuntijat auttavat mielellään asian selvittämisessä.
*Lähde: Helteet tekevät kodeista jopa hengenvaarallisia pätsejä (aalto.fi)
**Lähde: Onnisen ja K-Raudan Näin Suomi remontoi -kyselytutkimus K-Kylä-asiakasyhteisössä tammikuussa 2026. Kyselyyn vastasi 1161, iältään 25+-vuotiasta ihmistä. Aineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän ja sukupuolen mukaan.
Lisätietoja:
K-ryhmän viestintä, puh. +358 1053 50200, viestinta@kesko.fi