Näkökulma

Työhyvinvointi on päivän sana, toisaalta työssä uupuminen puhuttaa. Työssä uupuvat erilaiset väestöryhmät: nuoret naiset ja miehet, vanhemmat vastuullisissa tehtävissä olevat naiset ja monet muut.Erilaiset oppijatovat erittäin alttiita työssä uupumiselle, mikäli heidän tapaansa toimia ja oppia ei ole huomioitu.

Kirjoittaja Airi Valkama on Erilaisten oppijoiden liiton puheenjohtaja.

Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet ja työolosuhteet muuttuvat ripeään tahtiin. Kiire on kaikkialla. Kellään ei ole aikaa työnohjaukseen, eikä uusien välineiden käytön tai uusin toimintatapojen perehdyttämiseen. Kiire on ihmisen pahin vihollinen. Jos ei ole aikaa kuunnella tai havainnoida, hyvinvointi on kateissa niin itseltä kuin kanssaihmisiltä.

Työssä voi uupua monella tavalla: ei tule kuulluksi, ei saa tilaisuutta vahvuuksien käyttöön tai työympäristö on täysin sopimaton, eikä käytettävissä ole oikeanlaisia apuvälineitä. Työssä uupuminen voi myös ilmetä monella tavalla: työhaluttomuutena, päänsärkynä tai selkäsairauksina.  Pahimmillaan tilanne johtaa masennukseen.

Jokaisella työpaikalla on ”erilaisia oppijoita”

Erilaisen oppijan taustalla on oppimisvaikeuksia, ja he oppivat, muistavat, tekevät ja hahmottavat asioita eri tavoin. Juuri he ovat erittäin alttiita työssä uupumiselle, mikäli heidän tapaansa toimia ja oppia ei ole huomioitu.
 
He tarvitsevat rauhallisen oppimis- ja työskentely-ympäristön ja rauhallisen sisäänajon uusiin tehtäviin. Työjärjestelyt ja apuvälineet ovat heille usein välttämättömiä. Esimerkiksi hidas kirjoittaja saattaisi tarvita nauhurin, jolla tehdä kokousmuistiinpanot tai tallentaa työtehtävät. Hidas lukija tarvitsisi työpisteeseensä lukevan skannerin ja puhesynteesiin muuttaakseen luettavan tekstin äänimuotoon. Puhuva oikolukuohjelma tulisi tarpeeseen monelle.

Erilaisia oppijoita on väestöstä noin 20 %. Heillä on oppimisvaikeuksista huolimatta erittäin vahvoja osaamisalueita, mutta valitettavasti osa heistä ei pääse koskaan työyhteisöön osalliseksi.

Millainen työpaikka tukee työntekijöiden hyvinvointia?

Työnantajan kannalta on hyödyllistä ja työntekijän kannalta tärkeää, että vahvuudet ja osaaminen saadaan näkyviin ja hyödyntämään työyhteisöä.
 
Miten vahvuudet sitten löydetään? Aikuisopiskelussa käytetään osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli selvitetään henkilön osaamis- ja vahvuusalueet, mutta myös heikoimmat kohdat. Tältä pohjalta opiskelu henkilökohtaistetaan oppijalle sopivaksi.

Minkälainen malli työelämässä pitäisi kehittää osaamisten ja vahvuuksien käyttöön saamiseksi? Löytyisikö tästä aikuiskoulutuksen käyttämästä tunnistamis- ja tunnustamismallista apua?

Henkilökohtaistamisen ja yksilöllistämisen avulla on helppo rakentaa mahdollisimman hyvä työympäristö sekä valita kullekin oikeanlaiset työ- ja apuvälineet. Työtehtävät voidaan suorittaa monella tavalla:  yksin, yhdessä tai tiiminä kuten meillä. Minä olen lukihäiriöinen ja teen paljon kirjoitusvirheitä oikolukuohjelmasta huolimatta. Tiedottajamme tarkistaa tekstini ja vapauttaa minut kirjoittamaan, tuottamaan tekstiä ja sisältöä. Hyvinvoiva työyhteisö on keskusteleva, erilaisuutta arvostava ja huomioiva ja samaan hiileen puhaltava.

Lisätietoa apuvälineistä saa juuri ilmestyneestä ”Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen” –kirjasta.

Airi Valkama on Erilaisten oppijoiden liitto ry:n puheenjohtaja, www.erilaistenoppijoidenliitto.fi.