Etusivu 
Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
TALOUDELLINEN KEHITYS
Konsernin liikevaihto oli 8 777 milj. euroa, mikä on 3,9 % enemmän kuin edellisenä tilikautena (8 447 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Suomessa liikevaihto kasvoi 4,3 % ja muissa maissa 2,2 %. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 16,7 % (17,0 %). Ruokakaupassa liikevaihdon kasvu jatkui vakaana ja K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynnin kehitys ylitti markkinakehityksen. Rautakaupan liikevaihdon keväällä alkanut kasvu voimistui vuoden loppua kohti.
| 1–12/2010 | Liikevaihto M€ | Kehitys, % |
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä M€ |
Muutos M€ |
| Ruokakauppa | 3 896 | +2,6 | 160,1 | +27,0 |
| Käyttötavarakauppa | 1 569 | +0,7 | 66,0 | +36,5 |
| Rautakauppa | 2 519 | +9,0 | 24,0 | +12,1 |
| Auto- ja konekauppa | 955 | +0,8 | 33,1 | +32,7 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -162 | -3,5 | -15,0 | +4,4 |
| Yhteensä | 8 777 | +3,9 | 268,1 | +112,8 |
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 268,1 milj. euroa (155,4 milj. euroa). Se oli 3,1 % liikevaihdosta (1,8 %). Liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä sisältyy eläkevakuutusten kannansiirron yhteydessä tuloutunut 8 milj. euron erä. Vertailukaudella liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä rasittivat Baltian maataloustarvikeliiketoiminnoista kirjatut 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset. Vaihto-omaisuuden prosessien paremmalla hallinnalla ja kustannusten alentamisella oli merkittävä vaikutus konsernin kannattavuuden paranemiseen. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli edellistä vuotta parempi kaikilla toimialoilla.
Liikevoitto oli 306,7 milj. euroa (232,3 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä varauksia nettomääräisesti yhteensä 38,6 milj. euroa. Vertailukaudella kertaluonteisiin eriin sisältyi kiinteistöjen myyntivoittoja ja arvonalennuksia nettomääräisesti 77,0 milj. euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 312,4 milj. euroa (216,6 milj. euroa)..
Konsernin tulos osaketta kohden oli 2,06 euroa (1,27 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,81 euroa (20,39 euroa).
K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 10 977 milj. euroa ja se kasvoi 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 4,2 % (alv 0 %). K-ryhmän ketjujen K-Plussa-pisteisiin oikeuttava veroton myynti oli 5 456 milj. euroa ja se kasvoi 4,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi tilikauden aikana 92 040 uutta taloutta. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2 098 747.
Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 438,2 milj. euroa (378,8 milj. euroa) ja siihen sisältyi 151,6 milj. euroa eläkesaamisten palautusta Keskon Eläkekassalta. Investointien rahavirta oli -239,6 milj. euroa (31,0 milj. euroa). Siihen sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 123,6 milj. euroa (252,0 milj. euroa).
Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät erinomaisella tasolla. Likvidejä varoja oli tilikauden lopussa 847 milj. euroa (715 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 477 milj. euroa (456 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -370 milj. euroa (-259 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 53,4 % (54,1 %).
Konsernin nettorahoitustuotot olivat 6,0 milj. euroa (nettorahoituskulut 16,0 milj. euroa). Nettorahoituskuluja edellisvuonna kasvattaneet valuuttapositioiden suojauskustannukset normalisoituivat ja olivat nyt 1,8 milj. euroa (17,9 milj. euroa).
Verot
Konsernin verot olivat 96,7 milj. euroa (82,4 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 31,0 % (38,0 %).
Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 325,3 milj. euroa (198,0 milj. euroa) eli 3,7 % (2,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 212,2 milj. euroa (161,2 milj. euroa) ja muut investoinnit 113,1 milj. euroa (36,7 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 13,1 % kokonaisinvestoinneista (35,5 %).
Investoinnit sisältävät 126 milj. euroa kiinteistöhankintoja Keskon Eläkekassalta. Hankitut kiinteistöt ovat konsernin omassa käytössä olevia kauppapaikka- ja toimistokiinteistöjä.
Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 18 215 (19 200) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 370 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 616 henkilöä.
Joulukuun 2010 lopussa henkilömäärä oli 22 124 (22 207), joista Suomessa työskenteli 12 720 (12 959) ja Suomen ulkopuolella 9 404 (9 248) henkilöä. Henkilömäärän vähennys joulukuun 2009 loppuun verrattuna oli Suomessa 239 henkilöä. Suomen ulkopuolella henkilömäärä lisääntyi 156 henkilöllä joulukuun 2009 loppuun verrattuna.
Konsernin henkilöstökulut laskivat 14,6 milj. euroa eli 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Segmentit
Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.
Ruokakauppa
| 1–12/2010 | 1–12/2009 | |
| Liikevaihto, milj. € | 3 896 | 3 798 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. € | 160,1 | 133,1 |
| Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä | 4,1 | 3,5 |
| Investoinnit, milj. € | 117,2 | 69,4 |
| Liikevaihto, milj. € | 1–12/2010 | Kehitys, % |
| Myynti K-ruokakaupoille | 2 996 | +3,7 |
| Kespro | 688 | +1,7 |
| Muut | 212 | -8,2 |
| Yhteensä | 3 896 | +2,6 |
Ruokakaupan liikevaihto oli 3 896 milj. euroa (3 798 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 4,2 % (alv 0 %). Myynti kehittyi hyvin erityisesti
Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 160,1 milj. euroa (133,1 milj. euroa), eli 27,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kannattavuutta paransi vähittäismyynnin hyvän kehityksen lisäksi ostotoiminnan, logistiikan, kauppapaikka- ja ketjutoiminnan tehostaminen. Liikevoitto oli 158,4 milj. euroa (170,6 milj. euroa). Kertaluonteiset erät olivat yhteensä -1,7 milj. euroa, johon sisältyy merkittävimpinä erinä kiinteistöjen myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyvaraukset.
Ruokakaupan investoinnit olivat 117,2 milj. euroa (69,4 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 102,4 milj. euroa (56,2 milj. euroa).
Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat uudet K-citymarketit Hyvinkäälle, Jyväskylän Palokkaan, Kouvolaan, Lahden Karistoon, Seinäjoen Päivölään sekä Äänekoskelle. K-supermarket Jättijako Vantaalla laajennetaan
Käyttötavarakauppa
| 1–12/2010 | 1–12/2009 | |
| Liikevaihto, milj. € | 1 569 | 1 558 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. € | 66,0 | 29,5 |
| Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä | 4,2 | 1,9 |
| Investoinnit, milj. € | 45,3 | 29,6 |
| Liikevaihto, milj. € | 1–12/2010 | Kehitys, % |
| Anttila | 505 | -1,6 |
| K-citymarket käyttötavara | 620 | +4,2 |
| Intersport | 173 | +5,1 |
| Indoor | 155 | -0,5 |
| Musta Pörssi | 96 | -10,6 |
| Kenkäkesko | 23 | -6,5 |
| Yhteensä | 1 569 | +0,7 |
Käyttötavarakaupan liikevaihto oli 1 569 milj. euroa (1 558 milj. euroa) ja se kasvoi 0,7 %. K-citymarketin liikevaihto kehittyi hyvin erityisesti pukeutumisessa ja kodintarvikkeissa, minkä lisäksi liikevaihtoa kasvattivat edellisenä vuonna avatut myymälät. Intersportin ja erityisesti Budget Sportin myynti kasvoi edellisvuodesta. Sunnuntaiaukiololla oli selvästi positiivinen vaikutus myynnin kehitykseen tammi-huhtikuussa sekä syys-lokakuussa.
Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 66,0 milj. euroa. Se kasvoi 36,5 milj. euroa edellisestä vuodesta tuottavuuden parantumisen ja tehostuneen ostotoiminnan ansiosta. Liikevoitto oli 103,4 milj. euroa (66,5 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin sisältyvät kiinteistöjen myyntivoitot, jotka olivat 37,4 milj. euroa. Merkittävin myyty kiinteistö oli Anttilan Hämeenkylän logistiikkakeskus.
Käyttötavarakaupan investoinnit olivat 45,3 milj. euroa (29,6 milj. euroa).
Vuoden alussa suljettiin Helsingin Kaisaniemen Kodin Ykkönen vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Porin keskustassa toiminut K-citymarket muutettiin alkuvuonna K-supermarketiksi. Kankaanpäähän avattiin uusi K-citymarket marraskuussa 2010. Jyväskylän Anttila-tavaratalo siirtyi uuteen kauppapaikkaan maaliskuussa 2010. Indoor luopui maaliskuussa Latvian liiketoiminnasta. Toukokuun lopussa avattiin uusi Kodin Ykkönen Lappeenrantaan.
Anttilan uuden automatisoidun logistiikkakeskuksen rakennustyöt valmistuivat Keravalla. Keskus otetaan asteittain käyttöön alkuvuodesta 2011. Logistiikkakeskus tehostaa merkittävästi verkkokauppa– ja tavaratalologistiikkaa.
Rautakauppa
| 1–12/2010 | 1–12/2009 | |
| Liikevaihto, milj. € | 2 519 | 2 312 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. € | 24,0 | 11,9 |
| Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä | 1,0 | 0,5 |
| Investoinnit, milj. € | 78,2 | 84,7 |
| Liikevaihto, milj. € | 1–12/2010 | Kehitys, % |
| Rautakesko Suomi | 1 163 | +10,2 |
| K-rauta Ruotsi | 208 | +11,1 |
| Byggmakker Norja | 547 | +14,7 |
| Rautakesko Viro | 52 | -17,6 |
| Rautakesko Latvia | 47 | -1,1 |
| Senukai Liettua | 227 | -12,8 |
| Rautakesko Venäjä | 204 | +20,5 |
| OMA Valko-Venäjä | 74 | +38,5 |
| Yhteensä | 2 519 | +9,0 |
Rautakaupan liikevaihto oli 2 519 milj. euroa (2 312 milj. euroa) ja se kasvoi 9,0 %. Kaikissa Rautakeskon toimintamaissa rautakauppamarkkinat olivat kasvussa vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2010 markkinat kasvoivat Suomessa noin 8 %, Norjassa noin 5 % ja Ruotsissa noin 6 %. Baltian maissa ja Venäjällä markkinat laskivat alkuvuonna, mutta myös näissä maissa ne kääntyivät kasvuun vuoden aikana. Valko-Venäjällä markkinakehitys on ollut vakaata.
Suomessa liikevaihto oli 1 163 milj. euroa ja se kasvoi 10,2 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppatarvikkeiden tuotelinjojen osuus oli 842 milj. euroa ja se kasvoi 13,1 %. Maataloustarvikekaupan osuus liikevaihdosta oli 321 milj. euroa, jossa oli kasvua 3,2 %.
Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 357 milj. euroa (1 257 milj. euroa) ja se kasvoi 8,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 1,4 %. Ruotsissa liikevaihto laski kruunuissa 0,2 %. Norjassa liikevaihto kasvoi kruunuissa 5,2 %. Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 9,9 % ja Valko-Venäjällä ruplissa 40,6 %. Rautakaupan liikevaihdosta 53,9 % tuli ulkomaan toiminnoista.
Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 24,0 milj. euroa (11,9 milj. euroa). Liikevoitto parani Suomessa ja Liettuassa. Venäjällä kannattavuutta alensivat uusien kauppojen avaukset. Liikevoitto, mukaan lukien kertaluonteiset erät, oli 23,9 milj. euroa (19,6 milj. euroa).
Rautakaupan investoinnit olivat yhteensä 78,2 milj. euroa (84,7 milj. euroa), josta ulkomaisten investointien osuus oli 54,4 % (82,8 %). Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi yhtenäinen toiminnanohjausjärjestelmä Venäjällä, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.
Tilikauden aikana avattiin uudet K-raudat Jyväskylän Palokassa, Tukholmassa Ruotsissa sekä Kalugassa ja Tulassa Venäjällä. Valko-Venäjällä Minskissä avattiin kesäkuussa ensimmäinen täyden palvelun rautakauppa.
K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti kasvoi Suomessa 6,2 % ja oli 1 009 milj. euroa (alv 0 %). Yrityspalvelun myynti kasvoi 23,0 % rakentamisen nopean elpymisen myötä. Kokonaisuutena Rautakeskon rakennustarvikekaupan arvioidaan kasvaneen Suomessa markkinoita nopeammin. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 378 milj. euroa (alv 0 %) ja se nousi 0,7 %.
Auto- ja konekauppa
| 1–12/2010 | 1–12/2009 | |
| Liikevaihto, milj. € | 955 | 947 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. € | 33,1 | 0,3 |
| Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä | 3,5 | 0,0 |
| Investoinnit, milj. € | 17,8 | 13,4 |
| Liikevaihto, milj. € | 1–12/2010 | Kehitys, % |
| VV-Auto | 668 | +11,7 |
| Konekesko | 287 | -17,9 |
| Yhteensä | 955 | +0,8 |
Auto- ja konekaupan liikevaihto oli 955 milj. euroa (947 milj. euroa) ja se kasvoi 0,8 %. Auto- ja konekaupan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 15,1 %. Vertailukelpoisessa liikevaihdossa on eliminoitu autoveron muutoksen vaikutus (alk. 1.4.2009) ja Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa.
VV-Auton liikevaihto oli 668 milj. euroa (598 milj. euroa) ja se kasvoi 11,7 %. Alkuvuonna liikevaihdon kehitystä alensi 1.4.2009 voimaan tullut autoveron muutos, jonka seurauksena autovero ei sisälly enää liikevaihtoon. VV-Auton liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 19,1 %. Suomessa henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 23,6 % ja pakettiautojen 27,3 % edellisvuoteen verrattuna. VV-Auton maahantuomien henkilöautojen yhteenlaskettu markkinaosuus nousi tilikauden aikana 18,9 %:iin (18,5 %) ja pakettiautojen 22,3 %:iin (20,9 %).
Konekeskon liikevaihto oli 287 milj. euroa (350 milj. euroa) ja se laski 17,9 % edelliseen vuoteen verrattuna Baltian vilja- ja tuotantotarvikekaupan suunnitellusta lopettamisesta johtuen. Konekeskon vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 6,2 %. Liikevaihto Suomessa oli 193 milj. euroa ja se kasvoi 1,2 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 96 milj. euroa ja se laski 41,0 %. Konekesko keskittyy strategiansa mukaisesti myös Baltiassa konekauppaan.
Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 33,1 milj. euroa, mikä oli 32,7 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloskehitykseen vaikuttivat VV-Auton vahva myynnin kasvu, toimialalla toteutetut kustannussäästöt sekä Konekeskon vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Baltian maataloustarvikeliiketoiminnoista kirjaamat 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset. Liikevoitto oli 33,9 milj. euroa (-5,1 milj. euroa).
Auto- ja konekaupan investoinnit olivat 17,8 milj. euroa (13,4 milj. euroa).
Muutokset konsernin rakenteessa
Tilikauden aikana konsernirakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2010 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 29.3.2010 vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,90 euroa osakkeelta eli yhteensä 88 547 166,90 euroa. Osingon maksupäivä oli 12.4.2010. Yhtiökokous päätti myös pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä, valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg ja hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen kokouskutsuaikaa koskevan kohdan muuttamiseksi siten, että kutsu toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 29.3.2010.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus päätti pitää tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 29.3.2010.
Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2010 lopussa 197 282 584 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,2 % oli A-osakkeita ja 66 904 285 eli 67,8 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 98 641 292 kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Osakepääomaa on korotettu tammi-joulukuun aikana kolme kertaa vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on tehty 11.2.2010 (128 424 euroa), 3.5.2010 (422 754 euroa) ja 3.6.2010 (88 348 euroa) ja näistä on kerrottu samana päivänä pörssi-ilmoituksilla. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 12.2.2010, 4.5.2010 ja 4.6.2010.
Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2009 lopussa 23,60 euroa ja vuoden 2010 lopussa 34,70 euroa, missä oli nousua 47,0 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2009 lopussa 23,08 euroa ja vuoden 2010 lopussa 34,93 euroa, missä oli puolestaan nousua 51,3 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-joulukuussa 36,45 euroa ja alin 23,16 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 37,49 euroa ja alin 22,40 euroa. Helsingin Pörssin (OMX Helsinki) yleisindeksi nousi tammi-joulukuun aikana 18,7 % ja painotettu OMX Helsinki CAP -indeksi nousi 24,8 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi nousi vastaavasti 31,0 %.
Joulukuun 2010 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 101 milj. euroa ja B-osakkeiden 2 337 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 3 438 milj. euroa ja se kasvoi vuoden 2009 lopusta 1 152 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun 2010 aikana 4,4 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 133 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 52,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 1 575 milj. euroa.
Vuoden 2003 optio-ohjelman listattuja 2003F optio-oikeuksia vaihdettiin vuoden 2010 aikana 273 212 kpl noin 3,4 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2003 optio-ohjelma päättyi 30.4.2010.
Lisäksi yhtiöllä on vuoden 2007 johdolle ja avainhenkilöille suunnattu optio-ohjelma, johon perustuvista optio-oikeuksista 2007A optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika on alkanut 1.4.2010 ja 2007B ja 2007C optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika alkaa huhtikuun alussa vuosina 2011 ja 2012. 2007A optio-oikeudet on myös listattu Helsingin Pörssin pörssilistalle 1.4.2010 alkaen. Niitä vaihdettiin katsauskaudella 15 150 kpl 24 490 euron arvosta.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2009 myöntämä valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta maksua tai muuta vastiketta vastaan. Valtuutus sisältää oikeuden myös suunnattuun antiin. Valtuutta ei ole käytetty. Lisätietoja hallituksella olevista valtuutuksesta löytyy osoitteesta www.kesko.fi.
Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2010 lopussa 38 258. Se on 630 vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli joulukuun 2010 lopussa 26 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli joulukuun 2010 lopussa 38 %.
Liputusilmoitukset
Keskon Eläkekassa myi 27.7.2010 Kruunuvuoren Satama Oy:lle omistamiaan Kesko A -osakkeita siinä määrin, että sen omistamien osakkeiden osuus Keskon kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä laski alle 5 % ja Kruunuvuoren Satama Oy:n omistamien osakkeiden äänimäärä vastaavasti ylitti 5 % Keskon kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Asiasta on kerrottu 27.7.2010 pörssitiedotteella.
Kesko Oyj sai 29.10.2010 ilmoituksen, jonka mukaan K-Kauppiasliitto ry:n, sen toimialayhdistysten sekä Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiön yhteenlaskettu omistusosuus Kesko Oyj:n osakkeista oli 28.10.2010 noussut yli 5 prosentin. Asiasta on kerrottu 29.10.2010 pörssitiedotteella.
Tilikauden keskeisiä tapahtumia
Kesko Oyj myi 1.7.2010 kymmenen kiinteistöä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle sekä Ilmarisen, Keskon Eläkekassan ja Kesko Oyj:n perustamalle yhteisyritykselle Kruunuvuoren Satama Oy:lle. Kiinteistökauppojen velaton kauppahinta oli yhteensä 107,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen myyntivoitto oli 47,4 miljoonaa euroa. Keskon Eläkekassa myi samassa yhteydessä Kruunuvuoren Satama Oy:lle seitsemän omistamaansa vähittäiskauppakiinteistöä. Kesko-konsernin yhtiöt vuokrasivat kiinteistöt Kesko-konsernin yhtiöiden käyttöön pääosin 15 vuoden vuokrasopimuksilla jatko-optioin, minkä seurauksena Kesko-konsernin vuokravastuut kasvoivat noin 120 miljoonalla eurolla. Kesko Oyj on tehnyt yhteisyritykseen noin 33 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen investoinnin. Sen omistus- ja ääniosuus Kruunuvuoren Satama Oy:ssa on 49 %. Yhtiö sisällytetään Kesko-konsernin taloudelliseen raportointiin osakkuusyrityksenä 1.7.2010 lukien (pörssitiedotteet 1.7.2010).
Noin 3 100 Kesko-konsernissa työskentelevän henkilön lakisääteisen eläketurvan hoito ja siihen liittyvä vakuutuskanta siirrettiin 1.9.2010 Keskon Eläkekassalta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 1.9.2010. Siirron seurauksena Keskolle realisoitui tuloslaskelmaan syyskuussa 8 milj. euron vakuutusmatemaattinen voitto, jota ei käsitellä kertaluonteisena eränä. Keskon Eläkekassan sijoitusomaisuuden käypä arvo ylitti sen eläkevastuiden määrän. Näiden erotus sisältyi Keskon taseeseen eläkesaamisina. Eläkesaamisia palautettiin Kesko-konserniin kuuluville yhtiöille joulukuussa. Lisäksi Eläkekassa palautti alkuvuonna perimänsä kannatusmaksut ja näiden palautusten rahavirtavaikutukseksi muodostui yhteensä 152 milj. euroa.
Vastuullisuus
Kesko on edelleen maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalla, joka julkaistiin tammikuussa World Economic Forumin kokouksessa Davosissa, Sveitsissä.
Sustainability Yearbook 2010 -kirjassa Keskon vastuullisuustyölle on myönnetty hopeasija (SAM Silver Class) päivittäistavarakaupan sarjassa. Vuosikirjassa Kesko sai myös Sector Mover -maininnan, joka annetaan suhteellisesti eniten vastuullista suorituskykyään parantaneelle yritykselle.
Toukokuussa Kesko listattiin edellisvuoden tapaan vastuullisen sijoitustoiminnan indekseihin FTSE4Good Global ja FTSE4Good Europe. FTSE4Good-indekseihin on valittu yhteensä yli 800 yritystä. Arvioinnin Lontoossa toimivaa FTSE Groupia varten suorittaa riippumaton Ethical Investment Research Service (EIRIS) -tutkimuslaitos.
Kesko valittiin syyskuussa kahdeksannen kerran Dow Jonesin kestävän kehityksen indekseihin DJSI World ja DJSI Europe. Vuoden 2010 arvioinnissa Keskon sai toimialansa korkeimmat pisteet toiminnan ekotehokkuudesta, ympäristöraportoinnista, riskienhallinnasta sekä yhtiön toimintatavoista korruption ja lahjonnan estämiseksi.
Keskon hallitus tuki merkittävillä lahjoituksilla suomalaisia korkeakouluja. Lahjoitukset myönnettiin Aalto-yliopistolle sekä Helsingin, Tampereen, Turun, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistoille sekä joillekin ammattikorkeakouluille. Lahjoitukset olivat suuruudeltaan yhteensä 1 115 000 euroa.
Kesko oli Nuoren Suomen ja SLU:n järjestämän Your Move On Tour -tapahtumakiertueen pääyhteistyökumppani. Touko-kesäkuussa järjestetty tapahtuma oli suunnattu nuorille, ja Kesko oli mukana viidellä paikkakunnalla Suomessa.
Ruokakesko kehitti yhteistyössä Suominen Joustopakkaukset Oy:n kanssa Pirkka-kierrätysmuovikassin, jonka valmistuksessa käytetään Ruokakeskon keskusvarastoissa ja terminaaleissa kerättäviä kuljetussuojamuoveja.
Uudet Pirkka-kierrätysmuovikassit toimitettiin K-ruokakauppoihin syyskuussa. Marraskuussa 2010 Ympäristöyritysten Liitto ry ja Uusiouutiset-lehti palkitsivat Pirkka-kierrätysmuovikassin Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinnolla.
Lokakuussa Helsingissä avatiin K-supermarket Torpparinmäki maailman ensimmäisenä kauppana, jonka yleisvalaistus toteutetaan energiatehokkaalla ledivalaistusjärjestelmällä. Kaupan ledivalaistus kuluttaa yli 35 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteinen loistelamppuvalaistus.
K-ruokakaupoissa jatketaan pakastekalusteiden varustamista kansilla ja ovilla. Kansituksilla saavutettu energiansäästö on vuositasolla 11,6 miljoonaa kWh, mikä vastaa lähes 600 omakotitalon koko vuoden sähkönkulutusta.
Marraskuussa julkistetun Helsingin Sanomien vastuullisuustutkimuksen mukaan Pirkka on Suomen kolmanneksi vastuullisimmaksi koettu brändi Valion ja Fazerin jälkeen.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot
Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 8.
Tiedot optio-oikeuksista ja niiden nojalla saatavista osakkeista ja ääniosuuksista on esitetty liitetiedossa 35.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 42.
Kesko-konsernilla ei ole merkittävää tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Kesko julkaisee toukokuussa 2011 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, jossa esitellään tuloksia taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueella. Yhteiskuntavastuuraportti varmennetaan ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on Keskossa ennakoivaa ja se on olennainen osa johtamista ja päivittäistä toimintaa. Riskienhallinnan päämääränä Keskossa on varmistaa konsernin strategian toteutumista, asiakaslupausten täyttämistä, osakasarvoa sekä liiketoiminnan jatkuvuutta. Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut sekä keskeiset toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernitoimintojen johdolla.
Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasoilla kaikissa toimintamaissa.
Keskossa käytetään yhtenäistä riskien arviointi- ja raportointimallia. Riskit tunnistetaan ja ne priorisoidaan arvioimalla riskin toteutumisen vaikutuksia, todennäköisyyttä ja hallinnan tasoa. Riskien hallitsemiseksi määritellään hallintatoimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Kriittisiksi määritellyt riskit ja niiden hallintatoimenpiteet käsitellään johtoryhmissä neljännesvuosittain. Riskitilanteen kehitystä arvioidaan toimenpiteiden edistymisen ja ulkoisten tekijöiden muutoksen perusteella. Lisäksi riskiarviointeja tehdään merkittävistä hankkeista, jotka liittyvät investointeihin tai toiminnan muutoksiin.
Toimialat tekevät riskiarvioinnit ja päivittävät ne strategiaprosessin ja rullaavan suunnittelun aikataulujen mukaisesti. Toimialayhtiöiden riskit ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti toimialayhtiöiden ja konsernin johdossa. Myös konsernitoimintojen eri yksiköt arvioivat omalla vastuualueellaan konsernin tavoitteita uhkaavia riskejä ja niiden hallintaa. Konsernin riskienhallinta laatii neljännesvuosittain toimialojen ja konsernitoimintojen riskianalyysien perusteella konsernin riskikartan merkittävimmistä riskeistä ja niiden hallinnasta.
Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Keskon hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan toimivuutta. Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä
Keskon tavoitteena on laajentua ulkomaille erityisesti ruokakaupassa ja edelleen kasvattaa rautakaupan kansainvälistä myymäläverkostoa. Epäonnistuminen kansainvälistymishankkeissa voi vaarantaa kasvua ja kannattavuutta. Kansainvälisessä toiminnassa yhtenäiset toimintatavat ja prosessit ovat edellytys tehokkuudelle ja synergiaetujen saavuttamiselle. Rautakeskossa valikoimanhallintaa ja ostotoimintaa johdetaan keskitetysti ja sitä tukevan yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto etenee. Riskinä on, että mikäli uusi valikoimahallinnan ja oston toimintamalli tai tietojärjestelmä eivät toimisi suunnitellulla tavalla, tehokkuushyödyt jäisivät saavuttamatta.
Markkinaosuuden kasvattamisen kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Markkinatilanteen muuttuessa riskinä on, että kauppapaikka muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asiakkaita houkuttelevia ja tehokkaita kauppakonsepteja. Jos konseptit eivät ole kilpailukykyisiä, myynti ja markkinaosuus eivät kehity tavoitteiden mukaisesti.
Sähköisten palveluiden voimakas kasvu, verkkokaupan kehittyminen ja sen kansainvälistyminen sekä sosiaalinen media muuttavat merkittävästi kuluttajakäyttäytymistä ja kaupan toimintamalleja. Tulevaisuuden menestyksen kannalta on keskeistä kyetä yhdistämään verkkokaupan mahdollisuudet, sähköinen asiakaskommunikaatio ja kauppiasliiketoimintamalli tehokkaaksi kokonaisuudeksi.
Epävakaus euroalueen rahoitusmarkkinoilla jatkuu, vaikka reaalitalous onkin kääntynyt kasvuun. Julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen vaikuttavat kuluttajien ostovoimaan ja voivat heikentää kuluttajaluottamusta sekä investointihalukkuutta.
Kaupan tehokasta toimintaa rajoittava säätely on lisääntynyt ja lisääntymässä, myös Euroopan unionin tasolla. Toteutuessaan tällainen kehitys voi heikentää kaupan mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja toimia tehokkaasti.
Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Toimitusketjun tai maksuliikenteen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin ja tuoton menetyksiä.
Epäonnistuminen korttimaksamisen ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
Laajentumiseen ja toimintaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä liittyy maariskejä. Viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa, lakien tulkinnassa ja soveltamisessa sekä korruptio voivat vaikeuttaa liiketoimintaa tai hidastaa laajentumista.
Rikollisuus on muuttumassa ammattimaisemmaksi ja yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä. Riskinä on, että kontrollit eivät ole riittäviä tällaista rikollisuutta vastaan.
Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla kuten auto- ja konekaupassa voivat omistusjärjestelyt, päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin vähenemistä tai liiketoiminnan menetystä.
Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia.
Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.
Vastuullisuusnäkökulmien merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa heikentävät Keskon mainetta. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden tuotannon eettisyyden varmistaminen.
Lakien, sopimusten ja Keskon vastuullisten toimintatapojen noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.
Keskon viestinnän tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot.
Onnettomuuksia ja esim. luonnonilmiöistä aiheutuvia vahinkoja ei aina pystytä ennalta ehkäisemään. Vahinkojen taloudellisia seurauksia vakuutetaan Keskon hallituksen vahvistaman vakuutuspolitiikan mukaisesti.
Laajemmin Keskon liiketoimintaan vaikuttavista riskeistä, epävarmuustekijöistä ja niiden hallintatoimenpiteistä sekä Keskon riskienhallinnan järjestämisestä ja periaatteista on kerrottu Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi/sijoittajat/hallinnointi.
Tuloskehitykseen liittyvät muut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.
Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta tilikautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2011–12/2011) verrattuna tilikauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2010–12/2010).
Kulutuskysynnän kehitysnäkymät ovat pysyneet vakaina kuluttajien vahvan luottamuksen sekä edelleen matalana jatkuneen korkotason myötä. Talouskehitykseen liittyy tästä huolimatta kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä sekä kokonaistuotannon kehityksen, verotuksen kiristymisen että rahoitusmarkkinoiden mahdollisten häiriöiden seurannaisvaikutusten osalta.
Päivittäistavarakaupan ja käyttötavarakaupan kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana. Asuntorakentamisen kasvun myötä rautakaupan markkinoiden ennakoidaan vahvistuvan. Auto- ja konekaupassa uusien autojen myynnin ennakoidaan kasvavan ja konekaupan markkinatilanteen elpyvän vähitellen.
Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.
Keskon kannattavuuden kehitys on vuoden 2010 aikana rautakauppaa lukuun ottamatta ollut erinomainen. Seuraavan kahdentoista kuukauden aikana kauppapaikkaverkostoa laajennetaan merkittävästi, mistä huolimatta liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan pysyvän saavutetulla tasolla.
Voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 152 126 586,65 euroa, joista tilikauden voitto on 189 532 714,65 euroa.
Hallitus esittää 4.4.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
- Osinkona jaetaan 1,30 euroa osakkeelta, eli yhteensä 128 233 679,60 euroa.
- Omaan pääomaan jätetään 1 023 892 907,05 euroa.
Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2011 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Kesko julkistaa erillisen selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 10 internet-sivuillaan osoitteessa www.kesko.fi.
Konsernin keskeiset tunnusluvut
Konsernin tunnusluvut
| Jatkuvat toiminnot | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Tuloslaskelma | |||||
| Liikevaihto | milj.€ | 9 287 | 9 591 | 8 447 | 8 777 |
| Liikevaihdon muutos | % | 9,4 | 3,4 | -12,7 | 3,9 |
| Henkilöstökulut | milj.€ | 547 | 578 | 535 | 521 |
| Henkilöstökulut liikevaihdosta | % | 5,9 | 6,0 | 6,3 | 5,9 |
| Poistot ja arvonalentumiset | milj.€ | 116 | 178 | 131 | 121 |
| Liikevoitto | milj.€ | 322 | 286 | 232 | 307 |
| Liikevoitto liikevaihdosta | % | 3,5 | 3,0 | 2,8 | 3,5 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | milj.€ | 315 | 217 | 155 | 268 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä liikevaihdosta | % | 3,4 | 2,3 | 1,8 | 3,1 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | milj.€ | 36 | 1 | -16 | 6 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | milj.€ | 0 | 2 | 0 | 0 |
| Voitto ennen veroja | milj.€ | 358 | 289 | 217 | 312 |
| Voitto ennen veroja liikevaihdosta | % | 3,9 | 3,0 | 2,6 | 3,6 |
| Tuloverot | milj.€ | 87 | 89 | 82 | 97 |
| Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista | milj. € | 248 | 178 | 125 | 205 |
| Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista | milj.€ | 37 | 42 | 0 | 0 |
| Investoinnit | milj. € | 228 | 338 | 198 | 325 |
| Investoinnit liikevaihdosta | % | 2,5 | 3,5 | 2,3 | 3,7 |
| Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana | 20 520 | 21 327 | 19 200 | 18 215 | |
| Henkilökunta, 31.12. | 25 208 | 24 668 | 22 207 | 22 124 | |
| Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu | € | 2,52 | 1,81 | 1,27 | 2,06 |
| Tulos/osake, laimentamaton | € | 2,54 | 1,82 | 1,28 | 2,08 |
| Koko konserni | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
| Tilikauden voitto (sis. määräysvallattomien omistajien osuus) | milj.€ | 307 | 241 | 134 | 216 |
| Tilikauden voitto liikevaihdosta | % | 3,2 | 2,5 | 1,6 | 2,5 |
| Emoyhtiön omistajille | milj.€ | 285 | 220 | 125 | 205 |
| Määräysvallattomille omistajille | milj.€ | 22 | 21 | 9 | 11 |
| Liiketoiminnan rahavirta | milj. € | 248 | 131 | 379 | 438 |
| Investointien rahavirta | milj. € | -85 | -46 | 31 | -240 |
| Kannattavuus | |||||
| Oman pääoman tuotto | % | 16,4 | 12,1 | 6,6 | 10,1 |
| Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä | % | 12,7 | 8,1 | 3,8 | 8,7 |
| Sidotun päoman tuotto | % | 16,3 | 15,2 | 11,0 | 15,9 |
| Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä | % | 14,7 | 10,3 | 7,3 | 13,9 |
| Korolliset nettovelat / käyttökate | 0,6 | 0,1 | -0,7 | -0,9 | |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | |||||
| Nettovelkaantumisaste | % | 14,0 | 2,3 | -12,5 | -16,8 |
| Omavaraisuusaste | % | 48,5 | 52,4 | 54,1 | 53,4 |
| Muut tunnusluvut | |||||
| Investoinnit | milj.€ | 228 | 340 | 198 | 325 |
| Investoinnit liikevaihdosta | % | 2,5 | 3,5 | 2,3 | 3,7 |
| Henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana | 20 520 | 21 327 | 19 200 | 18 215 | |
| Henkilökunta, 31.12. | 25 890 | 24 668 | 22 207 | 22 124 | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||||
| Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu | € | 2,90 | 2,24 | 1,27 | 2,06 |
| Tulos/osake, laimentamaton | € | 2,92 | 2,25 | 1,28 | 2,08 |
| Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä, laimentamaton | € | 2,21 | 1,44 | 0,71 | 1,78 |
| Oma pääoma/osake | € | 19,53 | 20,09 | 20,39 | 21,81 |
| Osinko/osake | € | 1,60 | 1,00 | 0,90 | 1,30* |
| Osinko tuloksesta | % | 54,8 | 44,5 | 70,5 | 63,1* |
| Osinko tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä | % | 72,4 | 69,4 | 126,8 | 72,7* |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, oikaistu | € | 2,52 | 1,37 | 3,86 | 4,43 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E), A-osake, oikaistu | 13,07 | 9,84 | 18,54 | 16,77 | |
| Hinta/voitto-suhde (P/E), B-osake, oikaistu | 13,02 | 7,96 | 18,13 | 16,88 | |
| Efektiivinen osinkotuotto, A-osake | % | 4,2 | 4,6 | 3,8 | 3,8* |
| Efektiivinen osinkotuotto, B-osake | % | 4,2 | 5,6 | 3,9 | 3,7* |
| Osakkeen kurssi 31.12. | |||||
| A-osake | € | 37,85 | 22,00 | 23,60 | 34,70 |
| B-osake | € | 37,72 | 17,80 | 23,08 | 34,93 |
| Osakkeen keskikurssi | |||||
| A-osake | € | 43,85 | 28,30 | 21,92 | 30,42 |
| B-osake | € | 43,36 | 23,51 | 19,18 | 29,83 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., A-osake | milj. € | 1 201 | 698 | 749 | 1 101 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., B-osake | milj. € | 2 491 | 1 176 | 1 537 | 2 337 |
| Pörssivaihto | |||||
| A-osake | milj. kpl | 4 | 1 | 1 | 4 |
| B-osake | milj. kpl | 122 | 121 | 78 | 53 |
| Suhteellinen vaihto | |||||
| A-osake | % | 11,5 | 4,5 | 3,1 | 13,8 |
| B-osake | % | 185,3 | 183,3 | 117,4 | 78,8 |
| Osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu lukumäärä 31.12. | 1 000 kpl | 98 395 | 98 256 | 98 382 | 99 121 |
| A-osakkeen tuotto viideltä viimeeksi kuluneelta tilikaudelta | % | 26,6 | 10,9 | 9,2 | 12,2 |
| B-osakkeen tuotto | |||||
| Viideltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta | % | 36,1 | 12,9 | 10,3 | 12,6 |
| Kymmeneltä viimeksi kuluneelta tilikaudelta | % | 18,7 | 11,7 | 14,9 | 13,8 |
* ehdotus yhtiökokoukselle |
Liikevaihto segmenteittäin
| Milj. € | 1–12/2010 | 1–12/2009 | Muutos-% |
| Ruokakauppa Suomi | 3 896 | 3 798 | 2,6 |
| Ruokakauppa muut maat* | - | - | - |
| Ruokakauppa yhteensä | 3 896 | 3 798 | 2,6 |
| - josta segmenttien välistä | 162 | 162 | 0,1 |
| Käyttötavarakauppa Suomi | 1 553 | 1 538 | 1,0 |
| Käyttötavarakauppa muut maat* | 15 | 20 | -22,8 |
| Käyttötavarakauppa yhteensä | 1 569 | 1 558 | 0,7 |
| - josta segmenttien välistä | 23 | 26 | -10,2 |
| Rautakauppa Suomi | 1 163 | 1 055 | 10,2 |
| Rautakauppa muut maat* | 1 357 | 1 257 | 8,0 |
| Rautakauppa yhteensä | 2 519 | 2 312 | 9,0 |
| - josta segmenttien välistä | 0 | 2 | -69,7 |
| Auto- ja konekauppa Suomi | 859 | 787 | 9,1 |
| Auto- ja konekauppa muut maat* | 96 | 160 | -40,3 |
| Auto- ja konekauppa yhteensä | 955 | 947 | 0,8 |
| - josta segmenttien välistä | 0 | 1 | -41,6 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -162 | -168 | -3,5 |
| Suomi yhteensä | 7 309 | 7 010 | 4,3 |
| Muut maat yhteensä* | 1 468 | 1 437 | 2,2 |
| Konserni yhteensä | 8 777 | 8 447 | 3,9 |
* Liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa. |
Liikevoitto segmenteittäin
| Milj. € | 1–12/2010 | 1–12/2009 | Muutos |
| Ruokakauppa 1 | 158,4 | 170,6 | -12,2 |
| Käyttötavarakauppa 2 | 103,4 | 66,5 | 36,8 |
| Rautakauppa | 23,9 | 19,6 | 4,2 |
| Auto- ja konekauppa | 33,9 | -5,1 | 39,0 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -12,8 | -19,3 | 6,5 |
| Konserni yhteensä | 306,7 | 232,3 | 74,4 |
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
| Milj. € | 1–12/2010 | 1–12/2009 | Muutos |
| Ruokakauppa | 160,1 | 133,1 | 27,0 |
| Käyttötavarakauppa | 66,0 | 29,5 | 36,5 |
| Rautakauppa | 24,0 | 11,9 | 12,1 |
| Auto- ja konekauppa | 33,1 | 0,3 | 32,7 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -15,0 | -19,4 | 4,4 |
| Konserni yhteensä | 268,1 | 155,4 | 112,8 |
1) Sisältää kiinteistöjen myyntivoittoja sekä Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyvaraukset. |
|||
| 2) Sisältää kiinteistöjen myyntivoittoja, joista merkittävin on Anttilan Hämeenkylän logistiikkakeskuksen myynti. | |||
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin |
||||||||
| 1–3/ 2009 |
4–6/ 2009 |
7–9/ 2009 |
10–12/ 2009 |
1–3/ 2010 |
4–6/ 2010 |
7–9/ 2010 |
10–12/ 2010 |
|
| Liikevaihto, milj. € | 2 018 | 2 143 | 2 133 | 2 153 | 1 958 | 2 279 | 2 231 | 2 310 |
| Liikevaihdon muutos, % | -11,4 | -15,9 | -12,4 | -7,7 | -3,0 | 6,4 | 4,6 | 7,3 |
| Liikevoitto, milj. € | 23,2 | 42,7 | 48,3 | 118,1 | 20,9 | 79,0 | 123,9 | 82,8 |
| Liikevoitto, % | 1,1 | 2,0 | 2,3 | 5,5 | 1,1 | 3,5 | 5,6 | 3,6 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. € | 3,4 | 36,4 | 47,5 | 68,0 | 20,9 | 78,1 | 88,7 | 80,5 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, % | 0,2 | 1,7 | 2,2 | 3,2 | 1,1 | 3,4 | 4,0 | 3,5 |
| Rahoitustuotot/kulut, milj. € | -5,1 | -4,4 | -4,7 | -1,8 | 0,8 | -0,2 | 0,8 | 4,6 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 18,2 | 38,2 | 43,8 | 116,3 | 21,9 | 78,7 | 124,5 | 87,3 |
| Voitto ennen veroja, % | 0,9 | 1,8 | 2,1 | 5,4 | 1,1 | 3,5 | 5,6 | 3,8 |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 4,2 | 8,0 | 9,4 | 22,9 | 4,4 | 16,0 | 26,3 | 17,4 |
| Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % | 0,6 | 6,8 | 9,2 | 13,2 | 4,3 | 15,8 | 18,8 | 16,9 |
| Oman pääoman tuotto, % | 2,4 | 4,6 | 5,2 | 14,7 | 2,9 | 10,6 | 16,1 | 11,5 |
| Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % | -0,6 | 3,7 | 5,0 | 7,7 | 2,9 | 10,5 | 11,1 | 11,2 |
| Omavaraisuusaste, % | 49,8 | 51,0 | 52,3 | 54,1 | 51,1 | 51,2 | 53,3 | 53,4 |
| Investoinnit, milj. € | 51,5 | 55,8 | 49,2 | 41,5 | 42,0 | 45,7 | 35,9 | 201,6 |
| Tulos/osake, laimennettu, € | 0,12 | 0,19 | 0,24 | 0,73 | 0,15 | 0,51 | 0,81 | 0,59 |
| Oma pääoma/osake, € | 19,16 | 19,36 | 19,60 | 20,39 | 19,69 | 20,30 | 21,10 | 21,81 |
Liikevaihto segmenteittäin |
||||||||
| Milj. € | 1–3/ 2009 |
4–6/ 2009 |
7–9/ 2009 |
10–12/ 2009 |
1–3/ 2010 |
4–6/ 2010 |
7–9/ 2010 |
10–12/ 2010 |
| Ruokakauppa | 888 | 974 | 966 | 970 | 912 | 976 | 986 | 1 022 |
| Käyttötavarakauppa | 346 | 331 | 381 | 500 | 355 | 334 | 378 | 501 |
| Rautakauppa | 529 | 643 | 614 | 525 | 495 | 712 | 687 | 625 |
| Auto- ja konekauppa | 296 | 233 | 213 | 205 | 236 | 298 | 218 | 203 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -41 | -39 | -41 | -47 | -40 | -41 | -39 | -42 |
| Konserni yhteensä | 2 018 | 2 143 | 2 133 | 2 153 | 1 958 | 2 279 | 2 231 | 2 310 |
Liikevoitto segmenteittäin |
||||||||
| Milj. € | 1–3/ 2009 |
4–6/ 2009 |
7–9/ 2009 |
10–12/ 2009 |
1–3/ 2010 |
4–6/ 2010 |
7–9/ 2010 |
10–12/ 2010 |
| Ruokakauppa | 42,3 | 33,8 | 35,8 | 58,7 | 31,7 | 42,2 | 47,3 | 37,2 |
| Käyttötavarakauppa | -3,3 | -3,6 | 7,0 | 66,5 | 0,1 | 7,0 | 50,6 | 45,6 |
| Rautakauppa | -5,2 | 14,8 | 8,5 | 1,6 | -13,8 | 17,9 | 19,9 | -0,2 |
| Auto- ja konekauppa | -6,0 | 1,9 | 1,7 | -2,7 | 6,4 | 15,0 | 8,6 | 3,9 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -4,6 | -4,3 | -4,5 | -5,9 | -3,4 | -3,2 | -2,5 | -3,7 |
| Konserni yhteensä | 23,2 | 42,7 | 48,3 | 118,1 | 20,9 | 79,0 | 123,9 | 82,8 |
Liikevoitto segmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä |
||||||||
| Milj. € | 1–3/ 2009 |
4–6/ 2009 |
7–9/ 2009 |
10–12/ 2009 |
1–3/ 2010 |
4–6/ 2010 |
7–9/ 2010 |
10–12/ 2010 |
| Ruokakauppa | 33,8 | 30,1 | 35,5 | 33,7 | 31,7 | 42,1 | 49,5 | 36,8 |
| Käyttötavarakauppa | -10,7 | -6,0 | 6,5 | 39,7 | 0,1 | 7,0 | 13,2 | 45,7 |
| Rautakauppa | -9,1 | 14,8 | 8,4 | -2,1 | -13,8 | 17,9 | 20,0 | -0,2 |
| Auto- ja konekauppa | -6,0 | 1,9 | 1,7 | 2,7 | 6,4 | 14,1 | 8,7 | 3,9 |
| Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit | -4,6 | -4,4 | -4,5 | -6,0 | -3,4 | -3,1 | -2,8 | -5,7 |
| Konserni yhteensä | 3,4 | 36,4 | 47,5 | 68,0 | 20,9 | 78,1 | 88,7 | 80,5 |
Tunnuslukujen laskentakaavat |
|||
| Kannattavuus | |||
| Oman pääoman tuotto, % | = | (Voitto/tappio ennen veroja – tuloverot) | x 100 |
| Oma pääoma | |||
| Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % |
= |
(Voitto/tappio oikaistuna kertaluonteisilla erillä ennen veroja – tuloverot oikaistuna kertaluonteisten erien verovaikutuksella) |
x 100 |
| Oma pääoma | |||
| Sidotun pääoman tuotto, % | = | Liikevoitto | x 100 |
| (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat – Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta |
|||
| Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % |
= | Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | x 100 |
| (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat – Korottomat velat) keskimäärin 12 kuukaudelta |
|||
| Käyttökate | = | Liikevoitto + poistot + arvonalentumiset | |
Rahoitus ja taloudellinen asema |
|||
| Omavaraisuusaste, % | = | Oma pääoma | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | |||
| Nettovelkaantumisaste, % | = | Korolliset nettovelat | x 100 |
| Oma pääoma | |||
| Korolliset nettovelat/käyttökate | = | Korolliset nettovelat | |
| Käyttökate | |||
Osakekohtaiset tunnusluvut |
|||
| Tulos/osake, laimennettu | = | Tulos – määräysvallattomien omistajien osuus | |
| Keskimääräinen optioiden laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä | |||
| Tulos/osake, laimentamaton | = | Tulos – määräysvallattomien omistajien osuus | |
| Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä | |||
| Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä, laimentamaton |
= | Tulos oikaistuna kertaluonteisilla erillä – määräysvallattomien omistajien osuus | |
| Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä | |||
| Oma pääoma/osake | = | Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | |
| Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |||
| Osinko tuloksesta, % | = | Osinko/osake | x 100 |
| Tulos/osake | |||
| Hinta/voitto-suhde, (P/E) | = | Tilinpäätöspäivän osakekurssi | |
| Tulos/osake | |||
| Efektiivinen osinkotuotto-% | = | Osinko/osake | x 100 |
| Tilinpäätöspäivän kurssi | |||
| Osakekannan markkina-arvo | = | Tilinpäätöspäivän kurssi x osakkeiden lukumäärä | |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake | = | Liiketoiminnan rahavirta | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |||
| A-osakkeen ja B-osakkeen tuotto | = | Osakkeen kurssimuutos + osinkotuotot vuosituottona | |
Osakeomistuksen jakautuminen
Osakeomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2010 |
||
| Kaikki osakkeet | Osakkeiden määrä, kpl |
Osuus kaikista osakkeista, % |
| Yritykset ja asuntoyhteisöt | 27 638 401 | 28,02 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 4 458 231 | 4,52 |
| Julkisyhteisöt* | 7 248 353 | 7,35 |
| Kotitaloudet | 27 579 318 | 27,96 |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt** | 6 168 560 | 6,25 |
| Ulkomaiset | 505 742 | 0,51 |
| Hallintarekisteröidyt | 25 042 687 | 25,39 |
| Yhteensä | 98 641 292 | 100,00 |
10 suurinta osakkeenomistajaa osakelukumäärän perusteella 31.12.2010 |
|||||
| Osakkeiden määrä, kpl |
Osuus osakkeista, % |
Äänimäärä | Osuus äänimäärästä, % |
||
| 1. | Vähittäiskaupan Takaus Oy | 3 491 771 | 3,54 | 27 148 568 | 7,06 |
| 2. | K-Kauppiasliitto ry | 3 449 301 | 3,50 | 34 125 360 | 8,88 |
| 3. | Kruunuvuoren Satama Oy | 2 635 046 | 2,67 | 26 350 460 | 6,86 |
| 4. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 2 043 050 | 2,07 | 4 155 908 | 1,08 |
| 5. | Valluga-sijoitus Oy | 1 340 439 | 1,36 | 13 404 390 | 3,49 |
| 6. | Keskon Eläkekassa | 1 303 839 | 1,32 | 8 538 390 | 2,22 |
| 7. | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 130 986 | 1,15 | 1 130 986 | 0,29 |
| 8. | Oy The English Tearoom Ab | 1 008 400 | 1,02 | 1 008 400 | 0,26 |
| 9. | Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö | 946 027 | 0,96 | 8 089 318 | 2,11 |
| 10. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 900 000 | 0,91 | 900 000 | 0,23 |
10 suurinta osakkeenomistajaa äänimäärän perusteella 31.12.2010 |
|||||
| Osakkeiden määrä, kpl |
Osuus osakkeista, % |
Äänimäärä | Osuus äänimäärästä, % |
||
| 1. | K-Kauppiasliitto ry | 3 449 301 | 3,50 | 34 125 360 | 8,88 |
| 2. | Vähittäiskaupan Takaus Oy | 3 491 771 | 3,54 | 27 148 568 | 7,06 |
| 3. | Kruunuvuoren Satama Oy | 2 635 046 | 2,67 | 26 350 460 | 6,86 |
| 4. | Valluga-sijoitus Oy | 1 340 439 | 1,36 | 13 404 390 | 3,49 |
| 5. | Keskon Eläkekassa | 1 303 839 | 1,32 | 8 538 390 | 2,22 |
| 6. | Vähittäiskaupan Ammattikasvatussäätiö | 946 027 | 0,96 | 8 089 318 | 2,11 |
| 7. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 2 043 050 | 2,07 | 4 155 908 | 1,08 |
| 8. | Food Paradise Oy | 389 541 | 0,39 | 3 895 410 | 1,01 |
| 9. | K-Ruokakauppiasyhdistys ry | 366 413 | 0,37 | 3 664 130 | 0,95 |
| 10. | Heimo Välinen Oy | 320 000 | 0,32 | 3 020 000 | 0,79 |
* Julkisyhteisöt = esim. kunnat, Ahvenanmaan maakuntahallinto, työeläkelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. |
|||||
| ** Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt = mm. apurahoja jakavat säätiöt, edunvalvontajärjestöt ja erilaiset yleishyödylliset yhdistykset. | |||||
Johdon osakeomistus
Kesko Oyj:n hallituksen jäsenet ja pääjohtaja sekä edellä mainittujen määräysvallassa olevat yhteisöt omistivat joulukuun 2010 lopussa 224 720 Kesko Oyj:n A-osaketta ja 105 820 Kesko Oyj:n B-osaketta, eli yhteensä 330 540 kpl, mikä edustaa 0,34 % yhtiön koko osakekannasta ja 0,61 % äänistä.
Pääjohtajalla oli 31.12.2010 Kesko Oyj:n A-osakkeita 2 000 kappaletta ja Kesko Oyj:n B-osakkeita 7 000 kappaletta, mitkä edustavat 0,01 %:ia yhtiön koko osakekannasta ja 0,01 %:ia äänistä. Lisäksi pääohtajalla on optio-oikeuksia 150 000 kappaletta.
Jos pääjohtajan optio-oikeuksilla merkittäisiin osakkeita, ne vastaisivat 0,15 %:n osuutta osakkeista ja 0,04 %:n osuutta kaikista äänistä.