« Edellinen | Seuraava »

LIITE 41

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien osalta konsernissa noudatetaan yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Sen noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Yhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariskit

Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa kahdeksassa maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaanrahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit).

Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Tilikauden 2009 aikana konserniyhtiöiden rahoituksesta aiheutunut suojauskustannus, eli euron ja suojattavan valuutan välinen korkoero, oli 17,9 milj.euroa (4,6 milj. euroa). Nämä korkoerot ovat olleet keskimäärin 5 % p.a. vuoden 2009 aikana.

Translaatioriskit

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä on suojattu valuuttamääräisellä lainanotolla ja valuuttatermiineillä. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Viron, Norjan ja Ruotsin kruunuissa, Venäjän ruplassa, Liettuan litissä ja Latvian latissa. Positio ei sisällä vähemmistön osuutta omasta pääomasta. Muuntoriski on toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni. Muuntoriskin suojausastetta alennetaan edelleen vuonna 2010.

Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutaksi on määritetty euro, minkä vuoksi näihin yhtiöihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole muuntoriskille alttiita eikä niitä siten huomioda myöskään translaatiopositiossa.

Transaktioriskit

Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaanrahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Kaupallisten riskien suojausasteesta päättävät asianomaiset tytäryhtiöt dokumentoitujen suojauspolitiikkojen rajoissa. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain.

Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.

Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaisinstrumentit kirjataan alunperin hankinta-arvoonsa ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisestä luottojärjestelystä.

< < <
Konsernin translaatiopositio 31.12.2009              
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 2,7 32,4 63,8 24,3 28,3 45,8 1,6
Suojaavat johdannaiset 0,0 0,0 -44,7 -10,5 -19,2 -26,6 0,0
Suojaavat lainat -2,8 -18,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Avoin positio -0,1 13,6 19,1 13,8 9,1 19,1 1,6
               
Konsernin translaatiopositio 31.12.2008              
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Nettosijoitus 2,0 38,6 62,9 2,0 25,1 37,5 1,9
Suojaavat johdannaiset 0,0 0,0 -40,6 -1,4 -17,0 -31,9 0,0
Suojaavat lainat -4,9 -17,4 -15,7 0,0 0,0 0,0 0,0
Avoin positio -2,9 21,2 6,7 0,6 8,1 5,6 1,9

Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen 10 %:n muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyys on laskettu nettopositiosta, eli suojattavan position lisäksi on laskettu myös suojaavien johdannaisten tai lainojen vaikutus.
               
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2009              
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Muutos + / -10 % 0,0 1,4 1,9 1,4 0,9 1,9 0,2
               
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2008              
Milj. € LVL NOK EEK SEK RUB LTL BYR
Muutos + / -10 % -0,3 2,1 0,7 0,1 0,8 0,6 0,2


Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 3,5 vuotta (3,2 vuotta).

Herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2009 vaihtuvakorkoisten korollisia velkoja suojaavien korkojohdannaisten vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 3,3 milj. euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön (-/+ 3,8 milj. euroa).

Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia K-kauppiaiden korollisia saamisia Keskon konserniyhtiöiltä; kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja kauppiaan ketjuhyvitteitä. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuittain.

Suunnatut velkakirjat ja osa rahoituslaitoslainoista, yhteensä 170,6 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 4,8 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 7,7 % tilikauden päättyessä. Lainoista osa on euromääräisiä, suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä ja rahoituslaitoslainoissa on 24,1 milj. euron vasta-arvosta NOK-määräisiä, (20,5 milj. euroa) ja 21,1 milj.euron vasta-arvosta LVL-määräisiä (29,8 milj. euroa).

Maksuvalmiusriski ja korollisten saamisten herkkyysanalyysi

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen jokahetkinen riittävyys on turvattu.

Tavoitteena on sijoittaa rahoitusvaroista koostuvaa likviditeettiä rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.

Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 4,0 milj. euroa (+/- 4,4 milj. euroa) ja vaikutus omaan pääomaan +/- 1,5 milj. euroa tilinpäätöspäivänä, jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 % -yksikön.

Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 227 miljoonan euron vasta-arvosta (225 milj. euroa). Sitovat luottolimiitit erääntyvät vuoden 2010, 2011 ja 2012 lopussa. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 329 milj. euroa (449 milj. euron vasta-arvosta).

Private Placement-luottojärjestelyn ja sitovan limiitin ehdoissa on käytössä tavanomaisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään. Lainaehtoihin sisältyy taloudellinen kovenantti nettovelan ja käyttökatteen maksimisuhteesta, jonka raja-arvo on ollut kaukana koko tilikauden.

Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia K-kauppiaiden korollisia saatavia Keskon konserniyhtiöiltä: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja kauppiaan ketjuhyvitteitä. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuttain. Suunnatuissa velkakirjalainoissa on mukana valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutos.

<
Konsernin transaktiopositio 31.12.2009                
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Konsernin transaktioriski -4,5 69,7 43,5 -23,9 39,8 -20,4 32,1 -2,3
Suojaavat johdannaiset 10,1 -68,9 -37,8 25,8 -13,5 -3,8 -38,8 0,0
Suojaavat lainat 0,0 0,0 -5,3 0,0 -18,3 0,0 0,0 0,0
Avoin positio 5,6 0,8 0,4 1,9 7,9 -24,2 -6,7 -2,3
                 
Transaktionposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä näitä eriä suojaavien
valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %. Laskennassa ei ole mukana ennustettuja valuuttamääräisiä
tulevia kassavirtoja, mutta valuuttajohdannaiset, joita käytetään näiden positioiden suojauksessa, sen sijaan sisältyvät analyysiin.
                 
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2009
Milj. € USD SEK NOK EEK LVL LTL RUB BYR
Muutos + / -10 % 0,6 0,1 0,0 0,2 0,8 -2,4 -0,7 -0,2

 

Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkina- alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin sekä talletuksiin ja Suomen ja Ruotsin Valtion sekä valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin. Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2009 oli 2,2 % (4,9 %). Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten seuraavassa eritelty käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä.

Jaottelu perustuu IFRS 7 -standradin mukaiseen jaotteluun, jossa tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta kaupankäynti näillä instrumenteilla ei ole yhtä aktiivista. Tason 3 instrumenttien käypä arvo perustuu osin johdon harkintaa edellyttäviin arvostusparametreihin.

Luotto- ja vastapuoliriski

Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoimintayhtiöt. Yhtiöllä on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saamiset pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.

Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Saaminen kirjataan alas silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut. Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. oli seuraava:

Myyntisaamisten ikäjakauma    
Milj. € 2009 2008
Erääntymättömät myyntisaamiset 550,0 567,7
1–7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 14,5 18,4
8–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 9,2 20,0
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 4,8 6,8
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 15,1 20,2
Yhteensä 593,6 633,1

 

Myyntisaamisista 319,5 milj. euroa (298,1 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia ja luottokorttisaamisia 38,0 milj. euroa (21,4 milj.euroa). Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 164,1 milj. euroa. Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.

Myyntisaamisiin sisältyy yhteensä 19,9 milj. euroa arvonalennusta. Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalennuksia yhteensä 12,6 milj. euroa.

Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli 31.12.2009 yhteensä 13,0 milj. euroa.

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instrumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Korkosijoitusten sallitut sijoituslimiitit määritetään euromääräisesti ja aikasidonnaisesti yritys- ja pankkikohtaisesti. Näitä limiittejä tarkistetaan vuoden aikana aina markkinatilanteen mukaisesti.

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2009    
     
Milj. € 2010 2011 2012 2013 2014 2015-
Lainat rahoituslaitoksilta 8,2 1,2 17,8 0,9 0,7 26,7
rahoituskulut 4,6 3,4 2,2 1,1 1,1 1,3
Suunnatut velkakirjalainat (USD)         41,6 41,6
rahoituskulut 5,2 5,2 5,2 5,2 3,9 7,2
Eläkelainat   2,9 5,8 5,8 5,8 26,3
rahoituskulut 1,9 1,9 1,7 1,4 1,2 2,6
Rahoitusleasingvelat 17,3 23,4 10,8 10,5 13,3 10,5
rahoituskulut 3,6 1,9 1,6 1,5 1,5 0,4
Velat K-kauppiaille 109,7          
rahoituskulut 0,5          
Muut korolliset velat 56,6          
rahoituskulut 0,1          
Yritystodistukset            
rahoituskulut            
Pitkäaikaiset korottomat velat   0,0   0,0 0,0  
Lyhytaikaiset korottomat velat            
Ostovelat 703,5          
Siirtovelat 245,0          
Muut korottomat velat 161,6          
             

Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2008
             
Milj. € 2009 2010 2011 2012 2013 2014–
Lainat rahoituslaitoksilta 20,0 0,8 1,0 0,8 0,7 23,6
rahoituskulut 2,6 1,2 1,2 1,1 1,1 2,4
Suunnatut velkakirjalainat (USD)     0,0 0,0   86,2
rahoituskulut 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 11,5
Eläkelainat            
rahoituskulut            
Rahoitusleasingvelat 22,7 11,8 23,4 10,8 10,6 13,4
rahoituskulut 4,5 2,5 1,8 1,5 1,5 0,7
Velat K-kauppiaille 114,1          
rahoituskulut 4,9          
Muut korolliset velat 83,4          
rahoituskulut 0,6          
Yritystodistukset 47,7          
rahoituskulut 4,0          
Pitkäaikaiset korottomat velat 0,1 0,0        
Lyhytaikaiset korottomat velat            
Ostovelat 755,6          
Siirtovelat 241,5          
Muut korottomat velat 165,7          

 

Johdannaisten diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2009          
             
Milj. € 2010 2011 2012 2013 2014 2015-
Velat            
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit 141,8          
Valuuttatermiinit joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 296,4          
Nettona selvitettävät velat            
Korkojohdannaiset 0,3 0,2 0,1 0,0 0,0  
Sähköjohdannaiset 3,1 2,1 0,6 0,2 0,0  
Viljajohdannaiset            
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*            
Valuuttajohdannaiset 1,1 1,1 1,1 1,1 9,4 10,0
Saamiset            
Nettoinvestoinnin suojausinstrumentit 138,0          
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 293,4          
Nettona selvitettävät saamiset            
Korkojohdannaiset            
Sähköjohdannaiset 0,2 0,4 0,3 0,0 0,0  
Viljajohdannaiset            
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*            
Korkojohdannaiset 0,9 0,9 0,9 0,9 0,7 1,2
             
Johdannaisten diskonttaamattomat kassavirrat 31.12.2008            
             
Milj. euroa 2009 2010 2011 2012 2013 2014-
Velat            
Nettoinvestoinnin valuuttasuojaustermiinit 89,6          
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 239,8          
Nettona selvitettävät velat            
Korkojohdannaiset            
Sähköjohdannaiset 3,0 4,4 3,0 0,8 0,1 0,0
Viljajohdannaiset 0,0          
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*            
Valuuttajohdannaiset 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 16,1
Saamiset            
Nettoinvestoinnin suojausinstrumentit 91,3          
Valuuttatermiinit joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 244,7          
Nettona selvitettävät saamiset            
Korkojohdannaiset 0,0 0,0 0,0 0,0    
Sähköjohdannaiset 0,0          
Viljajohdannaiset 0,0          
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset* 0,0          
Korkojohdannaiset 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 1,9

* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella.

 

 

Velkojen maturiteettijakauma 2009              
Milj. euroa 31.12.2009 Käytet-
tävissä
Yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 ja
myöhemmin
Lainat rahoituslaitoksilta 55,3   55,3 8,2 1,2 17,8 0,9 27,3
Suunnatut velkakirjalainat 100,0   100,0         100,0
Eläkelainat 46,4   46,4   2,9 5,8 5,8 31,8
Rahoitusleasingvelat 85,7   85,7 17,3 23,4 10,8 10,5 23,8
Velat K-kauppiaille 109,7   109,7 109,7        
Muut korolliset velat 56,6   56,6 56,6        
Ostovelat 703,6   703,6 703,5 0,0      
Siirtovelat 254,1   254,1 254,1        
Muut korottomat velat 185,5   185,5 179,9 3,0 1,5 1,1 0,0
Sitovat luottolimiitit * 225,0 227,0 76,0 0,9 150,0    
Yritystodistusohjelmat 0,0 329,0 329,0          
Takaukset 23,3   23,3 0,2 1,5 0,0 0,0 21,6
Yhteensä 1 620,3 554,0 2 176,2 1 405,5 33,0 185,9 18,3 204,6

* Sitovista luottolimiiteistä nostettu määrä sisältyy lainoihin rahoituslaitoksilta
                 
Annetuissa takauksissa ei ole esitetty takauksia, jotka liittyvät erään, joka on esitetty velkana konsernitaseessa tai vuokravastuuna liitteessä 34.
                 
Velkojen maturiteettijakauma 2008              
Milj. euroa 31.12.2008 Käytet-
tävissä
Yhteensä 2009 2010 2011 2012 2013 ja
myöhemmin
Lainat rahoituslaitoksilta 47,1   47,1 20,2 0,8 1,0 0,8 24,3
Suunnatut velkakirjalainat 100,0   100,0         100,0
Eläkelainat 0,0   0,0          
Rahoitusleasingvelat 92,7   92,7 22,7 11,8 23,4 10,8 24,0
Velat K-kauppiaille 114,1   114,1 114,1        
Muut korolliset velat 88,9   88,9 88,9        
Ostovelat 755,6   755,6 755,9        
Siirtovelat 245,5   245,5 245,5        
Muut korottomat velat 196,3   196,3 184,5 11,8      
Sitovat luottolimiitit * 246,5 247,7   75,0 21,5 150,0  
Yritystodistusohjelmat 47,7 401,3 449,0 47,7        
Yhteensä 1 687,9 647,8 2 336,9 723,6 99,4 45,9 161,6 148,3

* Sitovista luottolimiiteistä nostettu määrä sisältyy lainoihin rahoituslaitoksilta

 

 

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
  Käypä arvo 31.12.2009
Milj. € Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat        
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset   202,9   202,9
Korkorahastot 10,1     10,1
Yhteensä 10,1 202,9   213,1
         
Käypään arvoon kirjattavat johdannaiset        
Johdannaissaamiset   3,5   3,5
Johdannaisvelat   31,9   31,9
         
Myytävissä olevat rahoitusvarat        
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk)   214,1   214,1
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 3,8 199,6   203,4
Joukkovelkakirjalainat 10,2     10,2
Yhteensä 14,0 413,7   427,7

 

Lainasopimukset määräysvallan (yli 50 %) muutostilanteissa

Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn ehtojen mukaan määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisin maksettavaksi koko lainapääoma kaikille velkakirjan haltijoille. Velkakirjan haltijoilla on oikeus hyväksyä tai hylätä takaisinmaksu.

Kesko Oyj:llä olevan syndikoidun lainalimiitin ehtojen mukaan Syndikaatilla on oikeus irtisanoa lainalimiiiti ja mahdollisesti nostetut lainaerät.

Määräysvallan muutokseksi ei kummankaan lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.

Luottoluokitukset

Kesko Oyj ei toistaiseksi ole hankkinut luottokelpoisuusluokitusta, koska sitä ei ole yhtiön nykyisessä rahoitustilanteessa pidetty tarpeellisena.

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähkötermiinejä energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa -0,4 milj. euroa (-0,9 milj. euroa).

Sähköjohdannaisilla oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköä yhteensä 955.344 MWH (1.174.056 MWH) ja suojausaste 1–12 kuukaudessa oli 70,2 % (75,4 %), 13–24 kuukaudessa 47,3 % (62,3 %), 25–36 kuukaudessa 29,6 % (34,1 %), 37–48 kuukaudessa 9,6 % (12,6 %) ja 49–60 kuukaudessa 0,0 % (9,6 %).

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2009 tasosta +/- 20 %-yksikköä, olisi vaikutus vuoden 2010 tulokseen +/- 3,4 milj. euroa (+/- 3,5 milj. euroa) ja omaan pääomaan +/- 4,4 milj. euroa (+/- 5,3 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Konsernin maatalouskauppatoiminnot käyttävät vähäisessä määrin viljajohdannaisia suojautuakseen viljan hintariskiltä. Tilinpäätöspäivänä ei ollut avoimia viljajohdannaisia.

Johdannaissopimusten käyvät arvot            
Milj. € 31.12.2009
Positiivinen käypä
arvo (tasearvo)
  31.12.2009
Negatiivinen
käypä arvo (tasearvo)
  31.12.2009
Netto
käypä arvo
31.12.2008
Netto
käypä arvo
Korkojohdannaiset 0,7 ** -0,1   0,6 9,9
Valuuttajohdannaiset 1,9 */** -25,9 */** -24,0 -7,6
Sähköjohdannaiset 0,9   -5,9   -5,0 -10,8
Viljajohdannaiset 0,0   0,0   0,0 0,0
             
Johdannaissopimusten nimellisarvot            
Milj. €     31.12.2009
Nimellismäärä
    31.12.2008
Nimellismäärä
Korkojohdannaiset     206,7 **   204,9
Valuuttajohdannaiset     541,7 */**   433,0
Sähköjohdannaiset     40,1     45,9
Viljajohdannaiset     0,0     0,7


*) Johdannaissopimukset sisältävät myös itsenäiseen ulkoimaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojaamiseen käytettyjä valuuttatermiinejä,
     joiden käypä arvo on 0,0 milj. euroa (1,6 milj.euroa) ja nimellisarvo 101,2 milj. euroa (90,8 milj. euroa).

**) Johdannaissopimuksiin sisältyy valuuttamääräiseen lainajärjestelyyn liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on bruttomääräisenä 200,8 milj. euroa ja
      käypä arvo 0,6 milj. euroa (9,9 milj. euroa) sekä valuutanvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on 100,4 milj. euroa ja käypä arvo on -17,2 milj. euroa (-14,2 milj euroa).

Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.

 

Pääomarakenteen hallinta

Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä sekä sitä seuranneesta reaalitalouden heikentymisestä johtuen pääomarakenteen hallinnan merkitys korostui entisestään vuoden 2008 aikana, eikä tilanne ole täysin normalisoitunut vuonna 2009. Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät sekä konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet että pääoman tuottavuuteen liittyvät tavoitteet.

Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian mukaisten investointiohjelmien toteuttaminen ja omistaja-arvon säilyttäminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvuille omavaraisuus sekä korolliset nettovelat/käyttökate. Edellä mainittujen tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernin korollisten velkojen osalta on tietyiltä osin käytössä kovenantteja, joiden mukaiset ehdot on huomioitu edellä mainituissa tavoitetasoissa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.

Konsernin pääoman tuottavuuteen liittyvien tavoitteiden tarkoituksena on ohjata liiketoimintoja konsernin omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Pääoman tuottotavoitteet on asetettu konsernin omalle pääomalle sekä sidotulle pääomalle. Oman pääoman tuotto- ja sidotun pääoman tuotto -tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty toimintakertomuksessa. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) optimoidaan ainoastaan konsernitasolla, mistä johtuen alemmilla organisaatiotasoilla, kuten toimiala- ja yhtiötasoilla, pääoman tuottavuuteen liittyvät tavoitteet on asetettu tunnusluvuille taloudellinen lisäarvo sekä sidotun pääoman tuotto.

Taloudellinen lisäarvo -laskentakaava:

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
- operatiiviset verot
- keskimääräisen sidotun pääoman tuottovaatimus
+/- muut oikaisuerät

Edellä mainitut konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään konsernin hallituksessa. Halllitus on 4. helmikuuta 2009 hyväksynyt konsernin taloudellisiksi keskipitkän aikavälin tavoitteiksi seuraavat arvot.

Tavoitetaso  
Oman pääoman tuotto 12 %
Sidotun pääoman tuotto 14 %
Omavaraisuusaste 40–50 %
Korolliset nettovelat/käyttökate < 3

 

Osinkopolitiikka

Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen.