Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustustarvikkeiden kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä sekä Suomessa maataloustarvikekauppaa. Rautakesko johtaa ja kehittää K-rauta-, Rautia-, K-maatalous-, Byggmakker-, Senukai- ja OMA-vähittäiskauppaketjuja sekä yrityspalvelumyyntiä toiminta-alueellaan. Rautakesko vastaa ketjujen konsepteista, markkinoinnista, hankinta- ja logistiikkapalveluista, kauppapaikkaverkostosta ja kauppiasresursseista. Rautakauppoja on yhteensä 330 kahdeksassa toimintamaassa ja maatalouskauppoja Suomessa 90.
Rautakeskon tavoitteena on olla johtava rauta- ja sisustuskaupan palveluyritys. Rautakeskon rauta- ja sisustuskauppaketjut K-rauta, Rautia, Byggmakker, Senukai ja OMA palvelevat kuluttaja- ja ammattiasiakkaita. Kuluttaja-asiakkaat ovat pääasiassa kodin, vapaa-ajan asunnon ja pihan rakentajia, remontoijia ja sisustajia. Tärkeitä ammattiasiakkaita ovat rakennusliikkeet, teollisuus ja julkiset yhteisöt.
Ketjujensa vähittäismyynnillä mitattuna Rautakesko on viiden suurimman yrityksen joukossa Euroopan rakentamisen ja kodin kunnostamisen markkinoilla. Rautakeskon markkina-alueella toimivat eurooppalaiset pääkilpailijat ovat Castorama (Kingfisher Group), Leroy Merlin (Groupe Adeo), DT Group, Bauhaus, Hornbach ja OBI. Rautakesko on osakkaana hankintayhteistyötä tekevässä tooMax-x:ssa. Osakkuuden myötä tooMax-x on ostovoimaltaan Euroopan kolmanneksi suurin kodinrakentamisen ja sisustamisen tuotteiden hankintakanava.
Rautakeskon toimialueella alan vähittäiskaupan markkinat ovat noin 28 mrd. euroa. Rautakaupan yleiseksi markkinamuutokseksi vuonna 2009 arvioidaan Baltiassa -30 %, Norjassa -10 %, Ruotsissa -5 %, Suomessa -15 % ja Venäjällä -25 %. Suurin syy kysynnän laskuun on talouden taantuman aiheuttama rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen.
Rautakeskon ketjujen vähittäismyynti vuonna 2009 oli 3 778 milj. euroa
(sis. alv) ja se laski 18,0 % edellisestä vuodesta.
Suomessa rauta- ja sisustuskaupan vähittäiskaupan markkinat ovat noin 3,4 mrd. euroa (RaSi ry) ja vuonna 2009 ne laskivat 14,8 % (RaSi ry). K-ryhmän rautakaupan markkinaosuus on noin 38 % (RaSi ry, oma arvio).
Suomessa Rautakeskolla on K-rauta- ja Rautia-vähittäiskauppaketjut sekä rakennusliikkeitä, teollisuutta ja muita yritysasiakkaita palveleva Rautakesko Yrityspalvelu. Lisäksi Rautakesko palvelee 33 ketjuihin kuulumattomassa asiakassopimuskaupassa.
K-rauta-ketjuun kuuluu 42 kauppaa, joiden myynnistä noin 70 % on kuluttaja-asiakasmyyntiä. Rautia-ketjuun kuuluu 107 kauppaa, joista 50 on samalla myös
K-rauta- ja Rautia-ketjujen, Rautakesko Yrityspalvelun sekä K-asiakassopimuskauppojen yhteenlaskettu vähittäismyynti Suomessa oli 1 423 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 9,7 % edellisestä vuodesta. Pääkilpailijat Suomessa ovat Starkki, Terra, S-rauta ja Agrimarket ja Bauhaus.
Ruotsissa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 3,8 mrd. euroa (SCB). Vuonna 2009 markkinat laskivat noin 5 % (SCB).
Ruotsissa Rautakeskolla oli vuoden 2009 lopussa 19 omaa K-rauta-kauppaa ja yksi K-kauppiaan omistama K-rauta. K-rauta-kauppojen vähittäismyynti Ruotsissa oli 235 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 0,7 % edellisestä vuodesta. Rautakeskon markkinaosuus on noin 6 % (oma arvio).
K-raudan asiakkaista on kuluttaja- asiakkaita noin 85 %. Keskeiset kilpailijat ovat Bauhaus, Byggmax, DT Group ja paikalliset erikoisliikkeet.
Norjassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 4,7 mrd. euroa (TBF). Vuonna 2009 markkinat laskivat 10 % (oma arvio).
Rautakeskon omistama Byggmakker Norge AS johtaa Byggmakker-rautakauppaketjua. Ketjuun kuuluu 113 kauppaa, joista 15 on Byggmakkerin omia kauppoja. Ketjun muut kaupat ovat kauppiasyrittäjien omistuksessa. Kauppiasyrittäjillä on ketjusopimus Byggmakkerin kanssa. Ketjun kauppojen vähittäismyynti vuonna 2009 oli 963 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 13,8 %. Rautakeskon markkinaosuus Norjassa on noin 17 % (TBF). Yli puolet myynnistä on ammattiasiakasmyyntiä. Rautakeskon kilpailijat ovat Monter/Optimera (Saint Gobain), Maxbo ja Coop.
Viron rautakauppamarkkinat ovat noin 0,4 mrd. euroa (oma arvio). Vuonna 2009 markkinat laskivat 20 % (oma arvio). Virossa Rautakeskolla on 9 rautakauppaa. Rautakauppojen vähittäismyynti vuonna 2009 oli 76 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 21,4 % edellisestä vuodesta. Ammattiasiakkaiden osuus asiakkaista on noin 59 %. Rautakeskon markkinaosuus Virossa on noin 20 % (oma arvio). Rautakeskon kilpailijat ovat Ehitus ABC (Saint Gobain), Bauhof ja Espak.
Latviassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 0,4 mrd. euroa (CSB). Vuonna 2009 markkinat laskivat 30–40 % (CSB). Rautakeskolla on Latviassa 9 omaa
Liettuassa rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 0,4 mrd. euroa (oma arvio). Vuonna 2009 markkinat laskivat 40–50 % (oma arvio). Liettuassa Rautakesko omistaa osake-enemmistön UAB Senuku prekybos centrasista, joka on Liettuan rauta- ja sisustuskaupan markkinajohtaja noin 25 %:n markkinaosuudella. Sekä kuluttaja- että ammattiasiakaskaupassa mukana olevaan Senukai-ketjuun kuuluu 16 omaa kauppaa, logistiikkakeskus ja 60 partnerikauppaa. Senukain vähittäismyynti vuonna 2009 oli 311 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 41,6 % edellisestä vuodesta. Sen kilpailijat ovat paikalliset rakennustarvike- ja erikoisliikkeet.
Venäjällä rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 14 mrd. euroa (oma arvio). Vuonna 2009 markkinat laskivat noin 25 % (Ros Business Consulting ja oma arvio). Venäjällä on 10 K-rauta-kauppaa. Niiden vähittäismyynti vuonna 2009 oli 200 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 16 % edellisestä vuodesta. Rautakeskon markkinaosuus Venäjällä on noin 2,0 % (oma arvio). Rautakeskon kilpailijat ovat Leroy Merlin, OBI, Castorama, Maxidom ja Metrica.
Valko-Venäjällä rautakaupan kokonaismarkkinat ovat noin 1,0 mrd. euroa (oma arvio). Senukain Valko-Venäjältä heinäkuussa 2007 hankkimalla OMA:lla on 4 kauppaa. Niiden vähittäismyynti vuonna 2009 oli 62 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 26,6 %. OMA-yhtiön markkinaosuus on noin 5 % kokonaismarkkinasta (oma arvio).
Maatalouskesko Oy:n liiketoiminnot järjesteltiin uudestaan vuoden 2009 alussa. Rautakeskoon siirtyivät K-maatalousketju ja maatalouskauppa (työkoneet, tuotanto- ja maataloustarvikkeet sekä vilja- ja siemenkauppa). Auto- ja konekauppaan siirtyivät traktori- ja puimurikauppa sekä Maatalouskeskon tytäryhtiöt Baltiassa.
K-maatalous-ketjuun kuuluu Suomessa 90 K-maatalous-kauppaa. Ketjun kaupoista 52 on yhdistettyjä Rautia-K-maatalous- tai K-rauta-K-maatalous -kauppoja. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat maatalousyrittäjät ja -urakoitsijat. K-maatalous tarjoaa maatalousyrittäjille ratkaisuja, joilla tuotetaan tehokkaasti kuluttajien arvostamia turvallisia ja puhtaita elintarvikkeita.
Vuonna 2009 Rautakeskoon siirtyneen maatalouskaupan liikevaihto Suomessa laski 32,6 %. Syyt myynnin supistumiseen olivat talouden taantuma ja hintojen lasku.
Rautakeskon toiminta perustuu vahvoihin ketjukonsepteihin, tehokkaaseen hankintaan ja kansainvälisesti monistettuihin parhaisiin käytäntöihin. Rautakesko toimii ketjujen taustalla yhdistäen ketjujen tavararyhmähallinnan, ostotoiminnan, logistiikan, tietojärjestelmäohjauksen ja verkostokehityksen. Näin syntyvien synergia- ja mittakaavaetujen avulla asiakkaalle pystytään tarjoamaan tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan.
K-rauta on Rautakeskon kansainvälinen konsepti. K-rauta toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Venäjällä. K-rauta-konseptin painopistealueita ovat laajat valikoimat, asiakkaan elämää helpottavat kokonaisratkaisut sekä hyvä hinta-laatusuhde. Konseptissa yhdistyvät kuluttajien, rakentajien ja ammattiasiakkaiden palvelu, valikoimat ja toimintamallit. K-rauta-ketjun kilpailuetuna ovat kilpailijoita keskimääräisesti suuremmat myymälät ja noutopihat.
Rautia-ketju on Suomen laajin rautakauppaketju. Sen valikoima palvelee erityisesti rakentajia, remontoijia ja rakennusalan ammattilaisia. Keskeisiä kilpailuetuja ovat kokonaisvaltainen asiakaspalvelu, paikallinen asiakastuntemus ja yhteistyöverkosto. Useat Rautia-kaupat täydentävät lisäksi tarjontaansa maatalouskaupalla.
K-maatalous-ketjun vahvuutena ovat paikalliset asiakkaat ja olosuhteet tuntevat
Byggmakker-ketju on Norjan laajin rautakauppaketju. Ketjun toiminta perustuu kauppiasyrittäjyyteen. Erityisiä vahvuuksia ovat rakennustarvikemyynti ja ammattiasiakasosaaminen. Norjan konseptia on uudistettu uudentyyppisillä täyden palvelun Byggmakker-suurmyymälöillä.
Senukai-ketju on Liettuan markkinajohtaja. Ketjuun kuuluu Mega Store -konsepti, joka tarjoaa asiakkailleen lähes kaikki rakentamisen ja asumisen tuotteet yli 20 000 m2:n myymälöissä.
Rautakesko Yrityspalvelu toimii Suomessa. Yrityspalvelun asiakkaita ovat mm. valtakunnalliset rakennusliikkeet, teollisuus ja muut alan yritysasiakkaat. Rautakesko Yrityspalvelun vahvuutena on kiinteä yhteistyö Suomen K-rauta- ja Rautia-verkoston kanssa. Suuri osa Yrityspalvelun toimituksista kulkee tämän verkoston toimipisteiden kautta.
Rautakaupan liikevaihto oli 2 312 milj. euroa ja se laski 22,4 %. Kotimaassa liikevaihto oli 1 041 milj. euroa ja se laski 21,1 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 744 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 297 milj. euroa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 1 271 milj. euroa ja se laski 23,4 %. Rautakeskon liikevaihdosta 55,0 % tuli ulkomailta.
Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 11,9 milj. euroa ja se laski 44,4 milj. euroa. Rautakeskon investoinnit olivat 84,7 milj. euroa, joista ulkomaisten investointien osuus oli 82,8 %.
Vuonna 2009 avattiin kaksi uutta K-rautaa Ruotsissa sekä yksi Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Lisäksi kauppapaikkaverkostoa vahvistettiin muilla uusilla sekä korvaavilla kaupoilla. Vuoden aikana suljettiin yksi K-rauta Ruotsissa ja Norjassa seitsemän Byggmakker-kauppaa, joista viisi oli kauppiasyrittäjien omistuksessa.
Vuonna 2009 Rautakesko jatkoi synergia- ja tehokkuusetujen hakemista kansainvälisessä toiminnassa. Rautakesko teki sopimuksen hankintayhteistyötä tekevän tooMax-x Handels GmbH -yhtiön kanssa. Ostoyhteistyö takaa asiakkaille entistä kattavamman ja hinnaltaan kilpailukykyisemmän tuotevalikoiman.
Keskitetty tavararyhmähallinta ja toimitusketjun ohjaus olivat eräitä vuoden tärkeimmistä painopistealueista. Tuotelinjat vastaavat keskitetysti yhteisten valikoimien luomisesta kaikissa maissa.
Kansainvälisen logistiikkaverkoston rakentaminen jatkui. Norjassa ja Ruotsissa solmittiin keskusvarastotoimintojen palvelusopimus Rautakeskon logistiikkakumppanin Itellan kanssa.
K-rauta-konseptin näyttelyalueen rakennetta uudistettiin. Asiakkaan asiointia ja ostamista helpotetaan esittämällä tyylisuunnat ja hintavaihtoehdot selkeästi ja kootusti. K-rauta-ketju pilotoi uutta suunnittelu- ja palvelualue -toimintamallia
Rautia-konseptissa selkeytettiin palvelutarjontaa lisäämällä asiakasta helpottavaa tuote- ja käyttöinformaatiota.
Rautakeskon henkilöstön osaamista kehitettiin vuonna 2009 muun muassa kansainvälisellä vähittäiskaupan johtamisen koulutusohjelmalla. Sen tavoitteena on luoda yhtenäinen strateginen vähittäiskaupan ajattelumalli ja varmistaa parhaiden käytäntöjen jakaminen.
Vähittäiskauppojen johtamiseen liittyvän SMS-projektin (Store Management System) Master Training -koulutus aloitettiin kaupan henkilökunnalle Virossa, Latviassa, Norjassa ja Ruotsissa.
Rautakeskon tavoitteena vuonna 2010 on markkinoita parempi myynnin kasvu.
Rautakaupassa näkyy edelleen selvä taantuma. Korjausrakentamisessa ja sisustustavarakaupassa kysynnän uskotaan pysyvän hyvällä tasolla ja piha- ja puutarhatuotteiden myynti kasvaa selvästi. Erilaisten palveluiden, kuten suunnittelun, kuljetusten ja asennustöiden kysynnän ennakoidaan voimistuvan edelleen asiakkaiden kiireen ja yksilöllisten ratkaisuvaatimusten vuoksi.
Asiakkaiden ostokäyttäytyminen ja kulutustottumukset monipuolistuvat. Energiatehokkuuden, ympäristöarvojen ja vastuullisuuden merkitys kuluttajien päätöksenteossa kasvaa. Perinteisen myymäläasioinnin rinnalla internetin käyttö tieto- ja hankintakanavana korostuu. Markkinoille tulee uusia kansainvälisiä palveluntarjoajia ja syntyy uusia liiketoimintamalleja.
Uudessa K-raudan myymäläkonseptissa painottuvat sisustaminen ja puutarha. Tuotekokonaisuudet esitellään keskitetyllä näyttelyalueella, jonka yhteyteen on sijoitettu palvelu- ja suunnittelupisteet. Kattavammalla tuoteinformaatiolla ja opasteilla helpotetaan itsepalvelua.
Rautia-ketjussa painottuvat erityisesti Kotipiha-konsepti ja talokauppa.
Maatalouskaupassa tavoitteena on kehittää K-maatalous-konseptia ja parantaa markkina-asemaa asiakkaiden odotusten mukaan. Päämäärinä ovat aktiivisin myynti ja maatalouskaupan paras tuote- ja palvelutarjontakokonaisuus, esimerkkinä
Myymäläverkostoa vahvistetaan. Vuoden 2010 aikana avataan Suomessa yksi uusi
Rautakeskon tärkein yhtenäiseen liiketoimintamalliin tähtäävä Best Practise Retail Solution -hanke etenee. Hankkeen avulla yhtenäistetään toimintamallit ja vähittäiskaupan tietojärjestelmät eri toimintamaissa.
Vuonna 2010 jatketaan sähköisen asiakasinformaation kehittämistä. Tavoitteena on avata ketjujen uudet internet-sivut ensin Suomessa ja myöhemmin muissa maissa.
Kansainvälistä tavarakaupan yhteistyötä tiivistetään entisestään. Rautakeskon kansainvälinen logistiikkaverkosto laajenee Itella Logistiikan kanssa.
Tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki Kaukoidän ostot tehdään tooMax-x -ostoyhteistyön kautta.
Rautakeskon omien kansainvälisten tuotemerkkien kehitys jatkui vahvana. Cello, Prof, Fiorin ja FXA tarjoavat sekä kuluttaja- että ammattiasiakkaille luotettavan ja edullisen ratkaisun rakentamisen ja remontoinnin tarpeisiin. Merkittäviä lanseerauksia olivat vuonna 2009 Cello-ulkomaalit sekä Cello-säilytysjärjestelmät.
Omien merkkien painopisteitä vuonna 2010 ovat valikoimien tehostaminen ja kansainvälisen kattavuuden lisääminen. Cello-tuotemerkin internet-palvelua kehitetään asiakkaita entistä paremmin palvelevaksi kanavaksi.
Rautakesko on tooMax-x-yhteistyön kautta mukana hankintatoimisto Eurogroupin hyväntekeväisyystyössä. Vuonna 2009 Etelä-Kiinassa avattiin yhteistyöprojektina yli tuhannen oppilaan koulu. Eurogroupin organisaatio myös kouluttaa ja konsultoi eri toimijoita sekä auditoi Kaukoidän tehtaita.
Rautakesko teki lokakuussa 2009 linjauksen puutavaran sekä puutuotteiden alkuperän ja jäljitettävyyden varmistamisesta. Rautakesko hyväksyy FSC- ja PEFC-sertifiointiperheeseen kuuluvat järjestelmät ja sitoutuu vastuulliseen hankintamalliin. Rautakeskon tavoitteena on aina varmistaa Rautakeskon hankkiman puutavaran ja myytävien puutuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys.
K-maatalouden koetila Hauholla tekee uraauurtavaa tutkimus- ja kehitystyötä maatalouden hyväksi lajike-, lannoitus- ja kasvinsuojelukokeilla. K-maatalouden Viljelyohjelma sisältää ohjeet mm. kylvösiemenen valintaan, lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja kalkitukseen.
Rautakeskon ketjujen tavoitteena on edistää energiatehokasta ja terveellistä asumista. Energiatehokkuus, ympäristöarvot ja vastuullisuus vaikuttavat jatkossa entistä enemmän sekä yksityiseen että julkiseen päätöksentekoon.
K-ympäristökauppa vietiin osaksi toimintakonseptia kaikissa Suomen ketjukaupoissa. K-ympäristökaupoissa keskitytään muun muassa ympäristömyötäisten tuotteiden valikoimiin ja tuotemerkintöihin, kaupan omien jätteiden synnyn vähentämiseen ja kierrätykseen, kaupan energiankäytön hallintaan ja siivouskäytäntöihin.
Rautia-ketjun lämpösaneerausrekka esitteli taloudellisia lämmitysmenetelmiä ja energiatehokkaita ratkaisuja saneeraukseen ja uudisrakentamiseen ja kannusti asiakkaita vähentämään asumiseen liittyvää ympäristön kuormitusta.
Valtakunnallisella K-rautojen energiansäästölamppukampanjalla ohjattiin asiakkaita kohti energiatehokkaampia ja vastuullisempia valaistusratkaisuja.
Rautakesko on mukana Sitran rahoittamassa ja Demos Helsingin vetämässä Peloton-hankkeessa, joka tukee ihmisiä arkisissa energiavalinnoissa.
Rautakauppa
Suomi, markkinaosuus 38 % (Rasi, oma arvio)
Kilpailijat: Starkki, Terra, S-rauta, Agrimarket, Bauhaus
Ruotsi, markkinaosuus 6 % (HUI, oma arvio)
Kilpailijat: Bauhaus, Byggmax, DT Group ja paikalliset erikoisliikkeet
Norja, markkinaosuus 17 % (TBF)
Kilpailijat: Monter/Optimera (Saint Gobain), Maxbo ja Coop
Viro, markkinaosuus 20 % (oma arvio)
Kilpailijat: Ehitus ABC (Saint Gobain), Bauhof ja Espak
Latvia, markkinaosuus 16 % (oma arvio)
Kilpailijat: Depo DIY ja Kursi
Liettua, markkinaosuus 25 % (oma arvio)
Kilpailijat: paikalliset rakennustarvike- ja erikoisliikkeet
Venäjä, markkinaosuus 2,0 % (Ros Business Consulting, oma arvio)
Kilpailijat: Leroy Merlin, OBI, Castorama, Maxidom, Metrica
Valko-Venäjä, markkinaosuus 5 % (oma arvio)
Maatalouskauppa
Suomi, K-maatalousketju
Pääkilpailija: Agrimarket-ketju
K-ryhmän rautakauppa, vähittäis- ja yritysasiakasmyynti |
||||
| Lukumäärä | Myynti, (sis. alv) milj. Euroa |
|||
| 2009 | 2008 | 2009 | 2008 | |
| K-rauta* | 42 | 42 | 617 | 669 |
| Rautia* | 107 | 102 | 541 | 556 |
| Rautakesko Yrityspalvelu | 197 | 279 | ||
| K-maatalous* | 90 | 91 | 448 | 629 |
| K-asiakassopimuskaupat | 33 | 34 | 68 | 72 |
| Suomi yhteensä | 272 | 269 | 1 871 | 2 206 |
| K-rauta, Ruotsi | 20 | 19 | 235 | 233 |
| Byggmakker, Norja | 113 | 118 | 963 | 1 118 |
| Rautakaupat, muut Pohjoismaat yhteensä | 133 | 137 | 1 198 | 1 351 |
| K-rauta, Viro | 9 | 8 | 76 | 96 |
| K-rauta, Latvia | 9 | 8 | 61 | 87 |
| Senukai, Liettua | 16 | 16 | 311 | 532 |
| Rautakaupat, Baltia yhteensä | 34 | 32 | 447 | 715 |
| K-rauta, Venäjä | 10 | 9 | 200 | 240 |
| OMA, Valko-Venäjä | 4 | 3 | 62 | 84 |
| Rautakaupat, muut maat yhteensä | 14 | 12 | 262 | 324 |
| Rautakauppa ulkomaat yhteensä | 181 | 181 | 1 907 | 2 391 |
| Rautakauppa yhteensä | 453 | 450 | 3 778 | 4 597 |
| * v. 2009 K-raudoista 2 ja Rautioista 50 oli samalla
K-maatalouskauppoja * v. 2008 K-raudoista 2 ja Rautioista 47 oli samalla K-maatalouskauppoja |
||||
Rautakaupan avainluvut, jatkuvat toiminnot |
|||
| 2009 | 2008 | ||
| Liikevaihto | milj.€ | 2 312 | 2 978 |
| Liikevoitto | milj.€ | 19,6 | 19,4 |
| Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä | milj.€ | 11,9 | 56,4 |
| Liikevoitto liikevaihdosta ilman kertaluonteisia eriä | % | 0,5 | 1,9 |
| Investoinnit | milj.€ | 84,7 | 122,7 |
| Sidotun pääoman* tuotto ilman kertaluonteisia eriä | % | 1,8 | 9,0 |
| Henkilökunta keskimäärin | 8 789 | 10 400 | |
| * kumulatiivinen keskiarvo |
|||
Rautakaupan liikevaihto, jatkuvat toiminnot |
||
| milj. € | muutos % | |
| Rautakauppa, Suomi | 1 041 | -21,1 |
| K-rauta AB, Ruotsi | 187 | 0,6 |
| Byggmakker, Norja | 477 | -16,4 |
| Rautakesko, Viro | 63 | -22,1 |
| Rautakesko, Latvia | 48 | -32,9 |
| Senukai | 260 | -42,1 |
| OMA | 53 | -25,5 |
| Stroymaster-konserni, Venäjä | 169 | -16,8 |
| Yhteensä | 2 312 | -22,4 |
| (..) Muutos yli 100 % |
||
Rautakaupan sidottu pääoma 31.12, milj. euroa |
||
| 2009 | 2008 | |
| Pitkäaikaiset varat | 494 | 459 |
| Vaihto-omaisuus | 196 | 273 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 222 | 220 |
| ./. Koroton vieras pääoma | -284 | -299 |
| ./. Pakolliset varaukset | -4 | -5 |
| Sidottu pääoma** | 624 | 649 |
| ** sidottu pääoma kuukauden lopussa |
||
