Edellinen | Seuraava

Liite 44

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien osalta konsernissa noudatetaan yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Sen noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa konsernin sisäisillä lainoilla. Yhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.

Valuuttariski ja herkkyysanalyysi

Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen sijoitusten osalta. Tätä taseriskiä suojataan valuuttamääräisellä lainanotolla ja valuuttatermiineillä, mikäli muuntoriski ylittää 1 milj. euroa. Taseriskin merkittävimmät positiot ovat Viron, Norjan ja Ruotsin kruunuissa, Venäjän ruplassa, Liettuan litissä ja Latvian latissa.

Konserni ei ole suojannut valuuttamääräistä liikearvoa (sisältäen kohdistetun liikearvon), joka oli 31.12.2008 vasta-arvoltaan 55,5 milj. euroa (112,4 milj. euroa).

Muuntoriskille altis valuuttariski ilman valuuttamääräistä liikearvoa on toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni. Keskeisten kuuden valuutan (NOK, EEK, LTL, RUB, LVL, SEK), samanaikainen 20 %:n heikentyminen euroa vastaan aiheuttaisi 31.12.2008 5,6 milj. euron (9,1 milj. euron) negatiivisen muutoksen omaan pääomaan.

Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutta on määritetty euroksi, minkä vuoksi näiden yhtiöiden taseista ei realisoidu konsernille merkittäviä kurssieroja.

Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten ko. lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei siis ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisestä luottojärjestelystä. Kansainvälinen ostotoiminta altistaa konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle, eli valuuttariskiä seurataan konsernitasolla kuukausittain. Riskiä voidaan hallita suojaamalla avoimet positiot valuuttajohdannaisilla, siirtämällä muutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Riskien suojausasteesta päättävät asianomaiset tytäryhtiöt ja kaupalliset yksiköt. Transaktioriskin muodostaa pääosin Yhdysvaltain dollari. Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset on kohdistettu segmenteille segmenttiraportoinnissa.

Kaupallisiin ostoihin ostetuista valuutoista 48 %:a on USDmääräisiä, eli herkkyysanalyysin kannalta muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Herkkyysanalyysi USD valuuttariskistä olisi tuonut tilinpäätöstilanteessa 31.12.2008 +/- 1,0 milj. euron (+/- 0,4 milj, euroa) tulosvaikutuksen ennen veroja, jos dollarin kurssimuutos olisi ollut +/- 10 %. Muiden muuttujien oletetaan pysyvän samoina. Laskennassa ovat mukana taseen valuuttamääräiset ostovelat ja myyntisaamiset sekä valuuttajohdannaiset. Näiden muodostama positio on nettona yhteensä 15,1 milj. dollaria (6,4 milj. dollaria). Analyysi ei huomioi valuuttamääräistä tilauskantaa, johon suojauksia myös kohdistuu.

Konsernin ulkomaiset tytäryhtiöt ostavat tarvitsemaansa valuuttaa myös itsenäisesti kaupallisiin ostoihin. Nämä ostot eivät kuitenkaan muodosta merkittävää osaa kokonaisostoista.

Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa kaupallisen valuuttariskin suojaustoiminnassa. Johdannaisinstrumentit kirjataan alunperin kirjanpitoon merkittäessä hankintaarvoonsa ja myöhemmin arvostettaessa käypään arvoon. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa eli emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Valuuttapositio on pääosin suojattu ja tilikauden 2008 aikana näistä ja oman pääoman suojauksesta syntynyt suojauskustannus oli 4,6 milj. euroa. Suojauskustannus on euron ja suojattavan valuutan välinen korkoero. Nämä korkoerot kääntyivät voimakkaaseen kasvuun vuoden 2008 loppupuolella.

Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi

Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkotasolla on negatiivinen korrelaatio yksityiseen kulutuskysyntään sekä investointikysyntään, minkä seurauksena nousevien korkojen ympäristössä tulosta rasittavat korkeammat korkokulut ja samanaikaisesti heikkenevät tuotteiden ja palveluiden kysyntä. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tulokseen.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 3,2 vuotta (3,0 vuotta).

Herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2008 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen ja rahalaitoslainoja suojaavien korkojohdannaisten vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 3,8 milj. euroa, jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 % -yksikön (-/+ 4,6 milj. euroa).

Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia K-kauppiaiden korollisia saatavia Keskon konserniyhtiöiltä; kauppiaaan ennakkomaksuja Keskolle ja kauppiaan ketjuhyvitteitä. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuittain.

Suunnatut velkakirjat ja osa rahoituslaitoslainoista yhteensä 120,5 milj. euroa ovat kiinteäkorkoisia, efektiivinen korkokustannus 5,3 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 5,5 % tilikauden päättyessä. Lainoista osa on euromääräisiä, suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä ja rahoituslaitoslainoissa sekä yritystodistusveloissa on 20,5 milj. euron vasta-arvosta NOK-määräisiä, (25,1 milj. euroa), 17,9 milj. euron vasta-arvosta EEK-määräisiä (26,0 milj.euroa), 29,8 milj.euron vasta-arvosta LVL-määräisiä (47,6 milj. euroa) ja 0 milj. euron vasta-arvosta LTL-määräisiä (24,4 milj. euroa).

Likviditettiriski ja korollisten saamisten herkkyysanalyysi

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen jokahetkinen riittävyys on turvattu.

Tavoitteena on sijoittaa rahoitusvaroista koostuvaa likviditeettiä rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.

Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkinaalueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin sekä talletuksiin ja Suomen Valtion joukkovelkakirjalainoihin. 31.12.2008 sijoituksia oli yritystodistuksissa 203,4 milj euroa (176,6 milj. euroa), pankkien sijoitustodistuksissa ja talletuksissa 140,9 milj. euroa (17,5 milj. euroa), korkorahastoissa 9,4 milj. euroa (66,9 milj. euroa) ja Suomen Valtion joukkovelkakirjalainoissa 31,7 milj. euroa (-).

Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2008 oli 4,9 %. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten edellä mainittu käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä.

Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 4,4 milj. euroa tilinpäätöspäivänä (+/- 4,4 milj. euroa), jos korko taso olisi muuttunut +/- 1 % -yksikön.

Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 247 miljoonan euron vasta-arvosta (225 milj. euroa). Sitovat luottolimiitit erääntyvät vuoden 2010, 2011 ja 2012 lopussa, jolloin niiden uskotaan olevan neuvoteltavissa uudelleen. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu yritystodistusohjelmia euromääräisten lisäksi Eestin kruunu-, Liettuan liti- ja Latvian lati -määräisinä, yhteensä 449 milj. euron vasta-arvosta. (541,7 milj. euroa).

Private Placement -luottojärjestelyn ja sitovan limiitin ehdoissa on käytössä taloudellisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään.

Luottoriski

Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoimintayhtiöt. Yhtiöllä on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saatavat pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon ko. tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.

Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saatavien arvostuksessa. Saaminen kirjataan alas silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut.

Myyntisaamisista 298,1 milj. euroa (276,9 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia ja luottokorttisaamisia 21,4 milj. euroa (27,4 milj.euroa). Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 164,5 milj. euroa. Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.

Rahoitusvaroihin sisältyvien myyntisaamisten määrä, joiden ehdoista on neuvoteltu uudelleen, ei ole merkittävä.

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä.

Lainasopimukset määräysvallan (yli 50 %) muutostilanteissa

Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn ehtojen mukaan määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisin maksettavaksi koko lainapääoma kaikille velkakirjan haltijoille. Velkakirjan haltijoilla on oikeus hyväksyä tai hylätä takaisinmaksu.

Kesko Oyj:llä olevan syndikoidun lainalimiitin ehtojen mu - kaan Syndikaatilla on oikeus irtisanoa lainalimiiiti ja mahdollisesti nostetut lainaerät.

Määräysvallan muutokseksi ei kummankaan lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.

Luottoluokitukset

Kesko Oyj ei toistaiseksi ole hankkinut luottokelpoisuusluokitusta, koska sitä ei ole yhtiön nykyisessä rahoitustilanteessa pidetty tarpeellisena.

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Konserni käyttää sähkötermiinejä energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten osalta arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa -0,9 milj. euroa.

Sähköjohdannaisilla oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköä yhteensä 1 174 056 MWH (853 044 MWH) ja suojausaste 1–12 kuukaudessa oli 75,4 % (75,8 %), 13–24 kuukaudessa 62,3 % (47,2 %), 25–36 kuukaudessa 34,1 % (20,2 %), 37–48 kuukaudessa 12,6 % (-) ja 49–60 kuukaudessa 9,6 % (-).

Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tulokseen. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2008 tasosta +/- 20 %-yksikköä, olisi vaikutus vuoden 2009 tulokseen +/- 3,5 milj. euroa (+/- 3,1 milj. euroa) ja omaan pääomaan +/- 5,3 milj. euroa (+/- 3,8 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.

Konsernin maataloustoimiala käyttää vähäisessä määrin viljajohdannaisia suojautuakseen viljan hintariskiltä.

Pääomarakenteen hallinta

Maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä sekä sitä seuranneesta reaalitalouden heikentymisestä johtuen pääomarakenteen hallinnan merkitys korostui entisestään vuoden 2008 aikana. Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät sekä konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet että pääoman tuottavuuteen liittyvät tavoitteet.

Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian mukaisten investointiohjelmien toteuttaminen ja omistajaarvon säilyttäminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvuille omavaraisuus sekä korolliset nettovelat/käyttökate. Edellä mainittujen tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen sivulla 133. Konsernin korollisten velkojen osalta on tietyiltä osin käytössä kovenantteja, joiden mukaiset ehdot on huomioitu edellä mainituissa tavoitetasoissa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.

Konsernin pääoman tuottavuuteen liittyvien tavoitteiden tarkoituksena on ohjata liiketoimintoja konsernin omistaja-arvon pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Pääoman tuottotavoitteet ilman kertaluonteisia eriä on asetettu konsernin omalle pääomalle sekä sidotulle pääomalle. Oman pääoman tuotto- ja sidotun pääoman tuotto -tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksen sivulla 133. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) optimoidaan ainoastaan konsernitasolla, mistä johtuen alemmilla organisaatiotasoilla, kuten toimiala- ja yhtiötasoilla, pääoman tuottavuuteen liittyvät tavoitteet on asetettu tunnusluvuille taloudellinen lisäarvo sekä sidotun pääoman tuotto.

Taloudellinen lisäarvo -laskentakaava:

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
- operatiiviset verot
- keskimääräisen sidotun pääoman tuottovaatimus
+/- muut oikaisuerät

Edellä mainitut konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään konsernin hallituksessa. Halllitus on 4. helmikuuta 2009 hyväksynyt konsernin taloudellisiksi keskipitkän aikavälin tavoitteiksi seuraavat arvot.