Tammi-joulukuu 2008
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2008 oli 9 600 milj. euroa, mikä on 3,4 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (9 287 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi kotimaassa 4,4 % ja laski ulkomailla 0,2 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 21,4 % (22,2 %). Konsernin liikevaihdon kehitykseen vaikutti merkittävästi erityisesti rakennusmarkkinoiden heikkeneminen Pohjoismaissa ja Baltiassa vuoden 2008 loppua kohden. Päivittäistavarakaupan kasvu jatkui tasaisena koko vuoden 2008 ajan.
K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäismyynti (sis. alv)
tammi-joulukuussa oli 11 916 milj. euroa ja se kasvoi 3,4 %
edelliseen vuoteen verrattuna.
Konsernin voitto ennen veroja tammi-joulukuussa oli 288,5
milj. euroa (357,8 milj. euroa). Liikevoitto oli 285,6 milj. euroa
(321,5 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 217,0
milj. euroa (315,0 milj. euroa). Se oli 2,3 % liikevaihdosta
(3,4 %). Kertaluonteisiin tuottoihin sisältyy merkittävimpinä
erinä Keskon ja Nordisk Renting Oy:n välisistä kiinteistöjen
vuokra- ja myyntijärjestelyistä syntynyt myyntivoitto 103,2 milj.
euroa, Keskon ja Aberdeen Property Fund Finland 1 Ky:n välisestä
kiinteistökaupasta syntynyt 16,3 milj. euron myyntivoitto
sekä
Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisvuotta
pienemmäksi johtui pääosin rakennusmarkkinoiden kysynnän
heikentymisestä Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä rautakaupan ja
ruokakaupan kauppapaikkaverkoston laajentamis- ja uudistamistoimenpiteistä.
Taloustilanteen voimakkaasta heikentymisestä
johtuen vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten arvostusperiaatteita
on tiukennettu entisestään. Vuoden 2008 tulokseen
on kirjattu vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten arvonalennuksia
noin 25 milj. euroa edellisvuotta enemmän.
Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli
1,81 euroa (2,52 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 20,09
euroa (19,53 euroa).
Investoinnit
Konsernin investoinnit tammi-joulukuussa 2008 olivat yhteensä 338,4 milj. euroa (227,7 milj. euroa) eli 3,5 % (2,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 279,0 milj. euroa (188,2 milj. euroa) ja muut investoinnit 59,5 milj. euroa (39,5 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 29,0 % kokonaisinvestoinneista.
Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 134,0 milj.
euroa (248,4 milj. euroa) ja investointien rahavirta -45,8 milj.
euroa (-84,7 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi
tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 281,4 milj. euroa (146,1
milj. euroa).
Likvidejä varoja oli kauden lopussa 443 milj. euroa (351 milj.
euroa). Näiden määrää kasvattivat Keskon ja Aberdeen Property
Fund Finland 1 Ky:n välinen noin 44 milj. euron suuruinen kiinteistökauppa
sekä Keskon ja Nordisk Renting Oy:n välinen kiinteistö-
ja vuokrasopimusjärjestely, jonka kassavirtavaikutus oli
82 milj. euroa. Lisäksi likvidejä varoja kasvattivat Kauko-Telkon
myynnistä saatu noin 77 milj. euron velaton kauppahinta sekä
K-Rahoitus Oy:n myynti, joka Keskolle maksettujen rahoitussaamisten
myötä kasvatti likvidejä varoja noin 240 milj. euroa.
Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 47 milj. euroa
(275 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 52,4 %
(48,5 %) ja nettovelkaantumisaste 2,3 % (14,0 %).
Konsernin nettorahoitustuotot olivat tammi-joulukuussa 1,0
milj. euroa (36,1 milj. euroa). Nettorahoitustuottoja kasvattivat
likvidien varojen suurempi määrä sekä korkotason nousu. Nettorahoitustuottoja
heikensi valuuttojen korkoerojen kasvu loppuvuonna.
Vertailukauden tuottoihin sisältyi 37,1 milj. euron
myyntivoitto SATO Oyj:n osakkeista.
Verot
Konsernin verot tammi-joulukuussa olivat 89,4 milj. euroa (87,1 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, jota nosti katsauskaudella kirjattu verotuksessa vähennyskelvoton arvonalentuminen Byggmakker Norgen konserniliikearvosta, oli 30,9 % (24,4 %).
Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa
keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 21 327
(20 520) henkeä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän
vähennys oli 95 henkilöä ja Suomen ulkopuolella lisäys 902
henkilöä. Henkilömäärää kasvatti merkittävästi heinäkuussa
2007 hankittu valkovenäläinen OMA-tytäryhtiö.
Joulukuun 2008 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 24 668
(25 228), joista Suomessa työskenteli 13 651 (13 762) ja Suomen
ulkopuolella 11 017 (11 466) henkeä. Henkilömäärän vähennys
vuoden 2007 loppuun verrattuna oli Suomessa 111 ja Suomen
ulkopuolella 449 henkilöä. Kulutuskysynnän heikkenemisestä
johtuen konsernin eri liiketoiminnoissa aloitettiin vuoden 2008
aikana useita henkilöstökustannusten sopeuttamiseen tähtääviä
toimenpiteitä.
Markkinakatsaus
Suomen vähittäiskaupan myynnin arvo kasvoi tammi-marraskuussa
2008 Tilastokeskuksen tietojen mukaan 7,6 % edelliseen
vuoteen verrattuna. Tukkukaupan myynnin arvo kasvoi tammimarraskuussa
9,1 %. Sekä vähittäis- että tukkukaupan myynnin
kasvu kuitenkin hidastui merkittävästi vuoden 2008 loppua
kohden ja marraskuussa 2008 vähittäiskauppa laski 0,5 % ja
tukkukauppa 11,4 %. Tilastokeskuksen laskema vuoden 2008
keskimääräinen inflaatio oli 4,1 %.
Tilastokeskuksen tammikuun 2009 kuluttajabarometrin mu -
kaan kuluttajien luottamus talouteen oli heikko. Oma taloustilanne
ja säästämismahdollisuudet arvioitiin edelleen hyviksi,
vaikka työttömyyden osumista omalle kohdalle pidettiin aikaisempaa
todennäköisempänä. Kuva Suomen taloudesta ja
talouskehityksestä oli edelleen synkkä.
Keskon toiminta-alueen talouskehitykseen ja kulutuskysyntään
liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä johtuen kansainvälisten
rahoitusmarkkinoiden syventyneistä ongelmista sekä yleisen
talouskehityksen heikkenemisestä. Tästä johtuen Keskon
toimintakertomuksessa ei ole esitetty erillisiä toimialakohtaisia
ennusteita.
Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Liiketoimintasegmenttien liikevaihto ja -voitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin liiketoimintasegmentin ominaispiirteiden mukaisesti.
Toimialojen kehitys tammi-joulukuussa
Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 4 110 milj. euroa
(3 871 milj. euroa) ja se kasvoi 6,2 %. K-ruokakauppojen vähittäismyynti
(sis. alv) kasvoi 6,0 % ja oli 5 351 milj. euroa. Myynnin
kehitys oli hyvä erityisesti K-ruokakauppojen omien Pirkkatuotteiden
osalta, joiden myynti kasvoi 14,6 %. Vuoden 2008
aikana avattiin 37 uutta K-ruokakauppaa. K-citymarketeja avattiin
kahdeksan, joista kaksi oli laajennuksia K-supermarketeista
K-citymarketeiksi. Uusia K-supermarket-ruokakauppoja avattiin
13. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen vuonna 2008 noin 9 % edellisestä vuodesta.
Hintojen keskimääräinen kuukausikehitys verrattuna edellisvuoteen
oli tammi-joulukuussa 7,6 % (Tilastokeskus).
Ruokakeskon liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammijoulukuussa
oli 135,2 milj. euroa (3,3 % liikevaihdosta), mikä
oli 16,2 milj. euroa ja 0,6 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä rasittivat
kauppapaikkaverkoston laajennus- ja uudistustoimenpiteet
sekä käyttötavarakaupan edellisvuotta heikompi myynnin kehitys.
Liikevoitto oli 245,0 milj. euroa (151,3 milj. euroa). Liikevoittoa
kasvattivat 103,2 milj. euron kertaluonteinen myyntivoitto
Keskon ja Nordisk Rentingin välisestä kiinteistö- ja vuokrasopimusjärjestelystä
sekä 10,7 milj. euron kertaluonteinen myyntivoitto
Keskon ja Aberdeen Property Fund Finland 1 Ky:n välisestä
kiinteistökaupasta.
Ruokakeskon investoinnit tammi-joulukuussa olivat 185,9
milj. euroa (117,6 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit
olivat 161,7 milj. euroa (104,8 milj. euroa).
Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 2 518 milj. euroa
(2 537 milj. euroa) ja se laski 0,8 %. Myynnin kehitys heikkeni
voimakkaasti erityisesti ammattiasiakaskaupassa. Liikevaihdon
kehitys ilman yritysostojen ja -myyntien vaikutusta oli -1,4 %.
Suomessa liikevaihto oli 882 milj. euroa (909 milj. euroa) ja se
laski 3,0 %. Ulkomaan toiminnan liikevaihto oli 1 636 milj.
euroa (1 628 milj. euroa) ja se kasvoi 0,5 %. Ulkomaan toiminnan
osuus Rautakeskon liikevaihdosta oli 65,0 % (64,0 %).
Tammi-joulukuussa K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti
(sis. alv) Suomessa kasvoi 2,1 % ja oli 1 225 milj. euroa.
Yrityspalvelun myynti pieneni 11,7 %.
Vuonna 2008 avattiin Suomessa kaksi uutta kauppaa ja kuusi
korvaavaa kauppaa. Ulkomailla avattiin 12 uutta kauppaa ja yksi
korvaava kauppa.
Ruotsissa liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 1,0 % ja oli
186 milj. euroa. Norjassa liikevaihto laski 7,7 % ja oli 570 milj.
euroa. Virossa liikevaihto laski 11,6 % ja oli 81 milj. euroa. Latviassa
liikevaihto laski 15,8 % ja oli 71 milj. euroa. Liettuassa Senukain
liikevaihto laski 0,9 % ja oli 449 milj. euroa. Venäjällä
Stroymasterin liikevaihto kasvoi 34,9 % ja oli 203 milj. euroa.
Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto oli 71 milj. euroa.
Rautakeskon liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-joulukuussa
oli 53,3 milj. euroa (2,1 % liikevaihdosta), mikä oli 62,6
milj. euroa ja 2,5 %-yksikköä edellistä vuotta alempi. Kannattavuuteen
vaikutti rakennusmarkkinoiden kysynnän heikentymisen
lisäksi kauppapaikkaverkoston laajentaminen sekä myyntisaamisten
ja vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteiden tiukentaminen.
Vuoden 2008 tulokseen on kirjattu vaihto-omaisuuden
ja myyntisaamisten arvonalennuksia noin 14 milj. euroa
edellisvuotta enemmän. Rautakeskon liikevoitto tammi-joulukuussa
oli 16,3 milj. euroa (117,8 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy
kertaluonteinen 45,6 milj. euron arvonalentuminen Byggmakker
Norgen aineettomista hyödykkeistä. Lisäksi liikevoittoon
sisältyy kertaluonteinen kiinteistöjen myyntivoitto 5,4 milj.
euroa Keskon ja Aberdeen Property Fund Finland 1 Ky:n välisestä
kiinteistökaupasta.
Rautakeskon investoinnit tammi-joulukuussa olivat 121,1 milj.
euroa (77,0 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli
80,1 % (59,3 %).
VV-Auto
VV-Auton liikevaihto tammi-joulukuussa oli 884 milj. euroa
(805 milj. euroa) ja se kasvoi 9,9 %. VV-Auton maahantuomien
henkilö- ja pakettiautojen yhteenlasketut rekisteröinnit kasvoivat
Suomessa tammi-joulukuussa 23,6 %. Kehitykseen vaikutti
vuoden 2008 alussa voimaan tullut autoverolain muutos sekä
Volkswagenin ja Audin hyvä kilpailukyky. VV-Auton maahantuomien
henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus
oli vuonna 2008 17,1 % (15,1 %). Liikevaihdon kehitykseen
vaikutti laskevasti autoveromuutoksen johdosta laskeneet autojen
keskihinnat, Baltian autokaupan hiljeneminen sekä pakettiautojen
myynnin lasku.
Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin Suomessa tammi-joulukuussa
139 647 kappaletta, mikä on 11,2 % edellistä vuotta enemmän.
Pakettiautojen ensirekisteröinnit laskivat 8,1 % edellisestä
vuodesta 15 522 autoon.
VV-Auton maahantuomien henkilöautojen ensirekisteröinnit
kasvoivat tammi-joulukuussa 30,6 %. Volkswagen-henkilöautojen
ensirekisteröinnit olivat tammi-joulukuussa 16 493 kappaletta
ja markkinaosuus oli 11,8 % (10,2 %). Audin ensirekisteröinnit
olivat tammi-joulukuussa 5 836 kappaletta ja markkinaosuus
oli 4,2 % (3,3 %). Uusia Seat-henkilöautoja rekisteröitiin
Suomessa 1 832 ja markkinaosuus oli 1,3 % (1,2 %). Volkswagenpakettiautoja
rekisteröitiin 2 463 ja niiden markkinaosuus oli
15,9 % (18,0 %).
Liikevoitto tammi-joulukuussa oli 36,3 milj. euroa (4,1 %
liikevaihdosta), mikä oli 10,3 milj. euroa ja 0,9 %-yksikköä
parempi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Kannattavuutta
paransi VV-Auton edustamien merkkien hyvä myynnin
kehitys.
Investoinnit olivat tammi-joulukuussa 6,9 milj. euroa
(6,3 milj. euroa).
Anttila
Anttilan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 560 milj. euroa
(564 milj. euroa) ja se laski 0,7 %. Talousnäkymien heikentyessä
kuluttajien varovaisuus lisääntyi, mikä vaikutti erityisesti kodin
sisustamisen tuotteiden ja kulutuselektroniikan kysyntään.
Anttila-tavaratalojen vähittäismyynti (sis. alv) tammi-joulukuussa
oli 393 milj. euroa ja se laski 1,3 %. Kodin Ykkönen
-sisustustavaratalojen vähittäismyynti oli 181 milj. euroa ja se
laski 1,9 %. Etäkauppaa harjoittavan NetAnttilan vähittäismyynti
Suomessa oli 93 milj. euroa ja se kasvoi 4,9 %. NetAnttilan
myynti Virossa oli 9 milj. euroa ja se kasvoi 1,4 %. Latviassa
NetAnttilan myynti oli 8 milj. euroa ja se laski 17,6 %.
Anttilan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-joulukuussa
oli 19,8 milj. euroa (3,5 % liikevaihdosta), mikä oli 5,4
milj. euroa ja 0,9 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä
vuonna vastaavana aikana. Anttilan liikevoitto oli 4,3 milj.
euroa (27,2 milj. euroa). Kertaluonteisiin kuluihin sisältyy Vantaan
logistiikkakeskuksen kiinteistön arvonalennus 15,5 milj.
euroa. Anttila rakennuttaa Keravalle uuden logistiikkakeskuksen,
joka otetaan käyttöön vuonna 2011.
Anttilan investoinnit olivat yhteensä 5,8 milj. euroa (5,8 milj.
euroa), joista merkittävimmät olivat Porin ja Rovaniemen uudet
tavaratalot.
Maatalouskesko
Maatalouskeskon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 846 milj.
euroa (793 milj. euroa) ja se kasvoi 6,6 %. Ulkomaan toimintojen
liikevaihto oli 318 milj. euroa (295 milj. euroa) ja niiden
osuus liikevaihdosta oli 37,6 %.
Maatalouskeskon kotimaan liikevaihto tammi-joulukuussa oli
527 milj. euroa ja se kasvoi 5,7 %, mihin vaikutti merkittävästi
hintatason nousu tuotantotarvike- ja polttoainekaupassa. Ulkomaan
toimintojen liikevaihto kasvoi 8,0 % vilja- ja tuotantotarvikekaupan
kasvun myötä. Baltian maarakennuskonekauppa
heikkeni selvästi edellisestä vuodesta.
K-maatalous-ketjun myynti Suomessa kasvoi tammi-joulukuussa
6,0 % ja oli 714 milj. euroa (sis. alv).
Maatalouskeskon liiketappio ilman kertaluonteisia eriä
tammi-joulukuussa oli 3,5 milj. euroa (-0,4 % liikevaihdosta),
mikä oli 15,9 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuonna.
Tuloskehitykseen vaikutti merkittävästi Baltian maatalous- ja
konemarkkinoiden heikkeneminen vuoden 2008 loppupuolella,
minkä seurauksena Maatalouskeskon vaihto-omaisuuden ja
myyntisaamisten arvonalennukset kasvoivat noin 7 milj. euroa
edellisestä vuodesta.
Investoinnit olivat tammi-joulukuussa 2,4 milj. euroa
(7,6 milj. euroa).
Muut liiketoiminnat
Muissa liiketoiminnoissa raportoidaan Konekesko, Intersport
Finland, Indoor, Musta Pörssi ja Kenkäkesko.
Muiden liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto tammijoulukuussa
oli 699 milj. euroa (743 milj. euroa) ja se laski
6,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto 56 milj. euroa ja sen
osuus liikevaihdosta oli 8,0 %.
Muiden liiketoimintojen yhteenlaskettu liiketappio ilman
kertaluonteisia eriä tammi-joulukuussa oli 0,1 milj. euroa
(0,0 % liikevaihdosta), mikä oli 14,0 milj. euroa heikompi kuin
edellisen vuoden vastaavalla kaudella. Kannattavuuden lasku
johtui vapaa-ajankonekaupan, huonekalukaupan sekä kodintekniikan
edellistä vuotta heikommasta tuloskehityksestä. Liikevoitto
tammi-joulukuussa oli 0,8 milj. euroa (10,0 milj. euroa).
Investoinnit tammi-joulukuussa olivat 15,7 milj. euroa
(7,4 milj. euroa).
Konekeskon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 214 milj. euroa
(229 milj. euroa) ja se laski 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Myynti ja kannattavuus heikentyivät erityisesti vapaa-ajan
konekaupassa.
Intersport Finlandin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 158
milj. euroa (147 milj. euroa) ja se kasvoi 7,5 %. Maaliskuussa
avattiin Budget Sport -urheilukaupat Espoossa ja Raisiossa.
Indoorin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 177 milj. euroa
(197 milj. euroa) ja se laski 9,7 %. Myyntiä ja kannattavuutta
heikensi kuluttajien varovaisuus sekä asuntokaupan hiljentyminen.
Indoorin Ruotsin liiketoiminnot lopetettiin maaliskuussa
2008.
Musta Pörssi Oy:n liikevaihto tammi-joulukuussa oli 123 milj.
euroa (148 milj. euroa) ja se laski 16,8 %. Myynnin kehitykseen
vaikuttivat kauppapaikkaverkostomuutokset sekä kulutuselektroniikan
edellistä vuotta pienempi kysyntä vertailuvuonna
toteutetun digiaikaan siirtymisen seurauksena. Vuoden 2008
lopussa avattiin Konebox.fi-nettikauppa.
Kenkäkesko Oy:n liikevaihto tammi-joulukuussa oli 26 milj.
euroa (23 milj. euroa) ja se kasvoi 12,6 %.
Lopetetut toiminnot
Konsernin lopetettujen toimintojen tulos tammi-joulukuussa oli 41,5 milj. euroa (36,6 milj. euroa). Lopetetuissa toiminnoissa esitetään Kauko-Telko Oy sekä sen myynnistä syntynyt 31 milj. euron myyntivoitto ja Tähti Optikko Group Oy sekä sen myynnistä syntynyt noin 8,5 milj. euron myyntivoitto. Vertailuvuonna lopetettuihin toimintoihin sisältyi Rimi Baltic AB:lle vuokrattujen ruokakauppakiinteistöjen myynnistä syntynyt 28,2 milj. euron myyntivoitto.
Loka-joulukuu 2008
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa 2008 oli 2 336 milj.
euroa, mikä on 2,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana
aikana (2 390 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi
kotimaassa 1,8 % ja laski ulkomailla 16,0 %. Viennin ja ulkomaisen
toiminnan osuus liikevaihdosta oli 19,4 % (22,6 %).
K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäismyynti (sis.
alv) loka-joulukuussa oli 3 016 milj. euroa ja se laski 2,0 %
edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
Konsernin voitto ennen veroja loka-joulukuussa oli 7,7 milj.
euroa (66,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 6,9 milj. euroa (68,3 milj.
euroa). Liikevoittoon sisältyi kertaluonteisia käyttöomaisuuden
myyntivoittoja ja -tappioita sekä arvonalentumisia nettomääräisesti
-20,4 milj. euroa (-3,7 milj. euroa). Kertaluonteisiin
kuluihin sisältyy 15,5 milj. euron arvonalentuminen Anttilan
Vantaan logistiikkakeskuksesta, jonka toiminta siirretään Keravan
uuteen logistiikkakeskukseen vuonna 2011.
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 27,3 milj. euroa (71,9
milj. euroa). Se oli 1,2 % liikevaihdosta (3,0 %). Liikevoiton
ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisvuotta pienemmäksi
johtui pääosin rakennusmarkkinoiden kysynnän heikentymisestä
Pohjoismaissa ja Baltiassa. Taloustilanteen voimakkaasta
heikentymisestä johtuen vaihto-omaisuuden ja myyntisaamisten
arvostusperiaatteita on tiukennettu entisestään. Loka-joulukuun
tulokseen on kirjattu konsernissa vaihto-omaisuuden ja
myyntisaamisten arvonalennuksia noin 17 milj. euroa edellisvuotta
enemmän.
Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisvuotta
pienemmäksi johtui rakennusmarkkinoiden ja käyttötavarakaupan
kysynnän heikentymisestä sekä kauppapaikkaverkoston
laajentamis- ja uudistamistoimenpiteistä.
Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli
-0,05 euroa (0,39 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli
20,09 euroa (19,53 euroa).
Investoinnit
Konsernin investoinnit loka-joulukuussa olivat 105,2 milj. euroa
(68,8 milj. euroa) eli 4,5 % (2,9 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit
olivat 84,1 milj. euroa (61,9 milj. euroa). Konsernin
muut investoinnit olivat 21,1 milj. euroa (6,9 milj. euroa).
Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 37,8 % kokonaisinvestoinneista.
Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 15,7 milj. euroa (70,2 milj. euroa) ja investointien rahavirta -95,7 milj. euroa (-71,0 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 3,7 milj. euroa (5,1 milj. euroa). Likvidejä varoja oli kauden lopussa 443 milj. euroa (351 milj. euroa). Varat on sijoitettu hajautetusti vastapuolikohtaisten limiittien rajoissa yritysten (203 milj. euroa) ja pankkien (141 milj. euroa) velkainstrumentteihin, rahastoihin (9 milj. euroa), Suomen valtion joukkovelkakirjalainoihin (32 milj. euroa) sekä talletuksina pankkeihin (58 milj. euroa). Konsernin nettorahoitustuotot olivat loka-joulukuussa 0,8 milj. euroa (-2,1 milj. euroa).
Verot
Konsernin verot loka-joulukuussa olivat 5,5 milj. euroa (20,6 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, jota nostivat ulkomaisten yhtiöiden katsauskauden tappiolliset tulokset, oli 71,2 % (31,1 %).
Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli loka-joulukuussa keskimäärin kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna 20 921 (21 376) henkeä. Määrä pieneni viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 455 henkilöllä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 397 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 58 henkilöä.
Toimialojen kehitys loka-joulukuussa
Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto loka-joulukuussa oli 1 122 milj. euroa
(1 046 milj. euroa) ja se kasvoi 7,3 %. K-ruokakauppojen lokajoulukuun
vähittäismyynti 1 456 milj. euroa (sis. alv) kasvoi
6,5 % ja päivittäistavaramyynti 7,8 %. Joulukuun lopussa
K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 055 (luku ei sisällä kauppaautoja).
Ruokakeskon liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa
oli 43,3 milj. euroa (3,9 % liikevaihdosta), mikä oli 3,5
milj. euroa ja 0,1 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä
vuon na. Ruokakeskon liikevoitto oli 39,0 milj. euroa (40,0 milj.
euroa).
Ruokakeskon investoinnit loka-joulukuussa olivat 48,5 milj.
euroa (37,8 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat
38,5 milj. euroa (36,7 milj. euroa).
Ruokakesko jatkoi K-ruokakauppaverkoston voimakasta kehittämistä.
Loka-joulukuussa avattiin K-citymarketit Tornioon,
Porin Mikkolaan, Ylivieskaan, Jämsään ja Nurmijärven Klaukkalaan.
Oulun Ruskossa ja Kemissä laajennettiin K-supermarketit
Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-citymarketit
Turkuun, Ylöjärvelle, Kirkkonummelle, Tampereen Linnainmaalle,
Vantaan Koivukylään ja K-citymarket Mikkelin laajennus
sekä uudet K-supermarketit Kempeleeseen, Porvooseen,
Järvenpäähän ja Eurajoelle.
Rautakesko
Rautakaupan markkinatilanne heikentyi Pohjoismaissa ja Baltiassa
selvästi edellisvuodesta vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä.
Rautakeskon liikevaihto loka-joulukuussa oli 518 milj.
euroa (622 milj. euroa) ja se laski 16,7 %. Suomessa liikevaihto
oli 166 milj. euroa (195 milj. euroa) ja se laski 15,1 %. Ulkomaan
toiminnan osuus liikevaihdosta oli 352 milj. euroa (427 milj.
euroa) ja se laski 17,5 %. Ulkomaan toiminnan myynnin kehitykseen
vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan
kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Rautakeskon
liikevaihdosta 68,0 % tuli ulkomaan toiminnasta.
Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto loka-joulukuussa laski
13,1 % ja oli 37 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n
liikevaihto laski 2,3 %. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski
30,9 % ja oli 107 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin
liikevaihto laski 18,9 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto
laski 19,4 % ja oli 18 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto
laski 29,0 % ja oli 15 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto
laski 16,5 % ja oli 104 milj. euroa. Venäjällä Stroymasterin
liikevaihto kasvoi 28,1 % ja oli 54 milj. euroa. Valkovenäläisen
OMA:n liikevaihto oli 19 milj. euroa.
Rautakeskon liiketappio ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa
oli 6,2 milj. euroa (-1,2 % liikevaihdosta), mikä oli 28,2
milj. euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa heikompi. Tuloskehitykseen
vaikutti rakennusmarkkinoiden kysynnän heikentyminen
Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä kauppapaikkaverkoston
laajentaminen. Lisäksi kannattavuuteen vaikutti myyntisaamisten
ja vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteiden tiukentaminen.
Loka-joulukuun tulokseen kirjattiin vaihto-omaisuuden ja
myyntisaamisten arvonalennuksia noin 9 milj. euroa edellisvuotta
enemmän. Rautakeskon liiketappio loka-joulukuussa oli
5,3 milj. euroa (liikevoitto 22,1 milj. euroa).
Rautakeskon investoinnit loka-joulukuussa olivat 44,7 milj.
euroa (21,2 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli
88,0 % (75,5 %).
K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti (sis. alv) pieneni
Suomessa loka-joulukuussa 4,2 % ja oli 266 milj. euroa. Yrityspalvelun
myynti pieneni 24,5 %. Joulukuun lopussa Suomen
K-rauta-ketjuun kuului 42 kauppaa ja Rautia-ketjuun 102
kauppaa.
Ruotsissa on 19 K-rautaa, joista yksi on kauppiasomisteinen.
Virossa on kahdeksan K-rautaa. Norjassa Byggmakker-ketjuun
kuuluu 120 kauppaa, joista 18 on Byggmakkerin omia kauppoja.
Loka-joulukuussa avattiin kolme uutta kauppaa. Venäjällä
Pietarissa avattiin yhdeksäs K-rauta marraskuun lopussa. Pietarin
VV-Auto
VV-Auton liikevaihto loka-joulukuussa oli 161 milj. euroa (144
milj. euroa) ja se kasvoi 12,2 %. Vertailukauden liikevaihtoa
laski marraskuussa 2007 julkistettu autoverolain muutos, joka
siirsi myyntiä merkittävästi vuodelle 2008. VV-Auton maahantuomien
henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus
oli viimeisellä vuosineljänneksellä 18,3 % (15,6 %).
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa oli 1,9
milj. euroa (1,2 % liikevaihdosta), mikä oli 2,5 milj. euroa ja
1,6 %-yksikköä parempi kuin edellisenä vuonna vastaavana
aikana.
Investoinnit loka-joulukuussa olivat 1,9 milj. euroa (1,3 milj.
euroa).
Anttila
Anttilan liikevaihto oli loka-joulukuussa 184 milj. euroa (189
milj. euroa) ja se laski 3,1 %.
Anttila-tavaratalojen vähittäismyynti (sis. alv) loka-joulukuussa
oli 137 milj. euroa ja se laski 3,6 %. Kodin Ykkönen
-sisustustavaratalojen vähittäismyynti oli 56 milj. euroa ja se
laski 7,4 %. Etäkaupan vähittäismyynti Suomessa oli 28 milj.
euroa ja se kasvoi 3,5 %. Erityisesti sisustamisen ja kodintekniikan
myynnin kehitykseen vaikutti voimakkaasti yleisen taloudellisen
epävarmuuden lisääntyminen sekä asuntokaupan
hidastuminen.
Anttilan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa
oli 20,0 milj. euroa (10,9 % liikevaihdosta), mikä oli 1,6
milj. euroa ja 0,5 %-yksikköä pienempi kuin edellisen vuoden
vastaavalla jaksolla. Anttilan liikevoitto oli 4,6 milj. euroa (21,6
milj. euroa). Kertaluonteisiin kuluihin sisältyy Vantaan logistiikkakeskuksen
kiinteistön arvonalennus 15,5 milj. euroa. Anttila
rakennuttaa Keravalle uuden logistiikkakeskuksen, joka otetaan
käyttöön vuonna 2011.
Anttilan investoinnit olivat 2,3 milj. euroa (1,5 milj. euroa).
Joulukuun lopussa Anttila-tavarataloja oli 28 kappaletta sekä
kaksi erikoismyymälää. Kodin Ykkönen -tavarataloja oli kahdeksan
ja yksi Kodin1.com sisustamisen verkkotavaratalo. Etäkauppaa
tekevä NetAnttila toimii Suomessa, Virossa ja Latviassa.
Poriin avattiin lokakuussa uusi tavaratalo, joka korvasi vanhan
tavaratalon. Marraskuussa avattiin uusi tavaratalo Rovaniemelle
ja Anttila Store -erikoismyymälä Vihdin Nummelaan.
Vuonna 2009 avataan uusi tavaratalo Turkuun Skanssin kauppakeskukseen
ja uusi Kodin Ykkönen Tampereen Lielahteen.
Maatalouskesko
Maatalouskeskon liikevaihto loka-joulukuussa oli 202 milj.
euroa (213 milj. euroa) ja se laski 5,2 %. Maatalouskeskon kotimaan
liikevaihto loka-joulukuussa oli 118 milj. euroa ja se laski
9,6 %. Baltian maatalous- ja konekaupan liikevaihto oli 84
milj. euroa (83 milj. euroa) ja se kasvoi loka-joulukuussa 1,8 %.
Maatalouskeskon liiketappio ilman kertaluonteisia eriä lokajoulukuussa
oli 15,8 milj. euroa (-7,8 % liikevaihdosta), mikä oli
17,9 milj. euroa heikompi kuin edellisen vuoden vastaavalla jaksolla. Tuloskehitykseen vaikutti merkittävästi Baltian maarakennus-
ja maatalousmarkkinoiden heikkeneminen vuoden 2008
loppupuolella, minkä seurauksena loka-joulukuussa kirjattiin
yhteensä 9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat arvonalentumiset
ja varaukset myyntisaamisista ja vaihto-omaisuudesta. Tästä
noin puolet liittyi latvialaisen varasto-operaattorin toiminnassa
havaittuihin taloudellisiin vaikeuksiin.
Katsauskauden lopussa K-maatalous-ketjuun kuului 91 kauppaa
Suomessa. Maatalouskeskolla on Virossa kuusi kauppaa,
Latviassa neljä kauppaa ja Liettuassa kolme kauppaa.
Muut liiketoiminnat
Muissa liiketoiminnoissa raportoidaan Konekesko, Intersport
Finland, Indoor, Musta Pörssi ja Kenkäkesko.
Muiden liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto loka-joulukuussa
oli 152 milj. euroa (182 milj. euroa) ja se laski 16,1 %.
Muiden liiketoimintojen yhteenlaskettu liiketappio ilman kertaluonteisia
eriä loka-joulukuussa oli 7,9 milj. euroa (-5,2 % liikevaihdosta),
mikä oli 3,4 milj. euroa heikompi kuin edellisen
vuoden vastaavalla kaudella. Liiketappio loka-joulukuussa oli
9,5 milj. euroa (8,4 milj. euroa).
Investoinnit olivat loka-joulukuussa 4,9 milj. euroa (3,7 milj.
euroa).
Konekeskon liikevaihto loka-joulukuussa oli 32 milj. euroa (43
milj. euroa) ja se laski 26,0 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Myynti Suomessa oli 29 milj. euroa ja se laski 19,2 %. Konekeskon
vientimyynti oli 2 milj. euroa ja se laski 73,5 %.
Intersport Finlandin liikevaihto oli loka-joulukuussa 40 milj.
euroa (41 milj. euroa) ja se laski 1,6 %.
Indoorin liikevaihto oli loka-joulukuussa 42 milj. euroa (51
milj. euroa) ja se laski 17,8 %. Loka-joulukuussa huonekalukaupan
liikevaihto ulkomaan toiminnoissa oli 6 milj. euroa ja se
laski 50,5 %. Indoorin Ruotsin liiketoiminnot lopetettiin maaliskuussa
2008.
Musta Pörssi Oy:n liikevaihto loka-joulukuussa oli 35 milj.
euroa (42 milj. euroa) ja se laski 17,3 %.
Kenkäkesko Oy:n liikevaihto loka-joulukuussa oli 4 milj. euroa
(5 milj. euroa) ja se laski 21,3 %.
Muutokset konsernin rakenteessa
K-Rahoitus Oy tytäryhtiöineen on myyty ja kauppa toteutui 31.1.2008. Tähti Optikko Group Oy on myyty ja kauppa toteutui 31.3.2008. Kauko-Telko Oy on myyty ja kauppa toteutui 30.4.2008.
Varsinaisen yhtiökokouksen 2008 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2008 vahvisti vuoden
2007 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille
ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa
hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,60 euroa osakkeelta eli
yhteensä 156 428 592 euroa. Osingon maksupäivä oli 10.4.2008.
Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän
ennallaan seitsemässä jäsenessä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa
27.3.2006 valittuun hallitukseen kuuluvat talousneuvos,
kauppias Pentti Kalliala, vuorineuvos Ilpo Kokkila, KTM Maarit
Näkyvä, vuorineuvos Seppo Paatelainen, vuorineuvos Keijo
Suila, kauppias Jukka Säilä ja kauppaneuvos, diplomikauppias
Heikki Takamäki. Hallituksen puheenjohtaja on Heikki Takamäki
ja varapuheenjohtaja Keijo Suila. Hallituksen jäsenten yhtiöjärjestyksen
mukainen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi
alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä
ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallituksen kaikkien nykyisten jäsenten toimikausi
päättyy vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy:n. Yhteisö on ilmoittanut päävastuulliseksi
tilintarkastajaksi KHT Johan Kronbergin.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin
pörssitiedotteella 31.3.2008.
Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 31.3.2008
pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus
pysytti valiokuntiensa kokoonpanot entisellään. Tarkastusvaliokuntansa
puheenjohtajaksi hallitus valitsi Maarit Näkyvän ja
jäseniksi Seppo Paatelaisen ja Keijo Suilan. Palkitsemisvaliokuntansa
puheenjohtajaksi hallitus valitsi Heikki Takamäen ja jäseniksi
Pentti Kallialan ja Keijo Suilan. Valiokuntien toimikausi
päättyy varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen järjestäytymiskokouksen
päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella
31.3.2008.
Kesko Oyj:n täysin omistamien merkittävimpien tytäryhtiöiden
Ruokakesko Oy:n ja Rautakesko Oy:n hallitukset valittiin
28.3.2008 yhtiöiden varsinaisissa yhtiökokouksissa. Hallitusten
kokoonpanot julkistettiin 28.3.2008 pörssitiedotteella.
Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa
195 649 708 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,4 % on
A-osakkeita ja 66 087 847 eli 67,6 % B-osakkeita. Yhteensä
osakkeita oli 97 824 854 kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa
kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen.
Osakepääomaa on korotettu katsauskauden aikana seitsemän
kertaa vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optiooikeuksilla
tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on
tehty 11.2.2008 (210 euroa), 28.4.2008 (38 168 euroa), 9.6.2008
(42 200 euroa), 28.7.2008 (8 600 euroa), 1.10.2008 (4 000 euroa),
27.10.2008 (6 000 euroa) ja 18.12.2008 (15 000 euroa) ja niistä on
kerrottu samojen päivien pörssi-ilmoituksissa. Merkityt osakkeet
on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin
Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa
12.2.2008, 29.4.2008, 10.6.2008, 29.7.2008, 2.10.2008, 28.10.2008
ja 19.12.2008.
Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2007 lopussa 37,85
euroa ja vuoden 2008 lopussa 22,00 euroa, missä oli laskua
41,9 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2007 lopussa
37,72 euroa ja vuoden 2008 lopussa 17,80. Siinä oli laskua
52,8 %.
Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 698
milj. euroa ja B-osakkeiden 1 176 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 1 875 milj. euroa, jossa oli laskua vuoden
2007 lopusta 1 817 milj. euroa. NASDAQ OMX Helsinki Oy Helsingin
Pörssissä
Vuoden 2003 optio-ohjelman listatut optio-oikeudet 2003E ja
2003F olivat kaupankäynnin kohteina ja niitä vaihdettiin vuonna
2008 yhteensä noin 179 000 kpl 1 570 000 euron arvosta.
Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 26.3.2007 antama
valtuus laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta
maksua vastaan. Valtuus sisältää oikeuden poiketa osakkeenomistajien
etuoikeudesta suunnatulla annilla painavasta taloudellisesta
syystä myös siten, että annettavia osakkeita voidaan
käyttää vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa, muissa
yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä tai investointien
rahoittamiseksi. Valtuus on voimassa kaksi vuotta yhtiökokouksen
päätöksestä lukien. Valtuutta ei ole käytetty.
Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2008 lopussa 38 080.
Se lisääntyi 9 155 osakkaalla vuoden aikana. Ulkomaisten osakkeenomistajien
omistus väheni vuoden aikana 34 prosentista 20
prosenttiin osakepääomasta.
Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.
Katsauskauden keskeisiä tapahtumia
K-Rahoitus Oy:n osakekanta siirtyi 31.1.2008 OKO Pankki Oyj:n
(Pohjola Pankki Oyj 1.3.2008 alkaen) omistukseen. OKO ja Kesko
Oyj allekirjoittivat kauppasopimuksen asiasta 21.12.2007. Toteutunut
kauppahinta oli noin 30 miljoonaa euroa. (Pörssitiedotteet
21.12.2007 ja 31.1.2008).
Kesko Oyj luopui Nordisk Renting Oy:n kanssa vuonna 2001 ja
2002 tehtyihin vuokrasopimuksiin sisältyneestä osto-optiosta,
josta Nordisk Renting maksoi Keskolle korvauksena 74,2 milj.
euroa. Aiemmat vuokrasopimukset olivat luonteeltaan rahoitusleasingsopimuksia
ja niiden purkamisesta syntyi 26,5 milj. euron
kertaluonteinen tuotto. Vuokrasopimusjärjestelyn ja kiinteistökaupan
vaikutus Ruokakeskon ja Kesko-konsernin ensimmäisen
vuosineljänneksen liikevoittoon oli yhteensä 103 milj. euroa,
joka esitettiin kertaluonteisena eränä. (Pörssitiedote 11.2.2008).
Kesko Oyj myi 31.3.2008 Tähti Optikko Group Oy:n osakekannan
optikkoketju Specsaversille. Velaton kauppahinta oli noin 15
miljoonaa euroa ja kaupasta kirjattiin Keskon lopetettujen toimintojen
tulokseen kertaluonteinen 8,5 miljoonan euron myyntivoitto.
(Tiedote 1.4.2008).
Kesko Oyj myi 30.4.2008 Aspo Oyj:lle Kauko-Telko Oy:n osakekannan.
Kauko-Telkon huhtikuun lopun taseen perusteella
velaton kauppahinta oli noin 77 miljoonaa euroa. Kaupasta on
kirjattu Keskon lopetettujen toimintojen tulokseen kertaluonteinen
noin 30 miljoonan euron myyntivoitto. (Pörssitiedotteet
23.5.2007, 28.2.2008 ja 30.4.2008).
Kesko ilmoitti 28.5.2008 vahvistavansa K-maatalous- ja Rautia-
ketjujen kilpailukykyä Maatalouskesko Oy:n jakautumisella
1.1.2009 siten, että Suomen maatalouskaupan toiminnot liitetään
osaksi Rautakesko Oy:tä ja traktoreiden ja puimureiden
kauppa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt liitetään
osaksi Konekesko Oy:tä. Järjestelystä arvioidaan syntyvän
Keskolle vuosittain noin 3 miljoonan euron hyödyt. (Pörssitiedote
28.5.2008).
Kesko-konserni, Keskon Eläkekassa ja Valluga-Sijoitus Oy myivät
30.9.2008 Aberdeen Property Fund Finland 1 Ky:lle 23 kauppakiinteistöään
eri puolilta Suomea. Kauppahinta oli noin 56
milj. euroa, josta Kesko-konsernin osuus oli noin 44 milj. euroa.
Kesko-konsernille syntyvä myyntivoitto oli noin 16 milj. euroa,
joka käsiteltiin kertaluonteisena eränä Keskon kolmannen vuosineljänneksen
liikevoitossa. (Pörssitiedote 30.9.2008).
Kesko ilmoitti Anttila Oy:n, K-citymarket Oy:n (käyttötavara) ja
muiden Kesko-konsernin käyttötavarayhtiöiden yhteistoiminnan
tiivistämisestä. Ne hakevat synergiaetuja erityisesti tavaroiden
hankinnassa, johtamisessa ja asiakkuuksien hallinnassa.
Samalla ilmoitettiin Keskon raportointitavan uudistamisesta
siten, että ensisijaiset raportoitavat segmentit ovat 1.1.2009 lähtien
ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä autoja
konekauppa. Kesko julkistaa vuoden 2009 ensimmäisen vuosineljänneksen
aikana uuden segmenttiraportointirakenteen
mukaiset vertailutiedot. (Pörssitiedote 12.12.2008).
Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia
Maatalouskesko Oy jakautui 1.1.2009 siten, että Suomen maatalouskaupan
toiminnot liitettiin osaksi Rautakesko Oy:tä. Lisäksi
traktoreiden ja puimureiden kauppa sekä Baltian maatalous- ja
konekauppayhtiöt liitettiin osaksi Konekesko Oy:tä (Pörssitiedote
28.5.2008).
Anttila Oy, K-citymarket Oy (käyttötavara) ja muut Kesko-konsernin
käyttötavarayhtiöt tiivistävät yhteistoimintaansa. Keskokonsernin
ensisijaiset raportoitavat segmentit ovat 1.1.2009 lähtien
ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä autoja
konekauppa (Pörssitiedote 12.12.2008).
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot
Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 8.
Konsernin taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut sekä
niiden laskentakaavat on esitetty liitetiedossa 48.
Tiedot osakeomistuksen jakautumisesta, suurimmista osakkeenomistajista
sekä johdon osakeomistuksista on esitetty liitetiedossa
49.
Tiedot optio-oikeuksista ja niiden nojalla saatavista osakkeista
ja ääniosuuksista on esitetty liitetiedossa 37.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 46.
Kesko-konsernilla ei ole merkittävää tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Kesko julkaisee huhtikuussa 2009 erillisen yhteiskuntavastuun
raportin, jossa esitellään tuloksia taloudellisen, sosiaalisen ja
ympäristövastuun alueella. Yhteiskuntavastuuraportti varmennetaan
ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta.
Riskienhallinta
Kesko-konsernilla on käytössä vakiintunut riskienhallintaprosessi,
jonka perustana on hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Toimialat arvioivat riskit strategiakierroksen yhteydessä
ja priorisoivat ne kriittisyyden ja hallinnan tason mukaan.
Riskiarvioinnit päivitetään neljännesvuosittain. Myös konsernitoiminnot
ovat arvioineet konsernin tavoitteita uhkaavia riskejä
ja niiden hallintaa. Riskejä ja niiden hallintaa on käsitelty toimialayhtiöiden ja konsernin johdossa. Merkittävistä hankkeista
on tehty erilliset riskianalyysit.
Konsernin riskienhallintayksikkö on laatinut toimialojen ja
konsernitoimintojen riskianalyysien perusteella yhteenvedot
merkittävimmistä riskeistä ja niiden hallinnasta neljännesvuosittain.
Näin laadittu riskiraportti on käsitelty Kesko Oyj:n hallituksen
tarkastusvaliokunnassa. Keskeisistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
on raportoitu osavuosikatsausten yhteydessä.
Taantuman vaikutukset
Kansainvälinen rahoituskriisi ja sen vaikutukset talouskehitykseen,
kuluttajaluottamukseen, rahoituksen saantiin ja investointihalukkuuteen
ovat lisänneet voimakkaasti epävarmuustekijöitä
Keskon liiketoimintaympäristössä erityisesti rakennustarvike-,
auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa Keskon
toimintamaissa. Kulutuskysyntä on heikentynyt erityisesti Latviassa
ja Virossa. Venäjän kulutuskysynnän kannalta keskeistä on
raakaöljyn tuleva hinnan kehitys.
Taantuman seurauksena kuluttajien luottamus omaan talouteen
on heikentynyt. Kuluttajat ovat entistä hintatietoisempia ja
harkitsevat tarkemmin varsinkin kalliimpien tuotteiden hankintaa.
Myös riskit yritysasiakkaiden ja kauppiaiden kannattavuuden
ja rahoitusmahdollisuuksien osalta kasvavat kulutuskysynnän
heikentyessä. Nämä vaikuttavat negatiivisesti Keskon
myynnin kehitykseen sekä kasvattavat luottotappioriskejä.
Valuuttariskit sekä rahoitusinstrumentteihin sisältyvät vastapuoliriskit
ovat kasvaneet. Keskon liiketoimintamaista vain
Suomi kuuluu euroalueeseen. Norjan, Ruotsin ja Venäjän valuutan
arvo on heikentynyt suhteessa euroon. Baltian maissa
devalvaatioriski on kasvanut. Rahoituskriisin seurauksena likvidien
varojen sijoittaminen tuottavasti, mutta pienellä riskillä on
vaikeutunut.
Muita riskejä
- Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia ja vuokravastuita vuosiksi. Meneillään olevissa kauppapaikkainvestoinneissa, kansainvälistymishankkeissa tai toiminnan tehostamisohjelmissa epäonnistuminen tai niiden toteutumisen viivästyminen voi vaarantaa kasvun ja kannattavuuden.
- Tavarantoimittajien tuotevalikoima- ja jakelukanavavalinnat, konkurssit tai yritysjärjestelyt voivat vaikuttaa tuotteiden saatavuuteen kaupassa.
- Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Toimitusketjun häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin ja tuoton menetyksiä.
- Epäonnistuminen henkilötietojen ja korttimaksamisen suojaamisessa voisi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
- Mikäli toimitusketjun laadun varmistus pettää tai tuotevalvonta epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.
- Hävikki aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita kaupassa. Hävikkiä aiheuttavat mm. tavaran pilaantuminen tai rikkoutuminen, varkaudet ja muut väärinkäytökset sekä epäonnistuminen ostotoiminnassa. Taantuman aikana taloudellisten väärinkäytösten riski kasvaa.
- Strategioiden toteuttaminen edellyttää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Työvoiman saatavuus helpottunee taantuman aikana tilapäisesti.
- Lakien, sopimusten ja Keskon eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen tai maineen menetystä.
- Keskon viestinnän tavoitteena on tuottaa ja julkaista luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voisi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot.
Laajemmin Keskon liiketoimintaan vaikuttavista riskeistä, epävarmuustekijöistä
ja niiden hallintatoimenpiteistä sekä Keskon
riskienhallinnan järjestämisestä ja periaatteista on kerrottu liitetiedoissa
44 ja 45 sekä Keskon internet-sivuilla osoitteessa
www.kesko.fi.
Tuloskehitykseen liittyvät muut riskit ja epävarmuustekijät on
kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.
Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon
ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta
seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2009–12/2009)
verrattuna katsauskautta edeltävään 12 kuukauteen (1/2008–
12/2008).
Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat talouden
näkymät sen eri markkina-alueilla sekä erityisesti yksityisen
kulutuksen kasvuvauhti. Talouden näkymät ovat rahoitusmarkkinoiden
ongelmien ja reaalitalouden supistumisen myötä heikentyneet
edelleen viime kuukausien aikana. Yksityisen kulutuskysynnän
Pohjoismaissa ja Baltiassa ennakoidaan hidastuvan
kuluttajien luottamuksen heikentymisen ja säästämisasteen
kasvun myötä. Myös rahoituksen saantiin liittyvien vaikeuksien
ennakoidaan heikentävän yritysten ja kuluttajien kysyntää.
Ruokakaupassa kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana.
Markkinoiden kehityksen ennakoidaan heikentyvän erityisesti
rakentamisessa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa.
Talousnäkymiin liittyvä kasvanut epävarmuus vaikeuttaa merkittävästi
konsernin tulevaisuuden näkymän muodostamista.
Heikentyvän talouskehityksen myötä Kesko-konsernin jatkuvien
toimintojen liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia
eriä ennakoidaan vuonna 2009 alittavan vuoden 2008 liikevaihdon
ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä. Konsernin likviditeetin
ja vakavaraisuuden ennakoidaan pysyvän vahvana.
Voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 011 234 459,96 euroa,
joista tilikauden voitto 236 710 599,08 euroa.
Hallitus esittää 30.3.2009 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Osinkona jaetaan 1,00 euroa osakkeelta, eli yhteensä
97 851 050,00 euroa.
Hallituksen osingonjakoesityksessä on osingonjakopolitiikan
mukaisesti otettu huomioon yhtiön rahoituksellinen asema ja
toimintastrategia.
Hallituksen käyttöön varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin
lahjoituksina jaettavaksi 300 000,00 euroa.
Omaan pääomaan jätetään 913 083 409,96 euroa.
