Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Kasvua Suomeen: Infra kuntoon, reilua kilpailua ja järkevää sääntelyä

 

INFRASTRUKTUURIN KUNNOSSAPITOON PANOSTETTAVA HUOMATTAVASTI NYKYISTÄ ENEMMÄN

Suomen rakennuskannan ja infran ylläpitoon ei tällä hetkellä investoida riittävästi. Oli kysymys sitten liikenne-, vesi- tai rakennusinfrasta, kasvava korjausvelka heikentää yhteiskuntamme toimintaedellytyksiä.

Kotimaisen vesijohtoverkoston saneeraukseen käytetään vuosittain noin 120 miljoonaa euroa, vaikka todellinen tarve on arvioiden mukaan kolminkertainen. Vielä huolestuttavampi tila on kotimaisessa rakennuskannassa, jonka korjausvelan määräksi on arvioitu jopa 50 miljardia euroa. Puolestaan vanhentuneen liikenneinfran myötä ihmiset, palvelut ja tuotteet eivät liiku nykypäivän vaatimusten mukaisesti.

Suomessa infrahankkeet on perinteisesti päätetty hallituskausittain, jolloin pitkän aikavälin kokonaiskuva ja suunnittelujänne jää uupumaan. Infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen tarvitaan jatkossa selkeästi lisää investointeja sekä nykyistä pitkäaikaisempia rahoitussuunnitelmia. Keskeistä on pitkäjänteinen, ylivaalikautinen suunnittelu.

KOTIMAISEN VERKKOKAUPAN MENESTYSRESEPTI: TASAPUOLISTA KILPAILUA JA TURVALLISIA TUOTTEITA

Kuten koko kaupan alalla, myös rakentamisen ja talotekniikan kaupassa verkkokaupan rooli kasvaa ja korostuu tulevaisuudessa. Osana tätä kehitystä ulkomainen verkkokauppa jatkaa kasvuaan ja ostokset etenkin EU:n ulkopuolisilta alustoilta ovat kasvussa. Arvion mukaan lähetysten määrät kolmansista maista kasvavat yli 20 prosentin vuosivauhdilla, ja noin 30 prosenttia verkkokauppoja käyttävistä suomalaisista tilaa ostoksensa Kiinasta.

Kuluttajien valinnan mahdollisuudet laajentuvat, mutta yhteiskunnalle haasteita asettavat:

  • EU:n ulkopuolelta tilattujen halpojen tuotteiden verovapaus
  • tuottajavastuun puute koskien jätehuoltoa ja kierrätystä
  • puutteellinen tuoteturvallisuus
  • kuljetuksista muodostuvat ilmastopäästöt

 
Kotimaisten kaupan toimijoiden on vaikea pärjätä kilpailussa, joka asettaa kotimaan toimijat epäedulliseen asemaan ulkomaiseen verrattuna. Tällä hetkellä alle 22 euron ostoksista, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta ei peritä arvonlisäveroa. EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden alv-verovapaus tulisi poistaa etupainotteisesti jo ennen vuotta 2021, jolloin siihen velvoittava EU-sääntely astuu voimaan. Ruotsissa tästä tarpeettomasta veroedusta on jo luovuttu.

Lisäksi kaikki kansainväliset verkkokaupat ja niissä myytävät tuotteet eivät täytä eurooppalaisia turvallisuusmääräyksiä. Kun kyseessä on esimerkiksi sähkötarvike tai työkalu, olisi erityisen tärkeää saada varmuus verkosta ostettavan tuotteen turvallisuudesta. Siksi markkinavalvontaa on lisättävä ja kotimainen tuottajavastuu tulisi ulottaa myös ulkomaiseen verkkokauppaan. Kotimainen sääntely ja nykyinen tuottajavastuujärjestelmä heikentävät yhtäältä verkkokaupan luotettavuutta ja toisaalla tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

PIENRAKENTAMISTA ON EDISTETTÄVÄ SEURAAVALLA HALLITUSKAUDELLA

Raskas sääntely ja hitaat lupamenettelyt ovat rasittaneet pienrakentamista viime vuosina ja muun muassa pienrakentaminen on ollut vaisua. Esimerkiksi Ruotsissa pienrakentamista on vauhditettu nk. Attefallshus-lailla, joka mahdollistaa alle 25 m²:n asumiskelpoisen rakennuksen rakentamisen tontille pelkällä ilmoitusmenettelyllä.

Muutostarve on onneksi tunnistettu myös Suomessa. Osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta myös pienrakentamisen sääntelyä ollaan keventämässä. Uudistustyön on määrä valmistua vaalikauden 2019–2023 puolivälissä. On tärkeää pitää kiinni siitä, että myös pienrakentamisen sääntelyn keventäminen säilyy osana kokonaisuudistusta.

 

LUE LISÄÄ

Päivittäistavarakauppa: Suomalaisen ruoan arvon ja arvostuksen nostaminen on yhteinen tehtävämme

Autokauppa: Autoveron kokonaisuudistus vähentää päästöjä ja vie liikennepolitiikkaa kohti 2030-lukua

Kilpailu: Vastuullinen ja vapaa kilpailu rakentaa toimivaa yhteiskuntaa

Vaalikevät 2019: Kampanjointi K-ryhmän kauppojen yhteydessä

Takaisin ylös