Päivittäistavarakauppa

Suomalaisen ruoan arvon ja arvostuksen nostaminen on yhteinen tehtävämme

 

Suomalainen ruoka on suomalaisille tutkitusti merkityksellinen asia. Luotamme siihen, että kotimainen ruoka on laadukasta, puhdasta ja turvallista. Maanviljely ja kotimainen ruoka ovat erottamaton osa Suomea ja suomalaisuutta. Poikkeuksellisen kuivan kesän 2018 jälkeen monet tilat ovat pahassa ahdingossa – olemme tilanteessa, jossa suomalainen ruoka ei ole enää itsestäänselvyys. Viimeisen kymmenen vuoden aikana elintarvikkeiden tuonti on kaksinkertaistunut. Päättäjien ja koko ruokaketjun on yhdessä etsittävä ratkaisuja, jotka varmistavat suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden.

Taustalla globaali kehitys. EU-Suomessa viljelijöiden toimeentuloa haastavat sään lisäksi maailmanpolitiikan liikkeet sekä kiristyvä globaali kilpailu. Suomi on maailman pohjoisin maa, jossa maataloustuotantoa harjoitetaan isossa mittakaavassa. Suomi on saari. Maantieteellinen sijaintimme aiheuttaa haasteita (kuljetuskustannukset, ilmasto, vienti), joita on pystyttävä kompensoimaan. Globalisaatio on muuttanut ruokamarkkinaa ratkaisevasti: markkinoiden vapautuminen on lisännyt kilpailua, oman maan tuotantoa ei enää suojata tulleilla mutta EU suojelee omia sisämarkkinoitaan.

Markkinatilanteen lisäksi suomalaisen ruoan asemaan vaikuttavat regulaatiotekijät – ennen kaikkea verotus. Ruoan verotus ja siten hinta ovat eri maissa hyvin erilaiset. Suomessa ruoan arvonlisävero on lähes kolminkertainen EU15-maiden keskiarvoon verrattuna. Verojen osuus ruoan hinnasta on jo 45 prosenttia. Elintarvikkeiden verotus Suomessa onkin Euroopan kireimpiä. Samaan aikaan ruoan hinta on Suomessa alle Euroopan keskitason ja sitä on pyritty tietoisesti myös laskemaan.

Kaupan alan kilpailu on kireää. Verotuksen ohella myös kaupan tilanne on muuttunut globalisaation ja vapaan kaupan myötä oleellisesti. Perinteisten kotimaisten toimijoiden rinnalle on tullut suuria kansainvälisiä halpaketjuja. Tämä on osaltaan lisännyt hintakilpailua rajusti. Kehitys näkyy myös hankintaketjussa ja asettaa siksi paineita tuottajahinnoille. Ruokakauppa on volyymilaji. Jokainen toimija joutuu huolehtimaan siitä, että kauppojen hyllyissä olevat tuotteet ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä.

Kotimaisen maatalouden nykytila edellyttää vakavaa tulevaisuuspohdintaa. On elintärkeää, että päättäjät ja suomalainen elintarvikeketju hakevat yhdessä ratkaisuja koko ketjun vahvistamiseksi. Vain siten varmistetaan elintarvikeketjun kestävyys. Vahvasti politisoituneesta ja yksinkertaistavasta keskustelusta tulisi päästä kattavaan analyysiin ja kaikkien osapuolten yhteisen tilannekuvan kasvattamiseen. Kotimaisen ruoantuotannon pärjääminen globaalilla markkinalla on kyettävä varmistamaan.

Yhtälö ei ole helppo. Vapaa ja vastuullinen kilpailu palvelee kuluttajan etua ja on siksi tervetullutta ja yhteiskuntaa rakentavaa. Nyt meidän tulee kuitenkin löytää ratkaisut, joiden avulla estetään suomalaisen ruoantuotannon hiipuminen ja kotimaisten elintarvikkeiden muuttuminen harvojen etuoikeudeksi. K-ruokakauppojen myymistä tuotteista noin 80 prosenttia on suomalaisia tuotteita ja hankintamme kotimaiselta teollisuudelta olivat vuonna 2017 4,5 miljardia euroa. Me olemme osaltamme sitoutuneet suomalaisen tuottajan aseman parantamiseen. Nyt meidän tulee yhdessä:

  • Toteuttaa huolellinen analyysi Suomen ruokamarkkinan kokonaisuudesta. Analyysissa tulee huomioida kaikki kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät: verotus, tuet, tuotantokustannukset, kilpailuasemaa heikentävät tekijät sekä vertailu verrokkimaihin.

  • Päätettävä tietoon perustuvat konkreettiset toimenpiteet, esimerkiksi asetettava maataloustuet ja ruoan verotus oikealle tasolle.

  • Toimittava linjakkaasti suomalaisen ruoan arvostuksen nostamiseksi. Tämä edellyttää elintarvikeketjun yhteistyötä, viennin kasvattamista, kotimaisten huippubrändien arvostuksen nostamista sekä panostuksia pien- ja lähituottajien tuotteisiin ja toimintaedellytyksiin.

 

LUE LISÄÄ

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa: Kasvua Suomeen: Infra kuntoon, reilua kilpailua ja järkevää sääntelyä

Autokauppa: Autoveron kokonaisuudistus vähentää päästöjä ja vie liikennepolitiikkaa kohti 2030-lukua

Kilpailu: Vastuullinen ja vapaa kilpailu rakentaa toimivaa yhteiskuntaa

Vaalikevät 2019: Kampanjointi K-ryhmän kauppojen yhteydessä

Takaisin ylös