Kilpailu

Vastuullinen ja vapaa kilpailu rakentaa toimivaa yhteiskuntaa

Suomen tulevaisuuden hyvinvointia määrittää pitkälti se, miten pärjäämme kansainvälistyneen ja digitalisoituneen maailman kilpailussa. K-ryhmän vahvuuksia tässä kisassa ovat paikallisuus ja vastuullisuus: kotimaiseen kauppaan käytetty euro jää Suomeen.

Kansainvälinen kilpailu on ollut kaupan alalla arkipäivää jo pitkään. Emme pelkää kilpailua, päinvastoin - kilpailun vahvistaminen vastuullisilla, vapailla markkinoilla on yksi Suomen talouskasvun avaimista ja hyvinvointimme turvaamisen edellytys.

Suomalainen kauppa tarjoaa alustan ja hartioita kotimaisten tuotteiden kysynnän kasvattamiseksi. Olemme tärkeä jakelukanava ja tuki suomalaiselle tuotannolle ja elintarviketeollisuudelle, sen etsiessä kasvua niin kotimaan markkinoilta kuin ulkomailta.

KIVIJALKA TAI VERKKO – SÄÄNTELYN ON OLTAVA YHDENMUKAISTA JA VEROPOLITIIKAN KANNUSTAVAA

Pidämme tärkeänä, että kilpailun säännöt ovat reilut ja koskevat kaikkia. Suomalaisen kaupan toimintaedellytyksiä ei pidä kotimaisella lainsäädännöllä heikentää ja kaikilla kaupan alan toimijoilla tulee olla samat pelisäännöt. Pidetään siis huolta, että Suomessa toimiva kauppa ja kansainvälinen verkkokauppa ovat kilpailussa samalla viivalla. Tällä hetkellä annamme yhteiskunnan tukea EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille esimerkiksi arvonlisäverottomuuden muodossa, kun kysymyksessä on alle 22 euroa maksava tuote.

Tuottajavastuun ja tuoteturvallisuuden kantaa tällä hetkellä ainoastaan kotimainen kauppa. Tuottajavastuusta syntyvien kustannusten myötä kotimainen kauppa on epäreilussa asemassa verrattuna ulkomaisiin toimijoihin. Laajentamalla tuottajavastuun koskemaan myös ulkomaisia toimijoita, varmistamme tasapuolisen kohtelun kaikille kaupan alan toimijoille. Ulkomaisten toimijoiden tuoteturvallisuuteen liittyviä määräyksiä kiristämällä pidämme puolestaan huolta kuluttajaturvasta.

Kaupan alan kykyä luoda työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia koko Suomeen voidaan tukea kasvuhakuisella veropolitiikalla. Kokonaisveroasteen alentaminen luo kysyntää suomalaisille palveluille ja mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Myös työn verotuksen pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyistä eikä välillisiä veroja pidä enää kiristää. Kilpailukykyinen yhteisö- ja osinkovero kannustaa myös kauppaa kasvuun ja investointeihin. Sääntelykenttää on arvioitava kokonaisuutena, jonka lähtötavoitteena on oltava yritysten kustannusten ja hallinnollisen taakan minimointi. Näin varmistamme kotimaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn.

Apteekkisääntelyn tulee jatkossakin olla tiukkaa lääketurvallisuuden ja lääkkeiden saatavuuden turvaamiseksi. Pidämme tärkeänä, että sääntelyllä varmistetaan asiantunteva lääkeneuvonta kaikissa lääkkeitä myyvissä paikoissa sekä turvallinen ja kattava lääkkeiden jakelu. Sääntelyn tulisi kuitenkin keskittyä turvallisuuden, saatavuuden ja palvelun laadun varmistamiseen. Apteekkien omistuspohjan säätelylle ei ole perusteluita, ja siitä tulisi näkemyksemme mukaan luopua.

Lääkehuollossa tulee siirtyä muun terveydenhuollon kanssa yhtenevään sääntelyyn, jossa kaikilla laatu-, turvallisuus- ja ammattitaitovaatimukset täyttävillä toimijoilla on mahdollisuus ryhtyä palveluntarjoajiksi. Omistusta koskevan sääntelyn keventäminen ei muuta lääketurvallisuutta, lääkkeiden saatavuutta tai ammattitaitoisen farmaseuttisen palvelun saantia. Farmaseuttinen asiantuntemus voidaan turvata säätämällä apteekkien henkilöstön pätevyysvaatimuksista, kuten muussa terveydenhuollossa tehdään jo nyt.

Lääkehuollon kustannukset ovat Suomessa kestämättömällä tasolla. Lääkehoitojen kehittymisen ja Euroopan nopeimmin ikääntyvän väestön takia kustannuspaine kasvaa edelleen lähivuosina. Tästä johtuen apteekkien yhtiömuotoa ja omistajapohjaa koskeva sääntely tulisi purkaa, jotta toimiala voisi kehittyä ja uudistua lääkkeiden käyttäjien ja yhteiskunnan kannalta kestävään suuntaan.

Osakeyhtiöpohjainen omistus tuottaa kustannussäästöjä ja parempaa palvelua asiakkaalle, mahdollistaa toimialan välttämättömät investoinnit ja modernisoi sitä kautta suomalaista apteekkialaa. Nykyinen, henkilöomistukseen sidottu järjestelmä on liian jäykkä vastaamaan muun muassa digitalisaation mahdollisuuksiin, uusiin lääkehoitoihin tai muuttuviin asiakastarpeisiin. Me uskomme, että monipuolisemmalla omistusrakenteella lääkkeiden myynti ja jakelu kehittyy nykyistä paremmin. Esimerkiksi kotona asumisen mahdollistaminen pidempään, palveluiden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla ovat tavoitteita, joihin henkilöyhtiöihin perustuvalla mallilla ei pystytä vastaamaan.

Leveämmät hartiat mahdollistaisivat myös verkkoapteekkien nopeamman kehittymisen. Nykyisen sääntelyn vuoksi ulkomaiset toimijat ovat etulyöntiasemassa suomalaisiin apteekkeihin verrattuna. Verkkoapteekkitoiminnan edistäminen hyödyttäisi erityisesti niitä, joiden apteekkiin kulkeminen on syystä tai toisesta hankalaa.

Myös alkoholimarkkinaan liittyvää sääntelyä pystytään arvioimaan kiihkottomasti tämän päivän myyntikäytäntöjen ja ihmisten kulutustottumusten valossa. Kauppa ja kuluttaminen ovat nykypäivänä kansainvälistä ja kuluttajien preferenssit eriytyvät. Monopoli aiheuttaa tehottomuutta eikä näkemyksemme mukaan pysty kehittämään toimialaa samalla tavalla kuin aito kilpailu.

Näemme, etteivät kansanterveydelliset syyt riitä syyksi ylläpitää monopolia. Alkoholipolitiikkaa ja alkoholin käyttöön liittyviä kansanterveydellisiä tavoitteita pystytään edistämään tehokkaammin keinoin kuin ylläpitämällä valtion monopolia. Kansanterveydellisiä haittoja voidaan vähentää muilla alkoholipolitiikan välineillä, muun muassa hoitokäytänteitä kehittämällä, verotuksella ja aktiivisella valistuksella.  

Looginen seuraava askel Sipilän hallituksen toteuttamalle alkoholilain kokonaisuudistukselle on Alkon monopolin kriittinen tarkastelu. Pidämme tärkeänä, että seuraava hallitus tekee laajan selvityksen alkoholin vähittäiskaupan modernimmasta sääntelystä ja Alkon monopoliaseman asteittaisesta purkamisesta.

Kansanterveydellisten näkökulmien lisäksi asia on mielestämme periaatteellinen: miksi länsimainen valtio ylläpitää tehotonta monopolia alalla, jolle olisi mahdollista syntyä hyvin toimivat kilpailulliset markkinat? Valtiovetoinen alkoholimonopoli ei ole EU:n vapaan kilpailun periaatteen mukaista.

Alkoholipolitikka tulee väistämättä vapautumaan muun muassa kulutustottumusten kansainvälisten vaikutteiden ja alkoholin etämyynnin kehittymisen myötä. Me uskomme, että nyt on oikea aika tehdä Alkon monopoliasemaa koskeva tarkastelu – ajoissa, omaehtoisesti ja faktoihin perustuen.

 

LUE LISÄÄ

Lausunnot

Takaisin ylös