Autokauppa

Autoveron kokonaisuudistus vähentää päästöjä ja vie liikennepolitiikkaa kohti 2030-lukua

 

K-RYHMÄN NÄKEMYS SUOMEN LIIKENNEPOLITIIKAN UUDISTAMISESTA

  • Liikenteen päästöjen vähentämiseksi Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen autoverouudistuksen. Autoilun verottamisessa painopisteen on siirryttävä hankinnasta käyttöön siten, että se ohjaa valitsemaan vähäpäästöisen ajoneuvon. Uudistustyö on vietävä läpi heti hallituskauden alussa.
  • Nykyinen veromalli suosii ulkomailta maahantuotavia käytettyjä ajoneuvoja, joiden keski-ikä on yhdeksän vuotta ja päästöt 1,5-kertaiset uusiin autoihin verrattuna. Tämä kehitys ei edistä Suomen tavoitteita vähentää liikenteen päästöjä ja uudistaa nykyistä vanhentunutta autokantaa.
  • Verouudistus on toteutettava portaittain markkinahäiriöiden välttämiseksi. Autoveron poisto voidaan kompensoida ajoneuvoveroa maltillisesti korottamalla.

 

NYKYINEN AUTOVERO ON TULLUT TIENSÄ PÄÄHÄN

Kotimaisen autoverotuksen edellinen suuri uudistus toteutettiin 10 vuotta sitten, kun autoverotuksen malli muutettiin päästöperustaiseksi. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä pienempipäästöisten autojen houkuttelevuutta. Sittemmin esimerkiksi vuosina 2015–2019 uudistustyötä on jatkettu siirtämällä verotuksen painopistettä ja alentamalla autoveroa 200 miljoonalla eurolla. Toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta toivottua riittävän vahvaa ohjausta niillä ei ole saavutettu.

Edelleenkään autoilun verotuksen rakenne ei kannusta suomalaisia valitsemaan uutta ja vähäpäästöisempää ajoneuvoa. Nyt liikenteessä olevien autojen keski-ikä on 12 vuotta ja vain vajaa viidennes autoista on alle viisi vuotta vanhoja. Vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa, jossa autoverosta on luovuttu, noin kolmannes henkilöautoista on alle viisi vuotta vanhoja. Suomen autokannan rakenne on hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi Baltian maissa. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi suunnan tulisi olla länsieurooppalainen.

Nykyinen veromalli on johtanut siihen, että ulkomailta maahantuotava käytetty ajoneuvo on yhä houkuttelevampi vaihtoehto uuden auton sijaan. Vuonna 2018 maahantuotiin Suomeen lähes 40 000 käytettyä henkilöautoa, joka tarkoittaa 35 prosentin kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Käytettynä maahantuotavat ajoneuvot eivät edistä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista, sillä niiden keski-ikä on yhdeksän vuotta ja päästöt 1,5-kertaiset uusiin autoihin verrattuna. Suurin osa käytetyistä autoista maahantuodaan Saksasta ja Ruotsista, joissa paikalliset kuluttajat suosivat uudempia ajoneuvoja.

Nykylainsäädännön ongelmallisuutta kuvastaa myös se, että vuosien saatossa Suomella on ollut haasteita sovittaa kansallista lainsäädäntöä vastaamaan Euroopan unionin vaatimuksia, ja verotusmallia on useaan otteeseen korjattu EU:n vaatimuksesta.

TULEVAN HALLITUKSEN ON VÄHENNETTÄVÄ LIIKKUMISEN PÄÄSTÖJÄ JA UUDISTETTAVA KOTIMAINEN AUTOKANTA

Tällä hetkellä Suomen vuosittaiset kasvihuonepäästöt ovat noin 56 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joista liikenteen osuus on noin viidenneksen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusien henkilöautojen päästöt ovat laskeneet noin kolmanneksella.

Liikenteen päästöjen vähentäminen ja autokannan uudistaminen kulkevat käsi kädessä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on muutettava autoilun verotuksen painopistettä auton hankinnasta auton käyttöön. Vero-ohjaus tulisi toteuttaa siten, että se kannustaisi valitsemaan vähäpäästöisen ajoneuvon.

Autoilun verotuksen kokonaisuudistus on käynnistettävä heti hallituskauden alussa ja uudistus on vietävä läpi portaittain mahdollisten markkinahäiriöiden välttämiseksi. Autoveron poistamisesta syntyvä tulovaje voidaan paikata tekemällä portaittain maltillisia korotuksia ajoneuvoveroon ja kiristämällä ajoneuvoveroa erityisesti suuripäästöisten henkilöautojen osalta.

Uudistus ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa kuluttajat odottavat uudistuksen ”viimeistä porrasta” vaan uudistuksen jokaisella portaalla uuden vähäpäästöisen auton hankinnan on oltava kannattavaa. Mikäli uudistustyöhön ei tartuta rivakasti, 2010-luvun autoja tullaan näkemään liian usein liikenteessä vielä 2030-luvulla.

 

REFERENSSIKSI – TOIMENPITEITÄ LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI

SUOMI ON RUOTSIA VUOSIKYMMENEN JÄLJESSÄ KULUTTAJIEN KANNUSTAMISESSA VALITSEMAAN UUSI VÄHÄPÄÄSTÖINEN AUTO

Ruotsissa autoverosta luovuttiin 1990-luvulla. Lisäksi kuluttajia on erilaisten tukijärjestelmien kautta kannustettu valitsemaan uusi vähäpäästöinen auto jo vuosikymmenen ajan. Kannustinmalli miljöbilspremie esiteltiin vuonna 2007, jolloin kuluttajan oli mahdollista saada 10 000 kruunun hankintakannustin. Sittemmin esimerkiksi vuosina 2012–2015 valtio myönsi hankintakannustinta 40 000 kruunua alle 50 g/km päästötason autolle.

Heinäkuussa 2018 hankintatuki muutettiin järjestelmäksi (bonus-malus), jossa vähäpäästöisen uuden auton ostaja voi saada maksimissaan 60 000 kruunun hankintatuen. Järjestelmä on portaittainen ja kannustinmallin viimeisellä portaalla, eli 60 g/km kohdalla tuki on 10 000 kruunua. Järjestelmä rahoitetaan korottamalla niiden uusien autojen vuotuista ajoneuvoveroa, joiden päästöt ovat yli 95 g/km. Korotettu ajoneuvovero on voimassa kolme vuotta auton hankinnasta, jonka jälkeen vero palautuu normaalille tasolle.

KOTIMAINEN ROMUTUSPALKKIO JA SÄHKÖAUTON HANKINTATUKI

Romutuspalkkiota oli mahdollista saada uuden vähäpäästöisen henkilöauton hankintaan 1.1.–31.8.2018 välisellä ajanjaksolla. Tuki oli 1 500 – 2 500 euroa riippuen hankittavan ajoneuvon käyttövoimasta. Korkein hankintatuki oli suunnattu täyssähköauton tai ladattavan hybridin ostajalle. Romutuspalkkio -kampanja toteutettiin yhdessä autoalan kanssa, jonka osuus maksettavasta palkkiosta oli 500 euroa yhtä uutta autoa kohden.

Uuden täyssähköauton ostoa tai pitkäaikaisvuokrausta varten voi hakea valtiolta 2 000 euroa hankintatukea vuosina 2018–2021. Tukea ei voi saada nk. premium-luokan sähköauton hankintaan, sillä tuen yläraja on 50 000 euroa. Hankintatuen saa suoraan autokaupassa ostettavan sähköauton hinnan alennuksena.

 

LUE LISÄÄ

Päivittäistavarakauppa: Suomalaisen ruoan arvon ja arvostuksen nostaminen on yhteinen tehtävämme

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa: Kasvua Suomeen: Infra kuntoon, reilua kilpailua ja järkevää sääntelyä

Kilpailu: Vastuullinen ja vapaa kilpailu rakentaa toimivaa yhteiskuntaa

Vaalikevät 2019: Kampanjointi K-ryhmän kauppojen yhteydessä

Takaisin ylös