”On ollut hetkiä, että työvuoroja tehdessä pohdin, mitä taikatemppuja teen, jotta löydän vuoroihin tekijät”, K-kauppias Anni Puhakka huokaa.
Puhakka työllistää Turussa sijaitsevissa Vähä-Heikkilän, Vasaramäen ja Kivikartion K-Marketeissa 18 henkilöä ja kauppojen arki rullaa eteenpäin, mutta kaupan alaa vaivaava työvoimapula on arjessa usein läsnä.
”Sen näkee etenkin uutta työvoimaa hakiessa. Hakemuksia tulee vähän ja työhön hakeutuu ihmisiä, jotka kaipaavat tavallista enemmän tukea työtehtävien hoitamiseen ja työelämässä pärjäämiseen.”
Samanlaisia taikatemppuja on vaadittu myös Keski-Uudellamaalla. K-Rauta Järvenpään kauppias Taina Källi (kuvassa) kertoo, että kun ammattitaitoisia käsipareja ei palveluintensiiviselle rautakauppa-alalle löydy, miltei kaikki aloittavat työntekijät koulutetaan alalle alusta alkaen itse. Erityistä pulaa on ammattitaitoisista kausityöntekijöistä.
Palkkatuki Suomessa vajaakäytöllä
Kun hakemuksia tulee vähän eivätkä hakuvaatimukset täyty, rekrytointeihin liittyvät riskit kasvavat. Puhakka ja Källi ovat löytäneet apua palkkatuesta. Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää tietyin edellytyksin työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.
Palkkatukea pidetään tehokkaana tapana saada vaikeasti työllistyviä ihmisiä kiinni työn sarkaan. Byrokraattisena pidetyn palkkatukimallin kehittämiseen on tarttunut myös pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus, joka on esittänyt ensi vuodelle 24 miljoonan euron eli noin 10 prosentin korotusta nykyisiin palkkatukirahoihin sekä joukon muita uudistuksia.
Tällä hetkellä palkkatuki on pohjoismaisittain vertailtuna Suomessa vajaakäytöllä, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Veirto (kuvassa).
”Tuki on yksi hyvä lisävipu siihen, että saamme vaikeammin työllistettäviä ihmisiä paremmin työmarkkinoille. Siinä mielessä on harmi, ettei palkkatukea käytetä niin paljon kuin mahdollista”, Veirto toteaa.
Vähemmän byrokratiaa, lisää tietoa työnhakijoille
K-kauppias Anni Puhakan mukaan palkkatuen hakeminen on tällä hetkellä jokseenkin ”tekninen ja byrokraattinen sokkelo”, johon kuitenkin rutinoituu. Byrokratian vähentäminen ja päätösten nopeutuminen tekisi kuitenkin mallista yrittäjän kannalta houkuttelevamman.
”Palkkatuen tulisi olla enemmän työnantajan eli yrittäjän näköinen, jolloin byrokratia jätettäisiin virkamiehille eikä yrittäjän vastuulle. Toivoisin hakemuksiin esimerkiksi verottajan lomakkeista tuttua laskuria, joka laskisi sivukulut ja muut lisät valmiiksi.”
Taina Källi on samoilla linjoilla. K-Rauta-kauppiaan mukaan palkkatukipäätökset ovat nopeutuneet takavuosista huomattavasti, mutta lisää notkeutta kaivattaisiin edelleen. Jokaisen lähtevän työntekijän tilalle pitäisi löytää uusi kahden viikon irtisanomisajan kuluessa, ja siksi palkkatukipäätöstenkin olisi tärkeää valmistua päivän – kahden sisällä.
PAM:in Veirto arvioi, että palkkatuen hakeminen saattaa tällä hetkellä olla yrityksille vaikeaa ja aiheuttaa paljon hallinnollista työtä. ”Olisi tärkeää, että hakeminen ja maksatus toimisivat mahdollisimman sujuvasti eikä tarpeeton byrokratia ainakaan pelottaisi yrityksiä.”
Taina Källi ihmettelee palkkatukeen liittyen erityisesti yhtä asiaa: palkkatuen kriteerit täyttävät työntekijät eivät useinkaan ole olleet asiasta itse tietoisia.
”Työvoimaviranomaisten olisi hyvä kertoa asiasta suoraan ihmisille, joilla kriteerit täyttyvät ja tarjota oikeita sanoja suuhun. Tämä valttikortti kannattaisi antaa selkeämmin työttömille käteen.”
Sama on havaittu PAM:issa. Antti Veirto peräänkuuluttaa toimia palkkatukityöllistämisestä kiinnostuneiden työnantajien ja työntekijöiden parempaan kohtaamiseen. ”Olisi hyödyllistä, jos meiltä löytyisi jonkinlainen foorumi tai alusta, jossa tämä kohtaaminen olisi mahdollista”, Veirto pohtii.
Jaettua yhteiskuntavastuuta
Palkkatuki on auttanut Taina Källiä ja Anni Puhakkaa löytämään työvuoroille tekijöitä, ja samalla on päästy tarjoamaan töitä oman alueen osatyökykyisille ja työttömille. Kauppiaille kyse on vahvasti myös jaetusta yhteiskuntavastuusta, jossa yrittäjä ja yhteiskunta kantavat rekrytointiin liittyvän riskin yhdessä.
Källille sydäntä lähellä on työmahdollisuuksien tarjoaminen työuran alussa oleville nuorille. Kauppias on tehnyt paljon yhteistyötä esimerkiksi Järvenpään työllistämisyksikön ja nuorisotoimen kanssa, ja alueen etsivä nuorisotyö on saattanut kauppiaan yhteen monen potentiaalisen työntekijän kanssa.
”Palkkatuki on äärettömän hyvä tilanteissa, joissa nuorella ei oma opiskelupolku ole vielä kunnolla löytynyt eikä työhistoriaa vielä ole. Tuen kautta työllistettyjä nuoria on meillä myös vakinaistettu, ja yksi toimii nytkin esimiesroolissa. Loppupeleissä kuitenkin asenne ratkaisee, ja ollaan me 60-vuotiaitakin palkattu.”
Anni Puhakka on tarjonnut töitä muun muassa monille osatyökykyisille, ja tällä hetkellä Puhakan K-Marketeissa työskentelee viisi palkkatuettua henkilöä.
”Henkilökohtaisesti minulle joukkueen johtaminen ja tiimityö ovat olleet alusta asti kaiken a ja o. On tärkeää, että palkkaamani työntekijät saavat oppia ja tuntevat työnsä merkitykselliseksi”, Puhakka sanoo.
”Pidän palkkatuen yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta: kaikki, jotka saadaan työn piiriin, ovat askeleen kauempana syrjäytymisvaarasta. Vuoden kuluessa työntekijä on varmasti näyttänyt osaamisensa, jolloin työ voi jatkua normaalilla palkalla.”
Tukitoimia yrityksille julkisin varoin?
Palkkatuki ei ratkaise yksinään kaupan alan työvoimapulaa, mutta K-kauppiaat Källi ja Puhakka ovat yhtä mieltä siitä, että parhaimmillaan palkkatuki toimii porttina vakituisille työsuhteille. PAM:in Veirto huomauttaa, että kyse on myös TE-hallinnon resursoinnista. Palkkatuen yhteydessä olisi tärkeää miettiä yksilön koko palvelupolku siihen asti, että tämä lopulta työllistyy avoimille työmarkkinoille ilman tukitoimia.
”Palkkatuen kohderyhmä on monesti sellainen, että taustalla saattaa olla pitkäkin työttömyysjakso. Varmaan jokainen ymmärtää, että taikasauvan heilautus ei riitä eikä työpaikan saaminen aina vielä ratkaise tilannetta. Oleellista on, että palkkatukijakson aikana ja jo ennen sitä olisi tarjolla erilaisia tukitoimia, kuten työvalmennusta tai -ohjausta. Ehkä tämän tyyppisiä palveluita pitäisi tarjota yrityksille julkisin varoin”, Veirto pohtii.
K-Rauta-kauppias Taina Källi huomauttaa, että vaikka palkkatukea kutsutaan joskus yritystueksi, todellisuudessa se on yksilötukea siihen, että henkilö työllistyisi.
”Kun työntekijöistä on pulaa, eihän me hyvistä tyypeistä haluta luopua. Rekrytointiprosessi on aina raskas, ja hyviä mahdollisuuksia pitkäaikaisiinkin työsuhteisiin saattaa mennä ohitse, jos yrittäjät kokevat järjestelmän hankalaksi.”
KYLLÄ
EI
