Pohjoismaisten ravintoloiden Michelin-tähdet julkistetaan Helsingissä 27. toukokuuta 2024 MICHELIN Guide Ceremony Nordic Countries -tilaisuudessa.
Keskustelu alkoi ministereille osoitetulla ajankohtaisella kysymyksellä sote-uudistuksen ja hallituksen kaatumisesta. Paneelin vetäjä Jan Andersson kysyi, mitä tapahtumat kertovat hallituksen johtamiskyvyistä.
Ministeri Antti Häkkäsen mukaan kokonaisuuden ainutlaatuisuus asetti johtajuudelle isoja haasteita.
– On vaikea viedä läpi perustavanlaatuisia muutoksia, jotka koskevat ydinpilareita ja asioita, joita ei ole aiemmin koeteltu, oli yksi Häkkäsen perusteluista.
Ministeri Annika Saarikko pohti vastauksessaan johtajuutta laajemminkin.
– Totta kai johtajuudessa ja projektin eteenpäin viemisessä on tehty virheitä. Mutta jos aletaan pelätä virheitä, ei pian tehdä yhtään mitään. Ongelma oli ennen kaikkea yksityiskohdissa, joissa piru usein asuu. Päämäärä hukkui ja takerruttiin reunoihin.
– Jos katsotaan johtajuutta, on meillä ajassa liian vähän rohkeutta puolustaa asioita, jotka ovat lyhyellä aikavälillä epäsuosittuja. Eihän tätäkään uudistusta tehty tämän päivän Suomeen, vaan järjestelmän kestävyyteen parinkymmenen vuoden mittakaavassa, Saarikko sanoi.
Autoverotuksen suunnasta oltiin yksimielisiä
Suomessa autojen keski-ikä on korkea: 12 vuotta. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaiseksi liikenteen päästöjen määrä kokonaisuudessa muodostuu, sillä moottoriteknologia kun on ottanut suuria harppauksia eteenpäin päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Päästöjen vähentämisen suhteen kaikki päättäjät olivat samaa mieltä siitä, että autojen verotuksessa pitää siirtyä verottamaan enemmän auton käyttöä kuin sen ostoa.
Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo huomautti, että poliitikoilla on päästöjen vähentämisessä vastassaan suuria haasteita.
– Miten sähköautojen ja biokaasuautojen lataus onnistuu tässä maassa? Siinä on tekemistä sekä kunta- että valtiontason poliitikoilla, että latausinfra on kunnossa kaikkialla.
Ohisalo muistutti myös, ettei hänen puolueensa ole pyrkimässä muuttamaan Suomea autottomaksi.
– Kukaan ei ole kieltämässä autoilua. Vihreänä joutuu muistuttamaan jatkuvasti, että haluamme vain ohjata yhteiskuntaa kohti kestävämpiä valintoja ja vähäpäästöisempiä autoja, Ohisalo sanoi.
SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari sanoi puolueensa lähtevän siitä, että kaikkia kestäviä ja vähäpäästöisiä käyttövoimia ja vaihtoehtoja pitää tukea.
– Se tarkoittaa esimerkiksi sähköautoja ja biokaasuautoja. Vanha autokanta on iso ongelma, ja siinä asiassa romutuspalkkio on toiminut hyvin, mutta sitä pitää kehittää edelleen. Kaikkia käyttövoimia tarvitaan, jotta päästään Euroopan unionin 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, jotka ovat erittäin kunnianhimoisia, Skinnari totesi.
Saarikko ja Häkkänen pohtivat johtajuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa.
– Rohkeutta pitää olla, sillä ilmastonmuutoksen osalta joudutaan tekemään päätöksiä, jotka saattavat olla lyhyellä aikavälillä epäsuosittuja, Saarikko sanoi.
Häkkänen peräsi viisautta.
– Varmasti kaikilla puolueilla on sama tahtotila, että Suomi muuttuisi vähäpäästöisemmäksi. Rohkeuden lisäksi pitää olla myös viisautta, kun seuraava hallitus päättää minkälaisia konkreettisia toimia tehdään teollisuuden päästöjen tai autoilun päästöjen keventämisen osalta.
Monopolien tulevaisuus jakoi mielipiteitä
Vilkasta keskustelua käytiin myös apteekin ja Alkon monopoleista. Alkon kohdalla Andersson pyysi nostamaan käden, jos kannattaa Alkon monopolin säilyttämistä nykyisellään. Skinnari, Ohisalo ja Saarikko nostivat käden – Häkkänen ei. Hänen mukaansa alkoholilainsäädäntöä voidaan muuttaa, kun vaikutuksia seurataan.
– Tämä hallitus on vienyt alkoholilainsäädännön vapauttamista eteenpäin niin anniskelun kuin eri tuotteiden vapauttamisen osalta. Nyt näyttää siltä, että peloteltuja vaikutuksia ei ole tulossa, vaan ihmiset kykenevät hankkimaan A-oluensa vaikkapa K-Marketista. Tätä linjaa voidaan maltillisesti jatkaa tulevina vuosina, kunhan vaikutuksia seurataan tarkkaan. Lisäisin, että kokoomus kannattaa haittaverojen nostamista, eli alkoholi- ja tupakkaveron nostamista. Kokonaiskulutusta voi säännellä myös sillä, Häkkänen painotti.
Ville Skinnari sanoi olevansa valmis miettimään mallia, jossa Alko tulisi osaksi päivittäistavarakauppaa.
– Olen valmis keskustelemaan siitä, että Alko toimisi shop-in-shop -mallina päivittäiskaupan osana. Mutta malli, josta kollega Häkkänen puhuu, siihen en minä eikä SDP ole valmis, hän lisäsi.
Perusteluna kantaansa Alkon monopolin säilyttämiselle Skinnari mainitsi Alkoon keskittyneen osaamisen sekä hyvän hinta-laatusuhteen.
Seuraavaksi panelisteja pyydettiin nostamaan käsi, jos he ovat sitä mieltä, että apteekkijärjestelmä on jäykkä ja joustamaton. Kaikki neljä nostivat kätensä.
Hallituksen apteekkityöryhmää johtanut Annika Saarikko ei toisi lääkkeitä kuitenkaan päivittäistavarakauppaan, mutta lisäisi apteekkeja.
– Omistajapohjakysymykset ovat mielestäni helpommin ratkaistavissa kuin että lähdettäisiin suuressa määrin vapauttamaan itsehoitolääkkeitä kauppoihin. Olen valmis tarkastelemaan omistajapohjarajoituksia, sillä apteekkeja tarvitaan lisää. Jos pitää valita näiden kahden polun väliltä – veisinkö käsikauppalääkkeet tavallisiin kauppoihin, vai vapauttaisinko apteekkien omistajapohjaa, niin valitsisin jälkimmäisen.
Ohisalo kommentoi lyhyesti olevansa apteekkiasiassa samaa mieltä Saarikon kanssa.
Häkkänen sanoi olevansa valmis muutoksiin apteekkien kohdalla.
– Tarkkaan valvottuna ja säädeltynä apteekkien määrä voitaisiin lisätä. Kilpailua voidaan vapauttaa, kuluttaja hyötyy siitä. Omistajuutta voidaan myös tarkastella, Häkkänen pohti.
Työllisyyden nousuun uskotaan
Kun keskustelu siirtyi työllisyystilanteeseen, heijastettiin screenille taulukko, joka kertoi Suomen jääneen muiden Pohjoismaiden taakse työllisyysasteen kehityksessä. Paneelin vetäjä Jan Andersson onnitteli hallitusta työllisyystavoitteen täyttymisestä. Seuraavalla vaalikaudella tavoitteena on työllistää vielä yli 100 000 työikäistä lisää, ja poliitikoilta kysyttiin miten he aikovat tämän tehdä.
Maria Ohisalo listasi kolme konkreettista keinoa tavoitteen toteuttamiseen.
– Sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka kannustaa aina ottamaan vastaan töitä. Lisäksi perhevapaauudistus sekä tänne muualta tulevien työllistymisen helpottaminen.
Saarikko toppuutteli toiveita sosiaaliturvan nopeasta uudistamisesta.
– Uskon, että työllisyystavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Mutta on turha haaveilla isosta sosiaaliturvauudistuksesta, kun sote jäi kesken – se pitää saada ensin valmiiksi. Jos perhevapaauudistus saadaan onnistumaan, on se jo suuri sosiaaliturvauudistus, Saarikko sanoi.
Hänen mukaansa perhevapaauudistusta ei voi kuitenkaan edistää työllisyyskärjellä, koska sen työllistävä vaikutus on maksimissaan 2000 henkilötyövuotta.
Ville Skinnari puolestaan ehdotti, että Suomi katsoisi työllistämisessä mallia Ruotsista.
– Suomalainen elinkeinorakenne on liian kapea. Ruotsi tekee 45 prosenttia bruttokansantuotteestaan viennistä. Meidän pitää lähteä rakentamaan 2020-lukua strategisella johtamisella, jolla pyrimme vastaaviin lukuihin.
Skinnari kaipaa myös yhteiskuntaan lisää luottamuksen ilmapiiriä.
– Työmarkkinoihin tarvitaan uutta luottamusta. Kunon luottamusta, on uskallusta uudistua, investoida, kehittää ja työllistää. Tämä meiltä on viime vuosina puuttunut. Mainittu työllisyystavoite on kova meille kaikille, ja tarvitsemme myös elinkeino- ja yrityselämää mukaan tähän, sillä tavoitteet pitää saavuttaa yhdessä, Skinnari sanoi.
Kaupan päivä on K-ryhmälle vuoden suurin sidosryhmätilaisuus, jonka tarkoituksena on toimia keskustelualustana eri puolilta yhteiskuntaa ja liike-elämää tuleville ihmisille. 12.3 Finlandia-talolla järjestettyyn päivään osallistui 600 yhteiskunnan vaikuttajaa liike-elämästä, politiikasta, yliopistoista ja järjestöistä.
Katso tallenne päättäjäpaneelista sekä muista Kaupan päivän puheenvuoroista ja ohjelmasta!