Tekoäly avuksi parantamaan K-ryhmäläisten hyvinvointia

Mistä saisin lisää energiaa, jotta voisin paremmin? Entä voinko ehkäistä ruokavaliolla diabetesta? Keskon työterveyshuolto etsii uusia keinoja vastata näihin kysymyksiin ja tarjosi diabetesriskissä oleville K-ryhmäläisille mahdollisuuden testata MealLogger-valmennusta. Yksi ryhmän keskeisistä tehtävistä oli kuvata ja jakaa viiden viikon ajan kaikki ateriat muulle ryhmälle ja tekoälyn analysoitavaksi.

Tänä kesänä K-ryhmässä ensi kertaa testattu MealLogger-valmennus on osa Forum Virium Helsingin Kalasatama Wellbeing -kokeiluohjelmaa. Kesko rakentaa parhaillaan uutta toimitaloaan, K-Kampusta, Helsingin Kalasatamaan ja on yksi Kalasataman alueen aktiivisista kehittäjäkumppaneista.

Ensimmäiseen MealLogger-testiryhmään valittiin yhdeksän K-ryhmän työntekijää, joilla on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

”Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kansantautimme tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ehkäisyn keinoja ovat liikunta, terveellinen ruoka, painonhallinta ja tupakoimattomuus”, Keskon työterveyshuollon ylilääkäri Pirjo Anttila sanoo.

Testiryhmäläiset käyttivät viiden viikon ajan MealLogger-mobiilisovellusta, joka helpottaa oikeiden ruokavalintojen tekoa. Sovelluksen käytön lisäksi ryhmä kokoontui ravitsemusterapeutin johdolla kerran viikossa viiden viikon ajan. Ryhmäläiset tsemppasivat toisiaan, tekivät erilaisia ravintotestejä ja saivat ravitsemustietoa sovelluksen kautta.  

Keskon työterveyshuollon ylilääkäri Pirjo Anttila (vas.) ja MealLogger-valmennukseen osallistunut Keskon leluostaja Mari Hyvönen pitävät digisovelluksia yhtenä hyvänä uutena keinona parantaa hyvinvointia.

Testiryhmäläiset laittoivat kuvat ja vinkit jakoon

Tärkeä osa MealLogger-valmennusta oli kuvaaminen: ryhmäläiset kuvasivat päivän ateriansa ja jakoivat ne toisilleen sovelluksen kautta. Tekoäly yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa analysoi annoksen terveellisyyden ja soveltuvuuden diabeteksen ehkäisyyn.

Keskon leluostaja Mari Hyvönen oli yksi ryhmään osallistuneista.

”Lähdin valmennukseen mukaan työterveyshoitajan innoittamana. Minulle ruokieni kuvaaminen oli helppoa, sillä kännykkä kulkee aina mukanani ja olen tottunut jakamaan elämääni muutenkin somessa. Kaikille se ei välttämättä sovi yhtä hyvin”, Hyvönen kertoo.

”Sovelluksen etuja oli se, että ravintotestejä pystyi tekemään silloin kun se itselle parhaiten sopi. Itse sain valmennuksesta eniten irti kuitenkin ryhmätapaamisista. Oli kiva keskustella ryhmäläisten kanssa ja saada vinkkejä esimerkiksi hyvistä välipaloista. Valmennus olisi voinut jatkua pidempäänkin – nyt se pidettiin normaalin kolmen kuukauden sijaan kesälomien lähestyessä viidessä viikossa. Onneksi meillä on vielä syksyksi sovittuna seurantatapaaminen ja sitä ennen otamme taas viikon ajan kuvia aterioistamme.”

Kysyimme, mikä muuttui Mari Hyvösen ruokavaliossa valmennuksen aikana.

”Sain valmennuksesta hyviä vinkkejä esimerkiksi rasvojen käyttöön ja olenkin tehnyt pysyviä muutoksia ruokavaliooni. Aiemmin ajattelin syöväni terveellisesti, kun söin salaattia, jossa ei ollut minkäänlaista salaatinkastiketta. Nyt tiedän, että ihminen tarvitsee hyviä rasvoja ja lisään lounaalla oliiviöljyä salaattiini. Oivariini on vaihtunut ruokavaliossani pysyvästi kasvirasvaan”, Hyvönen kertoo.   

Välipalojen merkitystä tasapainoisessa ruokavaliossa korostettiin valmennuksessa. Testiryhmäläiset vinkkasivat toisilleen hyviä välipaloja. Tästä välipalasta tekoälykin tykkäsi viiden tähden verran!

Lisää hyvinvoinnin digipalveluja kokeilussa syksyllä

MealLoggerin toimitusjohtaja Michael Quarshien mukaan MealLogger-sovellusta kehitetään edelleen kokeilussa  kertyvien kokemusten pohjalta.

“Meitä kiinnostaa erityisesti käyttäjien kokemukset siitä, miten hyvin tekoälyn antama palaute ateriakuvista toimii yhdistettynä perinteiseen ravitsemusohjaukseen. Näemme, että yhdistämällä perinteisen ravitsemusohjauksen toimivimmat elementit, kuten vertaistuen ja henkilökohtaisen ohjauksen, sekä uuden teknologian hyödyt saadaan entistä parempia tuloksia. Tekoälyn tekemä alustava arvio ateriakuvista mahdollistaa sen, että ammattilainen voi keskittyä analysoinnin sijaan kommunikointiin asiakkaiden kanssa”, Quarshie sanoo.

K-ryhmän toinen MealLogger-ryhmä aloittaa syyskuussa.  Syksyllä kokeillaan myös toista, hieman erilaista valmennusta, ViaEscaa. Molemmat testiryhmät täyttyivät nopeasti K-ryhmän intrassa julkaistujen uutisten jälkeen.

”ViaEscassa seuranta tapahtuu Polarin aktiivisuusrannekkeen avulla. Itse valmennus kestää kolme viikkoa, minä aikana henkilö oppii syömään terveellisesti ennalta laaditun ravinto-ohjelman avustuksella. Valmennus toteutetaan mobiililaitteiden avulla ja ravintovalmentajan etätuella. Saamme näistä molemmista kokeiluista hyviä kokemuksia, joita voimme hyödyntää esimerkiksi K-Kampuksen työterveyspalveluja suunnitellessamme”, Pirjo Anttila kertoo.

Anttila näkee hyvinvoinnin ja ravitsemuksen digiratkaisuissa olevan paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia.

”Kaupan alalla on totuttu tekemään asioita yhdessä, joten MealLoggerin tyyppinen valmennus näyttää sopivan k-ryhmäläisille hyvin. Haluamme K-ryhmässä pitää huolta henkilöstöstämme ja kehitämme uusia digipalveluja myös asiakkaillemme. Uskon, että hyvinvoinnin ja ravitsemuksen digipalvelut tukevat jatkossa perinteistä työterveyshuoltoa ja voivat olla myös osa K-ryhmän tarjoamia palveluja kaupan asiakkaille”, Anttila kertoo.

Pitkän työterveyslääkäriuransa kuluessa Pirjo Anttila on tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että ruokavaliomme on avainasemassa hyvän terveyden ylläpitämisessä.

”Moni meistä tuntee hyvän ravitsemuksen ja hyvinvoinnin perusteet, mutta jostain syystä niitä on usein vaikea viedä käytäntöön. Hyvinvointi- ja ravintosovellukset antavat mahdollisuuden räätälöidä tukea monenlaiseen tarpeeseen. MealLogger-testiryhmäläisillä tarve oli diabeteksen ehkäisy, jollain toisella se voi olla vaikkapa vatsan terveys, painonhallinta tai ruoka-aineallergiat”, Anttila sanoo.


Oliko sisältö hyödyllinen?
KYLLÄ
EI

Takaisin ylös