Avokadon nousu yhdeksi suomalaisten suosikkihedelmistä on ollut nopeaa, eikä suosio näytä laantumisen merkkejä. Vuonna 2017 avokadon myynti kasvoi K-ruokakaupoissa 16 %. Suomessa "hipsterihedelmää" ostetaan suhteellisesti eniten Helsingissä, Espoossa, Raaseporissa ja Kirkkonummella.
– Vuonna 2012 käynnistyneen buumin jälkeen avokadon myynti K-ruokakaupoissa on kuusinkertaistunut. Hyviä rasvoja sisältävä hedelmä on todellista superruokaa, ja se sopii monenlaiseen ruoanlaittoon alkupaloista jälkiruokiin tai vaikka voin korvikkeeksi leivän päälle. Tämän kesän trendinä on ollut avokadon grillaus, sanoo K-ryhmän hedelmien ja marjojen osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttunen.
Suosittu avokado on kuitenkin myös yksi janoisimmista hedelmistä. Hedelmä viihtyy ainoastaan kuivassa maaperässä, mutta vaatii kasvaakseen paljon vettä. Yhden avokadokilon tuottamiseen tarvitaan jopa 400–2000 litraa vettä. Avokadonviljelyn vesijalanjälki ja ympäristövaikutukset ovat nousseet keskusteluun maailmalla ja Suomessa.
K-ryhmä teki kevään ja kesän aikana laajan selvityksen oman avokadonhankintansa vesiriskeistä. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa toimitusketjussa ne alueet, joilla esiintyy veden niukkuuteen tai saastumiseen liittyviä ongelmia.
Selvityksen pohjalta K-ryhmä kykenee jatkossa painottamaan hankintaa yhä vahvemmin alueille, joilla vesiriski on vähäisin. Hankinnat ongelmallisimmalta alueelta Chilen Petorcasta on lopetettu.
– Avokadon viljelyn vaikutukset vaihtelevat alueittain, ja selvitystyön pohjalta kykenemme jatkossa painottamaan hankintaa yhä vahvemmin alueille, joilla vesiriski on vähäisin, sanoo K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.
Kaikki Keskon hankkimat avokadot ovat GlobalGAP-sertifioituja. Hyvän maataloustuotannon GlobalGAP-sertifioinnin ympäristövaatimukset sisältävät vaatimuksen hyvästä veden käytöstä.
– Nykypäivän kuluttajat ovat valveutuneita, ja meidän tehtävämme K-ryhmässä on auttaa asiakkaitamme tekemään fiksuja ja kestäviä valintoja. Globaalissa maailmassa yksilön valintojen vaikutukset ulottuvat kauas oman maan rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi suomalaisten vesijalanjäljestä puolet tulee ulkomailta, Kalervo sanoo.
Avokadon hankintamaat vaihtelevat sesonkien mukaan, koska satokausien ajankohta vaihtelee. Kesällä suurin osa K-ruokakauppojen avokadoista tulee Perusta ja Etelä-Afrikasta, talvella taas esimerkiksi Espanjasta ja Chilestä. Osana riskiarviointityötä K-ryhmä kävi ympäristöjärjestö WWF:n vesiriskityökalua hyödyntäen yksitellen läpi kaikki ne 280 alkutuottajaa eri puolilla maailmaa, joiden avokadoja Kesko toimittaa K-ruokakauppoihin.
WWF:n työkalun lisäksi selvityksessä käytettiin maakohtaisia vesitilanneraportteja sekä tavarantoimittajilta saatuja tietoja, kuten yksittäisten viljelmien kyläkohtaisia osoitteita.
– Avokadon kasvava suosio ja siihen liittyvät vesiriskit ovat trendi, jonka olemme K-ryhmässä tunnistaneet ja johon meillä suurena, vastuullisena toimijana on velvollisuus pureutua. Selvitys kertoi meille muun muassa sen, että vesiriski voi vaihdella merkittävästi yksittäisen maan tai pienemmänkin alueen sisällä. Nyt tunnemme tilanteen jopa yksittäisen viljelmän tasolla, sanoo vesiriskiselvityksestä vastannut K-ryhmän omien tuotemerkkien vastuullisuuden projektipäällikkö Johanna Teinilä-Kurvinen.
Laajassa selvityksessä tutkittiin fysikaalisia riskejä, maineriskejä ja säätelyriskejä. Fysikaalisia riskejä ovat muun muassa vesivarojen riittävyys ja ehtyminen, kuivuus, tulvat sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Maineriskejä ovat veteen liittyvät asiat maan kulttuurissa ja uskonnoissa. Säätelyriskit puolestaan tarkoittavat vettä koskevaa paikallista lainsäädäntöä ja vesioikeussäädöksiä.
– Tilanne elää jatkuvasti ja avokadontuotanto leviää tällä hetkellä monissa maissa uusille alueille. Nyt meillä on loistava työkalu ja hyvät edellytykset seurata tilannetta ja painottaa hankintaa jatkossa vähäisemmän vesiriskin alueille, Teinilä-Kurvinen sanoo.
KYLLÄ
EI
