Kesko ja SASK selvittivät viinirypäleiden tuotantoketjua: Ihmisoikeusriskejä piilee tilojen ja pakkaamoiden lisäksi riskimaiden kuljetuksissa

Keskon ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin tekemässä viinirypäleiden tuotantoketjun tutkimuksessa selvisi, että työntekijöiden ihmisoikeudet ovat alttiita loukkauksille Brasiliasta, Etelä-Afrikasta ja Intiasta tuotujen viinirypäleiden poiminnassa, pakkaamisessa ja kuljetuksessa. Kesko aikoo esittää auditointien laajentamista myös riskimaiden logistiikkaan.

Viinirypäleet valikoituivat tutkimuskohteeksi

SASK ja Kesko aloittivat vuonna 2015 yhteisen tutkimusprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia viinirypäleiden tuotantoketjun työntekijöiden työoloja. Tutkimusprojekti oli ainutlaatuinen, sillä minkään maataloustuotteen toimitusketjua ei ole tutkittu koskaan aiemmin vastaavalla tavalla.

– Tavoitteemme on tuntea kaikkien tuotteidemme toimitusketju ja varmentaa sen vastuullisuus. Haasteen tähän tuo se, että valikoimiimme kuuluu kymmeniä tuhansia tuotteita, joita ostamme ympäri maailmaa ja joista esimerkiksi elintarvikkeilla on usein lukuisia ainesosia. Viinirypäleet valittiin tutkimuskohteeksi siksi, että ne ovat myynnillisesti K-ryhmän suurimpia hevi-tuotteita ja niitä hankitaan satokauden mukaan eri maista. Keskityimme tutkimuksessa kolmeen hankintamaahan, Intiaan, Brasiliaan ja Etelä-Afrikkaan, jotka kaikki on luokiteltu riskimaiksi eli maiksi, joissa riskit ihmisoikeuksien loukkaamiselle ovat suurimmat, kertoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.  

Kesko tuo viinirypäleitä Suomeen satokauden mukaan eri maista. Brasiliasta viinirypäleitä tuodaan marras-joulukuussa, Etelä-Afrikasta joulu-maaliskuussa ja Intiasta huhti-toukokuussa.

Maataloustyöntekijöiden työoloissa heikkoja kohtia

Laajassa tutkimuksessa kerättiin ensin yleistä tietoa kohdemaiden lainsäädännöstä ja sen pohjalta tarkempaa tietoa työntekijöistä ja heidän työoloistaan. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteena olivat työsopimukset, palkat ja palkitseminen, työaika, oikeus järjestäytymiseen, lapsityö, pakkotyö ja syrjintä. Viinirypäleiden toimitusketjun tarkastelu alkoi viinirypäleiden sadonkorjuusta ja päättyi niiden lastaamiseen valtamerialuksiin alkuperämaan vientisatamissa.

Tutkimus toi esiin maataloustyöntekijöiden työolojen heikkoja kohtia: kansainvälisiä ihmisoikeuksia ei tunneta ja noudateta, valvonta ja auditointi on riittämätöntä eikä työntekijöillä ole mahdollisuutta järjestäytymiseen. Vertailukelpoisten tietojen keruu eri maista osoittautui vaikeaksi.

– Esille nousseet ongelmat työoloissa ovat tuttuja muista selvityksistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi hyväksyä niiden olemassaolo. Kokemuksemme mukaan se, että työntekijät pääsevät aidosti valvomaan omia etujaan ammattiliiton kautta, auttaa ratkaisemaan monia ongelmia. Siksi suosittelemme riskimaista tilaavia yrityksiä kiinnittämään erityistä huomiota järjestäytymisvapauteen, sanoo SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Valvonta tulisi laajentaa myös riskimaiden kuljetuksiin

Tutkimus toi esiin toimitusketjun valvonnan haasteita ja muistutti siitä, että kymmenientuhansien tuotteiden valikoimien hallinnassa on tukeuduttava yleisiin riskienhallinnan prosesseihin ja mekanismeihin, kuten BSCI-auditointeihin.

Tutkimus vahvisti, että riskimaissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti pakkotyöhön, lapsityöhön, siirtotyöläisten asemaan, syrjintään, elämiseen riittävään palkkaan sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Uutena havaintona tutkimus paljasti, että tiloilla ja viljelmillä työskentelevien työntekijöiden työolojen lisäksi tulisi valvontaa laajennuttaa logistiikassa ja satamissa työskentelevien ihmisten työoloihin.

– Olemme keskittäneet tähän asti huomiomme tilojen ja tehtaiden työntekijöiden työoloihin. Kuljetusten työolot ovat tähän asti olleet toimitusketjun valvonnan ulkopuolella. Esimerkiksi Brasiliassa ongelmana näyttävät olevan kuljettajien heikot työolot ja tienvarsien prostituutio. Aiomme viedä havaintomme BSCI:n tietoon ja ehdottaa, että riskimaiden auditoinnit laajennetaan myös logistiikkaan, Matti Kalervo sanoo.  

Rypäletutkimus oli jatkoa ihmisoikeusarvioinnille

K-ryhmä toimii useassa maassa ja ostaa tavaraa ympäri maailmaa, joten sen toimintaa ohjaavat monet kansainväliset sopimukset ja suositukset. Kesko teki ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti vuonna 2014–2016 ja julkaisi ihmisoikeussitoumuksen syksyllä 2016.

Laajan selvityksen aikana kuultiin asiakkaiden, henkilöstön ja riskimaiden tehtaiden työntekijöiden näkemyksiä ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta K-ryhmän toiminnassa. SASKin tekemissä haastatteluissa riskimaissa selvitettiin, miten Keskon tavarantoimittajien tehtaiden työntekijät kokevat ihmisoikeuksien toteutumisen hankintaketjussa.

Ihmisoikeusarviointi ei ole K-ryhmälle vain yhden kerran tehtävä projekti vaan jatkuva prosessi. Ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka kolmas vuosi eli seuraavan kerran vuonna 2019.

Keskon ja SASKin viinirypäletutkimus oli jatkoa ihmisoikeusarvioinnille ja työlle toimitusketjun vastuullisuuden varmentamiseksi. YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita käytettiin projektin viitestandardina.

– Kesko näyttäytyy kiistatta yhtenä Suomen johtavista YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden toteuttajista, vaikka yhtiön tavarantoimittajaverkosto on erittäin laaja ja ulottuu myös useisiin riskimaihin. Keskon ihmisoikeussitoumus ja siinä asetettu taso arvoketjujen työntekijöiden ihmisoikeuksien takaamiseksi voi toimia esimerkkinä muille suomalaisille kaupallisille toimijoille, sanoo Janne Ronkainen.

Vuonna 2011 YK:ssa laaditut yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet velvoittavat kaikkia YK:n jäsenmaita noudattamaan niitä. Yritysten näkökulmasta se tarkoittaa, että niiden täytyy kunnioittaa ihmisoikeuksia. Toisin sanoen niiden on vältettävä loukkaamasta ihmisoikeuksia ja puututtava kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joihin ne ovat olleet osallisina. Tätä myös Kesko pyrkii tekemään.

– Meillä on velvollisuus kantaa vastuuta tuotteidemme hankintaketjun ihmisoikeuksista erityisesti riskimaissa. Jatkamme edelleen työtä toimitusketjumme läpinäkyvyyden ja työntekijöiden työolojen parantamiseksi. Mikään yritys ei voi yksin muuttaa maailmaa, vaan riskimaiden työolojen pysyvään parantamiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä – valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja koko toimitusketjun, muistuttaa Matti Kalervo.

Tutkimuksesta vastasi oikeustieteen tohtori ja yritysten ihmisoikeusvastuun asiantuntija Merja Pentikäinen www.opiniojuris.fi.

SASK-yhteistyö
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen perustama kehittyvien maiden työelämäkysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö, jonka tavoitteena on parantaa kehitysmaiden työntekijöiden oloja paikallista ammattiyhdistysliikettä ja sen osaamista tukemalla. Kesko on tehnyt konkreettista työtä kehitysmaiden työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi SASKin kanssa vuodesta 2006 alkaen, jolloin Keskon tavarantoimittajien parissa tehtävä työ alkoi Vietnamissa koulutushankkeella.

Takaisin ylös