Tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2010

KESKO OYJ PÖRSSITIEDOTE 03.02.2011 KLO 09.00 1(28)
  
Taloudellinen kehitys lyhyesti:
*Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-joulukuussa 3,9 %. Kasvu loka-joulukuussa oli 7,3 %
*Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli tammi-joulukuussa 268,1 milj. euroa, joka oli 112,8 milj. euroa edellisvuotta parempi (155,4 milj. euroa). Loka-joulukuussa liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 80,5 milj. euroa (68,0 milj. euroa). Kannattavuus parani kaikilla toimialoilla
*Hallituksen ehdotus osingoksi on 1,30 euroa osakkeelta
* Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Keskon kannattavuuden kehitys on vuoden 2010 aikana rautakauppaa lukuun ottamatta ollut erinomainen. Seuraavan kahdentoista kuukauden aikana kauppapaikkaverkostoa laajennetaan merkittävästi, mistä huolimatta liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan pysyvän saavutetulla tasolla.

 

Keskeiset tunnusluvut

  1-12/2010 1-12/2009 10-12/2010 10-12/2009
Liikevaihto, milj. e 8 777 8 447 2 310 2 153
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä, milj. e
268,1 155,4 80,5 68,0
Liikevoitto, milj. e 306,7 232,3 82,8 118,1
Voitto ennen veroja, milj. e 312,4 216,6 87,3 116,3
Investoinnit, milj. e 325,3 198,0 201,6 41,5
Tulos/osake, e, laimennettu 2,06 1,27 0,59 0,73
Tulos/osake ilman kertaluonteisia
eriä, e, laimentamaton
1,78 0,71 0,58 0,36
         
  31.12.2010 31.12.2009    
Omavaraisuusaste, % 53,4 54,1    
Oma pääoma/osake, e 21,81 20,39    

 

TALOUDELLINEN KEHITYS

 

Liikevaihto ja tulos tammi-joulukuu 2010
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa 2010 oli 8 777 milj. euroa, mikä on 3,9 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (8 447 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Suomessa liikevaihto kasvoi 4,3 % ja muissa maissa 2,2 %. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 16,7 % (17,0 %). Ruokakaupassa liikevaihdon kasvu jatkui vakaana ja K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynnin kehitys ylitti markkinakehityksen. Rautakaupan liikevaihdon keväällä alkanut kasvu voimistui vuoden loppua kohti.

 

1-12/2010 Liikevaihto M€ Kehitys, % Liikevoitto ilman
kertaluonteisia
eriä M€
Muutos M€
Ruokakauppa 3 896 +2,6 160,1 +27,0
Käyttötavarakauppa 1 569 +0,7 66,0 +36,5
Rautakauppa 2 519 +9,0 24,0 +12,1
Auto- ja konekauppa 955 +0,8 33,1 +32,7
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -162 -3,5 -15,0 +4,4
Yhteensä 8 777 +3,9 268,1 +112,8

 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli tammi-joulukuussa 268,1 milj. euroa (155,4 milj. euroa). Se oli 3,1 % liikevaihdosta (1,8 %). Kannattavuus parantui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä sisältyy eläkevakuutusten kannansiirron yhteydessä tuloutunut 8 milj. euron erä. Vertailukaudella liikevoittoa ilman kertaluonteisia eriä rasittivat Baltian maataloustarvikeliiketoiminnoista kirjatut 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset. Vaihto-omaisuuden prosessien paremmalla hallinnalla ja kustannusten alentamisella oli merkittävä vaikutus konsernin kannattavuuden paranemiseen. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli edellistä vuotta parempi kaikilla toimialoilla.

 

Liikevoitto oli 306,7 milj. euroa (232,3 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyviä varauksia nettomääräisesti yhteensä 38,6 milj. euroa. Vertailukaudella kertaluonteisiin eriin sisältyi kiinteistöjen myyntivoittoja ja arvonalennuksia nettomääräisesti 77,0 milj. euroa. Konsernin voitto ennen veroja tammi-joulukuussa oli 312,4 milj. euroa (216,6 milj. euroa).

 

Konsernin tulos osaketta kohden oli 2,06 euroa (1,27 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,81 euroa (20,39 euroa).

 

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) tammi-joulukuussa oli 10 977 milj. euroa ja se kasvoi 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 4,2 % (alv 0 %). K-ryhmän ketjujen K-Plussa-pisteisiin oikeuttava veroton myynti oli tammi-joulukuussa 5 456 milj. euroa ja se kasvoi 4,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi tammi-joulukuussa 92 040 uutta taloutta. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2 098 747.

 

Liikevaihto ja tulos loka-joulukuussa 2010
Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa 2010 oli 2 310 milj. euroa, mikä on 7,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 153 milj. euroa). Suomessa liikevaihto kasvoi 7,8 %. Kasvu vahvistui erityisesti rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Auto- ja konekaupan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 19,2 %. Vertailukelpoisesta liikevaihdosta on eliminoitu Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 4,4 %. Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 15,6 % (16,1 %).

 

10-12/2010 Liikevaihto M€ Kehitys, % Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä M€ Muutos M€
Ruokakauppa 1 022 +5,3 36,8 +3,1
Käyttötavarakauppa 501 +0,1 45,7 +6,0
Rautakauppa 625 +19,1 -0,2 +1,9
Auto- ja konekauppa 203 -1,0 3,9 +1,1
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -42 -11,5 -5,7 +0,3
Yhteensä 2 310 +7,3 80,5 +12,5

 

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 80,5 milj. euroa (68,0 milj. euroa). Se oli 3,5 % liikevaihdosta (3,2 %). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli edellistä vuotta parempi kaikilla toimialoilla.

 

Liikevoitto oli 82,8 milj. euroa (118,1 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia myyntivoittoja nettomääräisesti 2,3 milj. euroa. Edellisen vuoden loka-joulukuussa kertaluonteisiin eriin sisältyi kiinteistöjen myynnistä syntyneitä myyntivoittoja ja arvonalennuksia nettomääräisesti 50,1 milj. euroa. Konsernin voitto ennen veroja loka-joulukuussa oli 87,3 milj. euroa (116,3 milj. euroa).

 

Konsernin tulos osaketta kohden oli 0,59 euroa (0,73 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 21,81 euroa (20,39 euroa).

 

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) loka-joulukuussa oli 2 914 milj. euroa ja se kasvoi 7,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-ryhmän ketjujen K-Plussa-pisteisiin oikeuttava veroton myynti oli loka-joulukuussa 1 497 milj. euroa ja se kasvoi 5,3 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli 438,2 milj. euroa (378,8 milj. euroa) ja siihen sisältyi 151,6 milj. euroa eläkesaamisten palautusta Keskon Eläkekassalta. Investointien rahavirta oli -239,6 milj. euroa (31,0 milj. euroa). Siihen sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 123,6 milj. euroa (252,0 milj. euroa).

 

Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät tammi-joulukuussa erinomaisella tasolla. Likvidejä varoja oli kauden lopussa 847 milj. euroa (715 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 477 milj. euroa (456 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -370 milj. euroa (-259 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 53,4 % (54,1 %).

 

Konsernin nettorahoitustuotot olivat tammi-joulukuussa 6,0 milj. euroa (nettorahoituskulut 16,0 milj. euroa). Nettorahoituskuluja edellisvuonna kasvattaneet valuuttapositioiden suojauskustannukset normalisoituivat ja olivat nyt 1,8 milj. euroa (17,9 milj. euroa).

 

Liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli 169,4 milj. euroa (123,1 milj. euroa) ja siihen sisältyi eläkesaamisten palautusta 125,1 milj. euroa. Investointien nettomääräinen rahavirta oli -192,8 milj. euroa (96,4 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 8,1 milj. euroa (157,8 milj. euroa).

 

Konsernin nettorahoitustuotot olivat loka-joulukuussa 4,6 milj. euroa (nettorahoituskulut 1,8 milj. euroa). Niihin sisältyi 1,7 milj. euroa Keskon Eläkekassan maksamaa korkoa ylikatteen palautukselle.

 

Verot
Konsernin verot tammi-joulukuussa olivat 96,7 milj. euroa (82,4 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 31,0 % (38,0 %).

 

Konsernin verot loka-joulukuussa olivat 24,7 milj. euroa (41,8 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 28,3 % (35,9 %).

 

Investoinnit
Konsernin investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä 325,3 milj. euroa (198,0 milj. euroa) eli 3,7 % (2,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 212,2 milj. euroa (161,2 milj. euroa) ja muut investoinnit 113,1 milj. euroa (36,7 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 13,1 % (35,5 %) kokonaisinvestoinneista.

 

Konsernin investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä 201,6 milj. euroa (41,5 milj. euroa) eli 8,7 % (1,9 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 118,5 milj. euroa (30,0 milj. euroa) ja muut investoinnit 83,2 milj. euroa (11,5 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 6,5 % kokonaisinvestoinneista (40,1 %). Loka-joulukuun investoinnit sisältävät 126 milj. euroa kiinteistöhankintoja Keskon Eläkekassalta. Hankitut kiinteistöt ovat konsernin omassa käytössä olevia kauppapaikka- ja toimistokiinteistöjä.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 18 215 (19 200) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 370 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 616 henkilöä.

 

Joulukuun 2010 lopussa henkilömäärä oli 22 124 (22 207), joista Suomessa työskenteli 12 720 (12 959) ja Suomen ulkopuolella 9 404 (9 248) henkilöä. Henkilömäärän vähennys joulukuun 2009 loppuun verrattuna oli Suomessa 239 henkilöä. Suomen ulkopuolella henkilömäärä lisääntyi 156 henkilöllä joulukuun 2009 loppuun verrattuna.

 

Konsernin henkilöstökulut laskivat tammi-joulukuussa 14,6 milj. euroa eli 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Loka-joulukuussa henkilöstökulut kasvoivat 8,2 milj. euroa eli 6,0 % edelliseen vuoteen verrattuna.

 

SEGMENTIT

 

Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

 

Ruokakauppa

  1-12/2010 1-12/2009 10-12/2010 10-12/2009
Liikevaihto, milj. e 3 896 3 798 1 022 970
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e 160,1 133,1 36,8 33,7
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä 4,1 3,5 3,6 3,5
Investoinnit, milj. e 117,2 69,4 57,4 9,9
         
Liikevaihto, milj. e 1-12/2010 Kehitys, % 10-12/2010 Kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille 2 996 +3,7 797 +7,0
Kespro 688 +1,7 172 +1,6
Muut 212 -8,2 53 -5,1
Yhteensä 3 896 +2,6 1 022 +5,3

 

Tammi-joulukuu 2010
Ruokakaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 3 896 milj. euroa (3 798 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 4,2 % (alv 0 %). Myynti kehittyi hyvin erityisesti K-citymarketin ja K-supermarketin osalta. Pirkka-tuotteiden myynnin kasvu oli 11,2 % (alv 0 %). Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen vuonna 2010 noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna (Keskon oma arvio). Vuonna 2010 hintojen arvioidaan olleen edellisen vuoden tasolla loppuvuonna tapahtuneesta hintojen noususta huolimatta. K-ruokakaupat vahvistivat markkinaosuuttaan vuonna 2010.

 

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-joulukuussa oli 160,1 milj. euroa (133,1 milj. euroa), eli 27,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kannattavuutta paransi vähittäismyynnin hyvän kehityksen lisäksi ostotoiminnan, logistiikan, kauppapaikka- ja ketjutoiminnan tehostaminen. Liikevoitto oli 158,4 milj. euroa (170,6 milj. euroa). Kertaluonteiset erät olivat yhteensä -1,7 milj. euroa, johon sisältyy merkittävimpinä erinä kiinteistöjen myyntivoittoja sekä Ruokakeskon tytäryhtiön Pikoil Oy:n liikenneasematoiminnan uudelleenjärjestelyvaraukset.


Ruokakaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat 117,2 milj. euroa (69,4 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 102,4 milj. euroa (56,2 milj. euroa).

 

Loka-joulukuu 2010
Ruokakaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 1 022 milj. euroa (970 milj. euroa) ja se kasvoi 5,3 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi samalla ajanjaksolla 5,8 % (alv 0 %).

 

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa oli 36,8 milj. euroa (33,7 milj. euroa). Liikevoitto oli 37,2 milj. euroa (58,7 milj. euroa). Vertailuvuonna liikevoittoa kasvattivat 33,1 milj. euron kertaluonteiset myyntivoitot kiinteistöistä.

 

Ruokakaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat 57,4 milj. euroa (9,9 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 53,8 milj. euroa (6,4 milj. euroa).


Loka-joulukuun 2010 aikana avattiin yksi uusi K-citymarket Iisalmeen ja kaksi uutta K-supermarketia. Lisäksi Kankaanpään K-supermarket laajennettiin K-citymarketiksi sekä tehtiin muita uudistuksia ja laajennuksia yhteensä 28 kauppaan.

 

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat uudet K-citymarketit Hyvinkäälle, Jyväskylän Palokkaan, Kouvolaan, Lahden Karistoon, Seinäjoen Päivölään sekä Äänekoskelle. K-supermarket Jättijako Vantaalla laajennetaan K-citymarketiksi. Uusia K-supermarketeja on rakenteilla Espoon Kiloon, Jalasjärvelle, Kirkkonummen Veikkolaan, Lappeenrantaan, Mäntyharjulle, Pietarsaareen, Poriin, Savonlinnaan sekä Vihtiin.

 

Käyttötavarakauppa

 

  1-12/2010 1-12/2009 10-12/2010 10-12/2009
Liikevaihto, milj. e 1 569 1 558 501 500
Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä,
milj. e
66,0 29,5 45,7 39,7
Liikevoitto-% ilman
kertaluonteisia eriä
4,2 1,9 9,1 7,9
Investoinnit, milj. e 45,3 29,6 28,4 6,8
         
Liikevaihto, milj. e 1-12/2010 Kehitys, % 10-12/2010 Kehitys, %
Anttila 505 -1,6 174 -3,0
K-citymarket käyttötavara 620 +4,2 198 +0,4
Intersport 173 +5,1 55 +18,4
Indoor 155 -0,5 40 +4,4
Musta Pörssi 96 -10,6 29 -17,6
Kenkäkesko 23 -6,5 5 +36,6
Yhteensä 1 569 +0,7 501 +0,1

 

Tammi-joulukuu 2010
Käyttötavarakaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 1 569 milj. euroa (1 558 milj. euroa) ja se kasvoi 0,7 %. K-citymarketin liikevaihto kehittyi hyvin erityisesti pukeutumisessa ja kodintarvikkeissa, minkä lisäksi liikevaihtoa kasvattivat edellisenä vuonna avatut myymälät. Intersportin ja erityisesti Budget Sportin myynti kasvoi edellisvuodesta. Sunnuntaiaukiololla oli selvästi positiivinen vaikutus myynnin kehitykseen tammi-huhtikuussa sekä syys-lokakuussa.

 

Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli tammi-joulukuussa 66,0 milj. euroa. Se kasvoi 36,5 milj. euroa edellisestä vuodesta tuottavuuden parantumisen ja tehostuneen ostotoiminnan ansiosta. Liikevoitto tammi-joulukuussa oli 103,4 milj. euroa (66,5 milj. euroa). Kertaluonteisiin eriin sisältyvät kiinteistöjen myyntivoitot, jotka olivat 37,4 milj. euroa. Merkittävin myyty kiinteistö oli Anttilan Hämeenkylän logistiikkakeskus.

 

Käyttötavarakaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat 45,3 milj. euroa (29,6 milj. euroa).

 

Vuoden alussa suljettiin Helsingin Kaisaniemen Kodin Ykkönen vuokrasopimuksen päättymisen vuoksi. Porin keskustassa toiminut K-Citymarket muutettiin alkuvuonna K-supermarketiksi. Kankaanpäähän avattiin uusi K-Citymarket marraskuussa 2010. Jyväskylän Anttila-tavaratalo siirtyi uuteen kauppapaikkaan maaliskuussa 2010. Indoor luopui maaliskuussa Latvian liiketoiminnasta. Toukokuun lopussa avattiin uusi Kodin Ykkönen Lappeenrantaan.

 

Loka-joulukuu 2010
Käyttötavarakaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 501 milj. euroa (500 milj. euroa) ja se kasvoi 0,1 %.

 

Onnistunut markkinoinnin ajoitus ja tuotetarjonta talvisesonkiin vauhdittivat jalkine-, pukeutumis- ja urheilukauppaa. Erityisesti Intersport ja Budget Sport kasvattivat myyntiään edellisvuodesta. Kodin sisustuksen myynti kehittyi positiivisesti, Asko ja Sotka kasvattivat myyntiään edellisvuodesta. Käyttötavarakaupan myyntiä heikensi viihde-elektroniikan hintaeroosio ja odotettua vaisumpi kysyntä.

 

Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli loka-joulukuussa 45,7 milj. euroa ja se kasvoi 6,0 milj. euroa edellisvuodesta. Liikevoittoon ilman kertaluonteisia eriä vaikuttivat parantunut tuottavuus ja terveet varastot. Liikevoitto loka-joulukuussa oli 45,6 milj. euroa (66,5 milj. euroa).

 

Käyttötavarakaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat 28,4 milj. euroa (6,8 milj. euroa).

 

Anttilan uuden automatisoidun logistiikkakeskuksen rakennustyöt valmistuivat Keravalla. Keskus otetaan asteittain käyttöön alkuvuodesta 2011. Logistiikkakeskus tehostaa merkittävästi verkkokauppa - ja tavaratalologistiikkaa.

 

Rautakauppa

  1-12/2010 1-12/2009 10-12/2010 10-12/2009
Liikevaihto, milj. e 2 519 2 312 625 525
Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä,
milj. e
24,0 11,9 -0,2

 
-2,1
Liikevoitto-% ilman
kertaluonteisia eriä
1,0 0,5 0,0 -0,4
Investoinnit, milj. e 78,2 84,7 44,9 19,4
         
Liikevaihto, milj. e 1-12/2010 Kehitys, % 10-12/2010 Kehitys, %
Rautakesko Suomi 1 163 +10,2 281 +24,1
K-rauta Ruotsi 208 +11,1 49 +14,2
Byggmakker Norja 547 +14,7 134 +11,3
Rautakesko Viro 52 -17,6 13 -3,0
Rautakesko Latvia 47 -1,1 11 +9,9
Senukai Liettua 227 -12,8 62 +9,6
Rautakesko Venäjä 204 +20,5 53 +27,2
OMA Valko-Venäjä 74 +38,5 22 +71,2
Yhteensä 2 519 +9,0 625 +19,1

 

Tammi-joulukuu 2010
Rautakaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 2 519 milj. euroa (2 312 milj. euroa) ja se kasvoi 9,0 %. Kaikissa Rautakeskon toimintamaissa rautakauppamarkkinat olivat kasvussa vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2010 markkinat kasvoivat Suomessa noin 8 %, Norjassa noin 5 % ja Ruotsissa noin 6 %. Baltian maissa ja Venäjällä markkinat laskivat alkuvuonna, mutta myös näissä maissa ne kääntyivät kasvuun vuoden aikana. Valko-Venäjällä markkinakehitys on ollut vakaata.

 

Suomessa liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 163 milj. euroa ja se kasvoi 10,2 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppatarvikkeiden tuotelinjojen osuus oli 842 milj. euroa ja se kasvoi 13,1 %. Maataloustarvikekaupan osuus liikevaihdosta oli 321 milj. euroa, jossa oli kasvua 3,2 %.

 

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 357 milj. euroa (1 257 milj. euroa) ja se kasvoi 8,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 1,4 %. Ruotsissa liikevaihto laski kruunuissa 0,2 %. Norjassa liikevaihto kasvoi kruunuissa 5,2 %. Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 9,9 % ja Valko-Venäjällä ruplissa 40,6 %. Rautakaupan liikevaihdosta 53,9 % tuli ulkomaan toiminnoista.

 

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 24,0 milj. euroa (11,9 milj. euroa). Liikevoitto parani Suomessa ja Liettuassa. Venäjällä kannattavuutta alensivat uusien kauppojen avaukset. Liikevoitto, mukaan lukien kertaluonteiset erät, oli 23,9 milj. euroa (19,6 milj. euroa).

 

Rautakaupan investoinnit olivat yhteensä 78,2 milj. euroa (84,7 milj. euroa), josta ulkomaisten investointien osuus oli 54,4 % (82,8 %). Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi yhtenäinen toiminnanohjausjärjestelmä Venäjällä, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.

 

Tammi-joulukuussa avattiin uudet K-raudat Jyväskylän Palokassa, Tukholmassa Ruotsissa sekä Kalugassa ja Tulassa Venäjällä. Valko-Venäjällä Minskissä avattiin kesäkuussa ensimmäinen täyden palvelun rautakauppa.

 

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti kasvoi Suomessa 6,2 % ja oli 1 009 milj. euroa (alv 0 %). Yrityspalvelun myynti kasvoi 23,0 % rakentamisen nopean elpymisen myötä. Kokonaisuutena Rautakeskon rakennustarvikekaupan arvioidaan kasvaneen Suomessa markkinoita nopeammin. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 378 milj. euroa (alv 0 %) ja se nousi 0,7 %.

 

Loka-joulukuu 2010
Rautakaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 625 milj. euroa (525 milj. euroa) ja se kasvoi loppuvuoden parantuneen markkinatilanteen myötä 19,1 %.

 

Suomessa liikevaihto oli 281 milj. euroa ja se kasvoi 24,1 %. Suomen liikevaihdosta rautakaupan tuotelinjojen osuus oli 190 milj. euroa ja se kasvoi 17,3 %. Maataloustarvikekaupan liikevaihto oli 92 milj. euroa ja se kasvoi 41,1 %. 

 

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 344 milj. euroa (298 milj. euroa) ja se kasvoi 15,3 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 11,0 %. Ruotsissa liikevaihto kasvoi kruunuissa 1,5 %. Norjassa liikevaihto kasvoi kruunuissa 6,7 %. Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 21,7 % ja Valko-Venäjällä liikevaihto kasvoi ruplissa 69,5 %. Rautakaupan kokonaisliikevaihdosta 55,0 % tuli ulkomaan toiminnoista.

 

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli loka-joulukuussa -0,2 milj. euroa ja se parani 1,9 milj. euroa. Liikevoitto, mukaan lukien kertaluonteiset erät, oli -0,2 milj. euroa (1,6 milj. euroa).

 

Rautakaupan investoinnit olivat 44,9 milj. euroa (19,4 milj. euroa).

 

Loka-joulukuussa ei avattu uusia K-rautoja. Suomessa Salossa avattiin uusi Rautia-K-maatalous -kauppa aiempien erillisten kauppojen sijaan. Rakenteilla ovat uusi Rautia-K-maatalous Turussa sekä uudet K-raudat Suomessa Kuopioon ja Kouvolaan, Ruotsissa Uppsalaan ja Haaparantaan sekä Venäjällä Pietariin ja kaksi Moskovaan.

 

K-rauta- ja Rautia ketjujen vähittäismyynti kasvoi Suomessa 8,7 % ja oli 238 milj. euroa (alv 0 %). Yrityspalvelun myynti kasvoi 35,0 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 111 milj. euroa (alv 0 %) ja se nousi 35,8 %.

 

 Auto- ja konekauppa

  1-12/2010 1-12/2009 10-12/2010 10-12/2009
Liikevaihto, milj. e 955 947 203 205
Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä,
milj. e
33,1 0,3 3,9 2,7
Liikevoitto-% ilman
kertaluonteisia eriä
3,5 0,0 1,9 1,3
Investoinnit, milj. e 17,8 13,4 4,7 4,9
         
Liikevaihto, milj. e 1-12/2010 Kehitys, % 10-12/2010 Kehitys, %
VV-Auto 668 +11,7 151 +20,5
Konekesko 287 -17,9 52 -34,7
Yhteensä 955 +0,8 203 -1,0

 

Tammi-joulukuu 2010
Auto- ja konekaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 955 milj. euroa (947 milj. euroa) ja se kasvoi 0,8 %. Auto- ja konekaupan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 15,1 %. Vertailukelpoisessa liikevaihdossa on eliminoitu autoveron muutoksen vaikutus (alk. 1.4.2009) ja Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa.

 

VV-Auton liikevaihto tammi-joulukuussa oli 668 milj. euroa (598 milj. euroa) ja se kasvoi 11,7 %. Alkuvuonna liikevaihdon kehitystä alensi 1.4.2009 voimaan tullut autoveron muutos, jonka seurauksena autovero ei sisälly enää liikevaihtoon. VV-Auton liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu oli 19,1 %. Suomessa henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat 23,6 % ja pakettiautojen 27,3 % edellisvuoteen verrattuna. VV-Auton maahantuomien henkilöautojen yhteenlaskettu markkinaosuus nousi tammi-joulukuussa 18,9 %:iin (18,5 %) ja pakettiautojen 22,3 %:iin (20,9 %).

 

Konekeskon liikevaihto tammi-joulukuussa oli 287 milj. euroa (350 milj. euroa) ja se laski 17,9 % edelliseen vuoteen verrattuna Baltian vilja- ja tuotantotarvikekaupan suunnitellusta lopettamisesta johtuen. Konekeskon vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 6,2 %. Liikevaihto Suomessa oli 193 milj. euroa ja se kasvoi 1,2 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 96 milj. euroa ja se laski 41,0 %. Konekesko keskittyy strategiansa mukaisesti myös Baltiassa konekauppaan.

 

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-joulukuussa oli 33,1 milj. euroa, mikä oli 32,7 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tuloskehitykseen vaikuttivat VV-Auton vahva myynnin kasvu, toimialalla toteutetut kustannussäästöt sekä Konekeskon vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Baltian maataloustarvikeliiketoiminnoista kirjaamat 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset. Liikevoitto tammi-joulukuussa oli 33,9 milj. euroa (-5,1 milj. euroa).

 

Auto- ja konekaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat 17,8 milj. euroa (13,4 milj. euroa).

 

Loka-joulukuu 2010
Auto- ja konekaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 203 milj. euroa (205 milj. euroa) ja se laski 1,0 %. Auto- ja konekaupan vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 19,2 %. Vertailukelpoisessa liikevaihdossa on eliminoitu Baltian lopetettu vilja- ja tuotantotarvikekauppa.

 

VV-Auton liikevaihto loka-joulukuussa oli 151 milj. euroa (125 milj. euroa) ja se kasvoi 20,5 %. Liikevaihtoa kasvatti hyvä yleinen markkinakehitys. Tilauskanta joulukuun lopussa oli edelleen edellisvuotta korkeammalla tasolla.

 

Konekeskon liikevaihto loka-joulukuussa oli 52 milj. euroa (80 milj. euroa) ja se laski 34,7 %. Konekeskon vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 15,7 %.

 

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä loka-joulukuussa oli 3,9 milj. euroa, mikä oli 1,1 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto loka-joulukuussa oli 3,9 milj. euroa (-2,7 milj. euroa).

 

Auto- ja konekaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat 4,7 milj. euroa (4,9 milj. euroa).

 

Muutokset konsernin rakenteessa
Tilikauden aikana konsernirakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

 

Varsinaisen yhtiökokouksen 2010 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 29.3.2010 vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,90 euroa osakkeelta eli yhteensä 88 547 166,90 euroa. Osingon maksupäivä oli 12.4.2010. Yhtiökokous päätti myös pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä, valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg ja hyväksyi hallituksen ehdotuksen yhtiöjärjestyksen kokouskutsuaikaa koskevan kohdan muuttamiseksi siten, että kutsu toimitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, mutta kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 29.3.2010.

 

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus päätti pitää tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 29.3.2010.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2010 lopussa 197 282 584 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,2 % oli A-osakkeita ja 66 904 285 eli 67,8 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 98 641 292 kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Osakepääomaa on korotettu tammi-joulukuun aikana kolme kertaa vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on tehty 11.2.2010 (128 424 euroa), 3.5.2010 (422 754 euroa) ja 3.6.2010 (88 348 euroa) ja näistä on kerrottu samana päivänä pörssi-ilmoituksilla. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq OMX Helsingin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 12.2.2010, 4.5.2010 ja 4.6.2010.

 

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2009 lopussa 23,60 euroa ja vuoden 2010 lopussa 34,70 euroa, missä oli nousua 47,0 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2009 lopussa 23,08 euroa ja vuoden 2010 lopussa 34,93 euroa, missä oli puolestaan nousua 51,3 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi-joulukuussa 36,45 euroa ja alin 23,16 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 37,49 euroa ja alin 22,40 euroa. Helsingin Pörssin (OMX Helsinki) yleisindeksi nousi tammi-joulukuun aikana 18,7 % ja painotettu OMX Helsinki CAP -indeksi nousi 24,8 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi nousi vastaavasti 31,0 %.

 

Joulukuun 2010 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 101 milj. euroa ja B-osakkeiden 2 337 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 3 438 milj. euroa ja se kasvoi vuoden 2009 lopusta 1 152 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun 2010 aikana 4,4 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 133 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 52,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 1 575 milj. euroa.

 

Vuoden 2003 optio-ohjelman listattuja 2003F optio-oikeuksia vaihdettiin vuoden 2010 aikana 273 212 kpl noin 3,4 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2003 optio-ohjelma päättyi 30.4.2010.

 

Lisäksi yhtiöllä on vuoden 2007 johdolle ja avainhenkilöille suunnattu optio-ohjelma, johon perustuvista optio-oikeuksista 2007A optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika on alkanut 1.4.2010 ja 2007B ja 2007C optio-oikeuksien osakkeiden merkintäaika alkaa huhtikuun alussa vuosina 2011 ja 2012. 2007A optio-oikeudet on myös listattu Helsingin Pörssin pörssilistalle 1.4.2010 alkaen. Niitä vaihdettiin katsauskaudella 15 150 kpl 24 490 euron arvosta.

 

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2009 myöntämä valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta maksua tai muuta vastiketta vastaan. Valtuutus sisältää oikeuden myös suunnattuun antiin. Valtuutta ei ole käytetty. Lisätietoja hallituksella olevista valtuutuksesta löytyy osoitteesta www.kesko.fi.

 

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2010 lopussa 38 258. Se on 630 vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli joulukuun 2010 lopussa 26 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli joulukuun 2010 lopussa 38 %.

 

Liputusilmoitukset
Keskon Eläkekassa myi 27.7.2010 Kruunuvuoren Satama Oy:lle omistamiaan Kesko A -osakkeita siinä määrin, että sen omistamien osakkeiden osuus Keskon kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä laski alle 5 % ja Kruunuvuoren Satama Oy:n omistamien osakkeiden äänimäärä vastaavasti ylitti 5 % Keskon kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Asiasta on kerrottu 27.7.2010 pörssitiedotteella.

 

Kesko Oyj sai 29.10.2010 ilmoituksen, jonka mukaan K-Kauppiasliitto ry:n, sen toimialayhdistysten sekä Vähittäiskaupan ammattikasvatussäätiön yhteenlaskettu omistusosuus Kesko Oyj:n osakkeista oli 28.10.2010 noussut yli 5 prosentin. Asiasta on kerrottu 29.10.2010 pörssitiedotteella.

 

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia
Kesko Oyj myi 1.7.2010 kymmenen kiinteistöä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle sekä Ilmarisen, Keskon Eläkekassan ja Kesko Oyj:n perustamalle yhteisyritykselle Kruunuvuoren Satama Oy:lle. Kiinteistökauppojen velaton kauppahinta oli yhteensä 107,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen myyntivoitto oli 47,4 miljoonaa euroa. Keskon Eläkekassa myi samassa yhteydessä Kruunuvuoren Satama Oy:lle seitsemän omistamaansa vähittäiskauppakiinteistöä. Kesko-konsernin yhtiöt vuokrasivat kiinteistöt Kesko-konsernin yhtiöiden käyttöön pääosin 15 vuoden vuokrasopimuksilla jatko-optioin, minkä seurauksena Kesko-konsernin vuokravastuut kasvoivat noin 120 miljoonalla eurolla. Kesko Oyj on tehnyt yhteisyritykseen noin 33 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen investoinnin. Sen omistus- ja ääniosuus Kruunuvuoren Satama Oy:ssa on 49 %. Yhtiö sisällytetään Kesko-konsernin taloudelliseen raportointiin osakkuusyrityksenä 1.7.2010 lukien (pörssitiedotteet 1.7.2010).

 

Noin 3 100 Kesko-konsernissa työskentelevän henkilön lakisääteisen eläketurvan hoito ja siihen liittyvä vakuutuskanta siirrettiin 1.9.2010 Keskon Eläkekassalta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Asiasta on kerrottu pörssitiedotteella 1.9.2010. Siirron seurauksena Keskolle realisoitui tuloslaskelmaan syyskuussa 8 milj. euron vakuutusmatemaattinen voitto, jota ei käsitellä kertaluonteisena eränä. Keskon Eläkekassan sijoitusomaisuuden käypä arvo ylitti sen eläkevastuiden määrän. Näiden erotus sisältyi Keskon taseeseen eläkesaamisina. Eläkesaamisia palautettiin Kesko-konserniin kuuluville yhtiöille joulukuussa. Lisäksi Eläkekassa palautti alkuvuonna perimänsä kannatusmaksut ja näiden palautusten rahavirtavaikutukseksi muodostui yhteensä 152 milj. euroa.

 

Vastuullisuus
Marraskuussa 2010 Ympäristöyritysten Liitto ry ja Uusiouutiset-lehti palkitsivat Ruokakeskon kuljetussuojamuovista valmistetun Pirkka-kierrätysmuovikassin Vuoden Hyötykäyttöteko -palkinnolla.

 

K-ruokakauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla on marraskuusta alkaen ollut tarjolla kuluttajien toivomia kestohedelmäpusseja. Hedelmäpussien myynnillä tuetaan Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvataloja.

 

Marraskuussa julkistetun Helsingin Sanomien vastuullisuustutkimuksen mukaan Pirkka on Suomen kolmanneksi vastuullisimmaksi koettu brändi Valion ja Fazerin jälkeen.

 

K-ruokakaupat osallistuivat marras-joulukuussa kolmannen kerran kansainväliseen Pampers-UNICEF-rokotekampanjaan, jolla kerätään varoja UNICEFin työhön jäykkäkouristusta vastaan.

 

Keskon yhteiskuntavastuun raportti 2009 valittiin toiseksi parhaaksi raportiksi Yhteiskuntavastuuraportointi 2010 -kilpailussa marraskuussa. Kilpailun painopistealueina olivat energia- ja materiaalitehokkuus sekä työelämän monimuotoisuus ja sen johtaminen.
Osana energiatehokkuustyötään Kesko liittyi marraskuussa HINKU-hankkeen tukijaksi.
Hiilineutraalien HINKU-kuntien tavoitteena on saavuttaa vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

 

Kodin Ykkösen ja Planin yhteistyö käynnistyi marraskuussa Kodin Ykkösissä järjestetyillä tapahtumilla. Myynnissä olevien Plan-tuotteiden ja keräyslippaiden tuotto menee lyhentämättömänä Planin toimintaan maailman lasten oikeuksien puolesta.

 

Kesko lahjoitti 35 000 euroa ja ohjasi joulukorttivarat Hyvä joulumieli -keräykseen, joka tuotti yli miljoona euroa. Keräykseen tehdyt lahjoitukset käytettiin kokonaisuudessaan lahjakortteihin, joita jaettiin 15 000 kappaletta kotimaan vähävaraisille ja vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsiperheille.

 

Keskon kestävän kehityksen palkintojen 2011 haku käynnistyi tammikuussa.  Seitsemättä kertaa jaettavien palkintojen teemana on materiaalitehokkuus. Kesko jakaa kestävän kehityksen edistäjille tunnustuspalkintoina 30 000 euroa toukokuussa.

 

Riskienhallinta
Riskienhallinta on Keskossa ennakoivaa ja se on olennainen osa johtamista ja päivittäistä toimintaa. Riskienhallinnan päämääränä Keskossa on varmistaa konsernin strategian toteutumista, asiakaslupausten täyttämistä, osakasarvoa sekä liiketoiminnan jatkuvuutta. Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet, vastuut sekä keskeiset toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta on liiketoimintajohdolla ja konsernitoimintojen johdolla.

 

Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasoilla kaikissa toimintamaissa.

 

Keskossa käytetään yhtenäistä riskien arviointi- ja raportointimallia. Riskit tunnistetaan ja ne priorisoidaan arvioimalla riskin toteutumisen vaikutuksia, todennäköisyyttä ja hallinnan tasoa. Riskien hallitsemiseksi määritellään hallintatoimenpiteet aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Kriittisiksi määritellyt riskit ja niiden hallintatoimenpiteet käsitellään johtoryhmissä neljännesvuosittain. Riskitilanteen kehitystä arvioidaan toimenpiteiden edistymisen ja ulkoisten tekijöiden muutoksen perusteella. Lisäksi riskiarviointeja tehdään merkittävistä hankkeista, jotka liittyvät investointeihin tai toiminnan muutoksiin.

 

Toimialat tekevät riskiarvioinnit ja päivittävät ne strategiaprosessin ja rullaavan suunnittelun aikataulujen mukaisesti. Toimialayhtiöiden riskit ja niiden hallintaa käsitellään säännöllisesti toimialayhtiöiden ja konsernin johdossa. Myös konsernitoimintojen eri yksiköt arvioivat omalla vastuualueellaan konsernin tavoitteita uhkaavia riskejä ja niiden hallintaa. Konsernin riskienhallinta laatii neljännesvuosittain toimialojen ja konsernitoimintojen riskianalyysien perusteella konsernin riskikartan merkittävimmistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

 

Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnalle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle. Keskon hallitus käsittelee merkittävimmät riskit, toimenpiteet niiden hallitsemiseksi sekä arvioi riskienhallinnan toimivuutta. Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

 

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä
Keskon tavoitteena on laajentua ulkomaille erityisesti ruokakaupassa ja edelleen kasvattaa rautakaupan kansainvälistä myymäläverkostoa. Epäonnistuminen kansainvälistymishankkeissa voi vaarantaa kasvua ja kannattavuutta.
Kansainvälisessä toiminnassa yhtenäiset toimintatavat ja prosessit ovat edellytys tehokkuudelle ja synergiaetujen saavuttamiselle. Rautakeskossa valikoimanhallintaa ja ostotoimintaa johdetaan keskitetysti ja sitä tukevan yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto etenee. Riskinä on, että mikäli uusi valikoimahallinnan ja oston toimintamalli tai tietojärjestelmä eivät toimisi suunnitellulla tavalla, tehokkuushyödyt jäisivät saavuttamatta.

 

Markkinaosuuden kasvattamisen kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kauppakiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Markkinatilanteen muuttuessa riskinä on, että kauppapaikka muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

 

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asiakkaita houkuttelevia ja tehokkaita kauppakonsepteja. Jos konseptit eivät ole kilpailukykyisiä, myynti ja markkinaosuus eivät kehity tavoitteiden mukaisesti.

 

Sähköisten palveluiden voimakas kasvu, verkkokaupan kehittyminen ja sen kansainvälistyminen sekä sosiaalinen media muuttavat merkittävästi kuluttajakäyttäytymistä ja kaupan toimintamalleja. Tulevaisuuden menestyksen kannalta on keskeistä kyetä yhdistämään verkkokaupan mahdollisuudet, sähköinen asiakaskommunikaatio ja kauppiasliiketoimintamalli tehokkaaksi kokonaisuudeksi.

 

Epävakaus euroalueen rahoitusmarkkinoilla jatkuu, vaikka reaalitalous onkin kääntynyt kasvuun. Julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen vaikuttavat kuluttajien ostovoimaan ja voivat heikentää kuluttajaluottamusta sekä investointihalukkuutta.

 

Kaupan tehokasta toimintaa rajoittava säätely on lisääntynyt ja lisääntymässä, myös Euroopan unionin tasolla. Toteutuessaan tällainen kehitys voi heikentää kaupan mahdollisuuksia palvella asiakkaita ja toimia tehokkaasti.

 

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Toimitusketjun tai maksuliikenteen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin ja tuoton menetyksiä.

 

Epäonnistuminen korttimaksamisen ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

 

Laajentumiseen ja toimintaan Venäjällä ja Valko-Venäjällä liittyy maariskejä. Viranomaistoiminnan ennakoimattomuus ja nopeat muutokset laeissa, lakien tulkinnassa ja soveltamisessa sekä korruptio voivat vaikeuttaa liiketoimintaa tai hidastaa laajentumista.

 

Rikollisuus on muuttumassa ammattimaisemmaksi ja yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä. Riskinä on, että kontrollit eivät ole riittäviä tällaista rikollisuutta vastaan.

 

Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla kuten auto- ja konekaupassa voivat omistusjärjestelyt, päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin vähenemistä tai liiketoiminnan menetystä.

 

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia.

 

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

 

Vastuullisuusnäkökulmien merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa heikentävät Keskon mainetta. Keskon vastuullisuustyön haasteita ovat vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille, kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden tuotannon eettisyyden varmistaminen.

 

Lakien, sopimusten ja Keskon vastuullisten toimintatapojen noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

 

Keskon viestinnän tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot.

 

Onnettomuuksia ja esim. luonnonilmiöistä aiheutuvia vahinkoja ei aina pystytä ennalta ehkäisemään. Vahinkojen taloudellisia seurauksia vakuutetaan Keskon hallituksen vahvistaman vakuutuspolitiikan mukaisesti.

 

Laajemmin Keskon liiketoimintaan vaikuttavista riskeistä, epävarmuustekijöistä ja niiden hallintatoimenpiteistä sekä Keskon riskienhallinnan järjestämisestä ja periaatteista on kerrottu Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi/fi/Sijoittajat/Hallinnointi.

 

Tuloskehitykseen liittyvät muut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

 

Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta tilikautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2011-12/2011) verrattuna tilikauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2010-12/2010).

 

Kulutuskysynnän kehitysnäkymät ovat pysyneet vakaina kuluttajien vahvan luottamuksen sekä edelleen matalana jatkuneen korkotason myötä. Talouskehitykseen liittyy tästä huolimatta kuitenkin edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä sekä kokonaistuotannon kehityksen, verotuksen kiristymisen että rahoitusmarkkinoiden mahdollisten häiriöiden seurannaisvaikutusten osalta.

 

Päivittäistavarakaupan ja käyttötavarakaupan kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana. Asuntorakentamisen kasvun myötä rautakaupan markkinoiden ennakoidaan vahvistuvan. Auto- ja konekaupassa uusien autojen myynnin ennakoidaan kasvavan ja konekaupan markkinatilanteen elpyvän vähitellen.

 

Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan kasvavan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

 

Keskon kannattavuuden kehitys on vuoden 2010 aikana rautakauppaa lukuun ottamatta ollut erinomainen. Seuraavan kahdentoista kuukauden aikana kauppapaikkaverkostoa laajennetaan merkittävästi, mistä huolimatta liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan pysyvän saavutetulla tasolla.

 

Voitonjakoesitys
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 152 126 586,65 euroa, joista tilikauden voitto on 189 532 714,65 euroa.


Hallitus esittää 4.4.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:


Osinkona jaetaan 1,30 euroa osakkeelta, eli yhteensä 128 233 679,60 euroa.

 

Omaan pääomaan jätetään 1 023 892 907,05 euroa.

 

Varsinainen yhtiökokous
Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2011 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

 

Vuosikertomus 2010 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Kesko julkistaa vuoden 2010 vuosikertomuksen, joka sisältää Keskon toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä erillisen selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 10 internet-sivuillaan osoitteessa www.kesko.fi.

 

 

Helsingissä 2.2.2011
Kesko Oyj
Hallitus


Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

 

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 01053 22338. Suomenkielinen webcasting tilinpäätöstiedotteen tulosinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi tilinpäätöstiedotteesta pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

 

KESKO OYJ

 

Paavo Moilanen
viestintäjohtaja

 

 

LIITTEET
Laadintaperiaatteet
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Sidottu pääoma segmenteittäin
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Investoinnit segmenteittäin
Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin
Henkilökunta keskimäärin ja 31.12.
Konsernin vastuusitoumukset
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti

 

 

Kesko Oyj:n tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 28.4.2011. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

 

 

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesko.fi

 

LIITTEET:

 

Laadintaperiaatteet

 

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusista ja uudistetuista IFRS-standardeista ja IFRIC-tulkinnoista aiheutuneita muutoksia:

 

-IFRS 3 (uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen
-IAS 27 (uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
-IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät
-IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
-IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut - käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa
-IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä
-IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille
-Vuosittaiset IFRS -standardien muutokset (Annual Improvements)


Edellä mainituilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen tai liitetietoihin.

 

Lisäksi laadintaperiaatteita on muutettu seuraavilta osin:
-Tilinpäätöstiedotteessa esitetty Suomen toimintojen liikevaihto sisältää Suomen yhtiöiden vientimyynnin. Aikaisemmin vienti on esitetty osana muiden maiden liikevaihtoa.
-Valmisteverot on siirretty liiketoiminnan muista kuluista osaksi myytyjen suoritteiden hankintamenoa.
Esitystavan muutokset on tehty takautuvasti vertailulukuihin.

 

Konsernin tuloslaskelma (milj. e), lyhennetty            
  1-12/
2010
1-12/
2009
Muutos-% 10-12/
2010
10-12/
2009
Muutos-%
Liikevaihto 8 777 8 447 3,9 2 310 2 153 7,3
Myytyjen suoritteiden hankintameno -7 547 -7 323 3,1 -1 964 -1 838 6,9
Bruttokate 1 230 1 124 9,5 346 315 9,6
Liiketoiminnan muut tuotot 699 710 -1,6 179 232 -22,8
Henkilöstökulut -521 -535 -2,7 -145 -137 6,0
Poistot ja arvonalentumiset -121 -131 -7,9 -32 -43 -25,7
Liiketoiminnan muut kulut -981 -935 4,9 -265 -249 6,3
Liikevoitto 307 232 32,0 83 118 -29,9
Korkotuotot 22 21 2,9 7 4 57,6
Korkokulut -15 -20 -28,1 -3 -5 -29,9
Kurssierot ja muut rahoituserät -1 -17 -93,5 1 -2 (..)
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 0 (..) 0 0 (..)
Voitto ennen veroja 312 217 44,2 87 116 -25,0
Tuloverot -97 -82 17,4 -25 -42 -40,9
Tilikauden tulos 216 134 60,7 63 75 -16,0
             
Tilikauden tuloksen jakautuminen            
  Emoyhtiön omistajille 205 125 63,3 59 71 -17,7
  Määräysvallattomille  
  omistajille
11 9 24,0 4 3 21,2
             
Emoyhtiön omistajille
kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen
tulos (e)
           
             
Laimentamaton 2,08 1,28 62,6 0,60 0,73 -18,1
Laimennettu 2,06 1,27 62,1 0,59 0,73 -18,3
             
Konsernin laaja
tuloslaskelma (milj. e)
           
  1-12/
2010
1-12/
2009
Muutos-% 10-12/
2010
10-12/
2009
Muutos-%
Tilikauden tulos 216 134 60,7 63 75 -16,0
Muut laajan tuloksen erät            
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot
5 -3 (..) 2 0 (..)
Rahavirran suojauksen
 arvonmuutos
21 -4 (..) 13 6 (..)
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen arvonmuutos
1 -2 (..) 0 -2 -81,2
Muut erät -1 0 (..) - - -
Muihin laajan tuloksen eriin
liittyvät verot
-6 2 (..) -3 -1 (..)
Tilikauden muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen yhteensä
20 -7 (..) 11 3 (..)
Tilikauden laaja tulos 236 127 85,8 74 78 -5,6
             
Tilikauden laajan tuloksen
jakautuminen
           
  Emoyhtiön omistajille 224 123 82,4 69 75 -8,3
  Määräysvallattomille
  omistajille
12 4 (..) 5 3 74,6

(..) Muutos yli 100 %

 

Konsernitase (milj. e), lyhennetty      
  31.12.2010 31.12.2009 Muutos-%
VARAT      
Pitkäaikaiset varat      
Aineettomat hyödykkeet 189 185 2,5
Aineelliset hyödykkeet 1 261 1 111 13,5
Osuudet osakkuusyrityksissä ja muut
rahoitusvarat
61 36 69,5
Lainasaamiset ja muut saamiset 72 71 1,2
Eläkesaamiset 186 315 -41,1
Yhteensä 1 769 1 717 3,0
       
Lyhytaikaiset varat      
Vaihto-omaisuus 757 665 13,7
Myyntisaamiset 620 594 4,4
Muut saamiset 183 150 22,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
242 213 13,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat 549 428 28,4
Rahavarat 56 74 -24,1
Yhteensä 2 406 2 124 13,3
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat 1 1 42,5
       
Varat yhteensä 4 177 3 842 8,7

 

  31.12.2010 31.12.2009 Muutos-%
OMA PÄÄOMA JA VELAT      
Oma pääoma 2 151 2 005 7,3
Määräysvallattomien omistajien osuus 59 64 -9,2
Oma pääoma yhteensä 2 210 2 069 6,8
       
Pitkäaikaiset velat      
Eläkevelvoitteet 2 2 -4,9
Korolliset velat 235 262 -10,2
Korottomat velat 5 6 -19,0
Laskennalliset verovelat 97 128 -24,1
Varaukset 12 14 -19,6
Yhteensä 350 412 -14,9
       
Lyhytaikaiset velat      
Korolliset velat 242 194 24,4
Ostovelat 838 704 19,2
Muut korottomat velat 507 434 16,9
Varaukset 29 29 0,1
Yhteensä 1 616 1 361 18,8
       
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 177 3 842 8,7

(..) Muutos yli 100 %

 

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (milj. e)

  Osa-
ke-
pää-
oma
Osa-
ke-
anti
Yli-
kurssi
ra-
has-
to
Muut
ra-
has-
tot
Muun-
to-
erot
Arvon
muu-
tosra-
hasto
Kerty-
neet
voit-
to-
varat
Mää-räysvallatto-mien omista-jien o-suudet Yh-
teen-
Oma
pääoma
1.1.2009
196 0 191 243 -10 2 1 344 61 2 026
Optioilla
merkityt
osakkeet
1 0 4           5
Optio-
ohjelmien
kulukirjaus
            8 0 8
Osingon-
jako
            -98 0 -98
Muut
muutokset
      0     1 0 1
Tilikauden tulos             125 9 134
Muut laajan
tuloksen erät
                 
Ulkomaiseen
yksikköön
liittyvät
muuntoerot
      0 2   0 -5 -3
Rahavirran
suojauksen
arvonmuutos
          -4     -4
Myytävissä
olevien ra-
hoitusvarojen
arvonmuutos
          -2     -2
Muihin laajan
tuloksen eriin
liittyvät verot
          2     2
Muut laajan
tuloksen erät
yhteensä
      0 2 -4 0 -5 -7
Oma
pääoma
31.12.2009
197 0 194 243 -7 -3 1 381 64 2 069
                   
Oma
pääoma
1.1.2010
197 0 194 243 -7 -3 1 381 64 2 069
Optioilla
merkityt
osakkeet
1   4           4
Optio-
ohjelmien
kulukirjaus
            5 0 5
Osingon-
jako
            -89 -18 -106
Muut muutokset             1 0 1
Tilikauden tulos             205 11 216
Muut laajan
tuloksen erät
                 
Ulkomaiseen
yksikköön
liittyvät
muuntoerot
      0 4   0 1 5
Rahavirran
suojauksen
arvonmuutos
          21     21
Myytävissä
olevien rahoi-
tusvarojen
arvonmuutos
          1     1
Muut erät             -1   -1
Muihin laajan
tuloksen eriin
liittyvät verot
          -6     -6
Muut laajan
tuloksen erät
yhteensä
      0 4 16 -1 1 20
Oma
pääoma
31.12.2010
197 0 198 243 -3 14 1 503 59 2 210

 

Konsernin rahavirtalaskelma (milj. e), lyhennetty

  1-12/
2010
1-12/
2009
Muutos-% 10-12/
2010
10-12/
2009
Muutos-%
Liiketoiminnan rahavirta            
Voitto ennen veroja 312 217 44,2 87 116 -25,0
Suunnitelman mukaiset poistot  116 117 -0,5 31 31 -1,4
Rahoitustuotot ja -kulut -6 16 (..) -5 2 (..)
Muut oikaisut 97 -74 (..) 116 -50 (..)
             
Käyttöpääoma            
Lyhytaikaisten korottomien
liikesaamisten lisäys (-)/
vähennys (+)
-15 39 (..) 17 43 -60,6
Vaihto-omaisuus lisäys (-)/
vähennys (+)
-82 207 (..) -66 40 (..)
Lyhytaikaisten korottomien
velkojen lisäys (+)/ vähennys (-)
153 -84 (..) 51 -47 (..)
             
Rahoituserät ja verot -136 -59 (..) -63 -12 (..)
Liiketoiminnan nettorahavirta 438 379 15,7 169 123 37,6
             
Investointien rahavirta
           
Investoinnit -367 -223 64,9 -203 -61 (..)
Käyttöomaisuuden myynnit 124 252 -51,0 8 158 -94,9
Pitkäaikaisten saamisten lisäys 0 0 (..) 0 0 (..)
Pitkäaikaisten saamisten vähennys 4 2 (..) 2 0 (..)
Investointien nettorahavirta -240 31 (..) -193 96 (..)
             
Rahoituksen rahavirta            
Korollisten velkojen lisäys (+)/ vähennys (-) 39 -33 (..) 24 -27 (..)
Lyhytaikaisten korollisten
saamisten lisäys (-)/ vähennys (+)
11 -14 (..) 1 -13 (..)
Maksetut osingot -106 -98 7,9 0 0 (..)
Oman pääoman lisäys 4 5 -8,1 0 2 (..)
Lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset -114 -98 17,0 -16 -78 -79,7
Muut erät -15 4 (..) -3 -3 1,5
Rahoituksen nettorahavirta -181 -234 -22,8 6 -119 (..)
             
Rahavarojen muutos 18 175 -90,0 -18 100 (..)
             
Rahavarat ja myytävissä
olevien rahoitusvarojen
lyhytaikainen osuus 1.1.
491 319 53,9 527 391 34,8
Muuntoero ja arvonmuutos 0 -3 (..) 0 0 (..)
Rahavarat ja myytävissä
olevien rahoitusvarojen
lyhytaikainen osuus 31.12.
509 491 3,7 509 491 3,7

(..) Muutos yli 100 %

 

Konsernin tunnusluvut      
  1-12/2010 1-12/2009 Muutos
%-yks.
Sidotun pääoman tuotto, % 15,9 11,0 4,9
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % 13,9 7,3 6,6
Oman pääoman tuotto, % 10,1 6,6 3,5
Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % 8,7 3,8 4,9
Omavaraisuusaste, % 53,4 54,1 -0,7
Nettovelkaantumisaste, % -16,8 -12,5 -4,3
      Muutos-%
Investoinnit, milj. e 325,3 198,0 64,3
Investoinnit, % liikevaihdosta 3,7 2,3 58,1
Tulos/osake, e, laimentamaton 2,08 1,28 62,6
Tulos/osake, e, laimennettu 2,06 1,27 62,1
Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä, e, laimentamaton 1,78 0,71 (..)
Liiketoiminnan rahavirta, milj. e 438 379 15,7
Investointien rahavirta, milj. e -240 31 (..)
Oma pääoma/osake, e 21,81 20,39 7,0
Henkilöstö keskimäärin 18 215 19 200 -5,1
(..) Muutos yli 100 %      

 

Konsernin tunnusluvut
vuosineljänneksittäin
1-3/
2009
4-6/
2009
7-9/
2009
10-12/
2009
1-3/
2010
4-6/
2010
7-9/
2010
10-12/
2010
Liikevaihto, milj. e 2 018 2 143 2 133 2 153 1 958 2 279 2 231 2 310
Liikevaihdon muutos, % -11,4 -15,9 -12,4 -7,7 -3,0 6,4 4,6 7,3
Liikevoitto, milj. e 23,2 42,7 48,3 118,1 20,9 79,0 123,9 82,8
Liikevoitto, % 1,1 2,0 2,3 5,5 1,1 3,5 5,6 3,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e 3,4 36,4 47,5 68,0 20,9 78,1 88,7 80,5
Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä, %
0,2 1,7 2,2 3,2 1,1 3,4 4,0 3,5
Rahoitustuotot/kulut,
milj. e
-5,1 -4,4 -4,7 -1,8 0,8 -0,2 0,8 4,6
Voitto ennen veroja,
milj. e
18,2 38,2 43,8 116,3 21,9 78,7 124,5 87,3
Voitto ennen veroja, % 0,9 1,8 2,1 5,4 1,1 3,5 5,6 3,8
Sidotun pääoman tuotto, % 4,2 8,0 9,4 22,9 4,4 16,0 26,3 17,4
Sidotun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, % 0,6 6,8 9,2 13,2 4,3 15,8 18,8 16,9
Oman pääoman tuotto, % 2,4 4,6 5,2 14,7 2,9 10,6 16,1 11,5
Oman pääoman tuotto ilman
kertaluonteisia eriä, %
-0,6 3,7 5,0 7,7 2,9 10,5 11,1 11,2
Omavaraisuusaste, % 49,8 51,0 52,3 54,1 51,1 51,2 53,3 53,4
Investoinnit, milj. e 51,5 55,8 49,2 41,5 42,0 45,7 35,9 201,6
Tulos/osake, laimennettu, e 0,12 0,19 0,24 0,73 0,15 0,51 0,81 0,59
Oma pääoma/osake, e 19,16 19,36 19,60 20,39 19,69 20,30 21,10 21,81

 

Tiedot segmenteittäin

 

Liikevaihto segmenteittäin (milj. e) 1-12/
2010
1-12/
2009
Muutos-
%
10-12/
2010
10-12/
2009
Muutos-
%
             
Ruokakauppa Suomi 3 896 3 798 2,6 1 022 970 5,3
Ruokakauppa muut maat* - - - - - -
Ruokakauppa yhteensä 3 896 3 798 2,6 1 022 970 5,3
- josta segmenttien välistä 162 162 0,1 40 43 -7,7
             
Käyttötavarakauppa Suomi 1 553 1 538 1,0 497 496 0,2
Käyttötavarakauppa muut
maat*
15 20 -22,8 4 4 -3,0
Käyttötavarakauppa
yhteensä
1 569 1 558 0,7 501 500 0,1
- josta segmenttien välistä 23 26 -10,2 7 10 -27,2
             
Rautakauppa Suomi 1 163 1 055 10,2 281 227 24,1
Rautakauppa muut maat* 1 357 1 257 8,0 344 298 15,3
Rautakauppa yhteensä 2 519 2 312 9,0 625 525 19,1
- josta segmenttien välistä 0 2 -69,7 0 0 -89,7
             
Auto- ja konekauppa Suomi 859 787 9,1 190 162 17,6
Auto- ja konekauppa muut
maat*
96 160 -40,3 13 43 -70,1
Auto- ja konekauppa
yhteensä
955 947 0,8 203 205 -1,0
- josta segmenttien välistä 0 1 -41,6 0 0 57,0
             
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
-162 -168 -3,5 -42 -47 -11,5
Suomi yhteensä 7 309 7 010 4,3 1 949 1 807 7,8
Muut maat yhteensä* 1 468 1 437 2,2 361 346 4,4
Konserni yhteensä 8 777 8 447 3,9 2 310 2 153 7,3

* Liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

 

Liikevoitto segmenteittäin (milj. e) 1-12/
2010
1-12/
2009
 

Muutos
10-12/
2010
10-12/
2009
 

Muutos
             
Ruokakauppa 158,4 170,6 -12,2 37,2 58,7 -21,5
Käyttötavarakauppa 103,4 66,5 36,8 45,6 66,5 -20,8
Rautakauppa 23,9 19,6 4,2 -0,2 1,6 -1,8
Auto- ja konekauppa 33,9 -5,1 39,0 3,9 -2,7 6,5
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -12,8 -19,3 6,5 -3,7 -5,9 2,2
Konserni yhteensä 306,7 232,3 74,4 82,8 118,1 -35,3

 

Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä
segmenteittäin (milj. e)
 

1-12/
2010
 

1-12/
2009
 

 

Muutos
10-12/
2010
 

10-12/
2009
 

 

Muutos
             
Ruokakauppa 160,1 133,1 27,0 36,8 33,7 3,1
Käyttötavarakauppa 66,0 29,5 36,5 45,7 39,7 6,0
Rautakauppa 24,0 11,9 12,1 -0,2 -2,1 1,9
Auto- ja konekauppa 33,1 0,3 32,7 3,9 2,7 1,1
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
-15,0 -19,4 4,4 -5,7 -6,0 0,3
Konserni yhteensä 268,1 155,4 112,8 80,5 68,0 12,5

 

Liikevoittoprosentti
ilman kertaluonteisia
eriä segmenteittäin
1-12/
2010
% liike-
vaih-
dosta
1-12/
2009
% liike-
vaih-
dosta
Muutos
%-yks.
10-12/
2010
 % liike-
vaih-
dosta
10-12/
2009
% liike-
vaih-
dosta
Muutos
%-yks.
             
Ruokakauppa 4,1 3,5 0,6 3,6 3,5 0,1
Käyttötavarakauppa 4,2 1,9 2,3 9,1 7,9 1,2
Rautakauppa 1,0 0,5 0,4 0,0 -0,4 0,4
Auto- ja konekauppa 3,5 0,0 3,4 1,9 1,3 0,6
Konserni yhteensä 3,1 1,8 1,2 3,5 3,2 0,3

 

Sidottu pääoma
segmenteittäin, kumul.
keskiarvo (milj. e)
 

1-12/
2010
 

1-12/
2009
 

 

Muutos
 

10-12/
2010
 

10-12/
2009
 

 

Muutos
             
Ruokakauppa 592 636 -43 545 642 -97
Käyttötavarakauppa 431 510 -78 424 493 -69
Rautakauppa 634 645 -11 616 624 -8
Auto- ja konekauppa 169 244 -76 154 225 -71
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
101 80 21 167 80 87
Konserni yhteensä 1 928 2 115 -187 1 907 2 064 -158

 

Sidotun pääoman tuotto
ilman kertaluonteisia eriä
segmenteittäin, %
 

1-12/
2010
 

1-12/
2009
 

Muutos
%-yks.
 

10-12/
2010
 

10-12/
2009
 

Muutos
%-yks.
             
Ruokakauppa 27,0 20,9 6,1 27,0 21,0 6,0
Käyttötavarakauppa 15,3 5,8 9,5 43,0 32,2 10,9
Rautakauppa 3,8 1,8 1,9 -0,1 -1,3 1,2
Auto- ja konekauppa 19,6 0,1 19,5 10,0 4,8 5,2
Konserni yhteensä 13,9 7,3 6,6 16,9 13,2 3,7

 

Investoinnit
segmenteittäin (milj. e)
1-12/
2010
1-12/
2009
 

Muutos
10-12/
2010
10-12/
2009
 

Muutos
             
Ruokakauppa 117 69 48 57 10 47
Käyttötavarakauppa 45 30 16 28 7 22
Rautakauppa 78 85 -7 45 19 26
Auto- ja konekauppa 18 13 4 5 5 0
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
67 1 66 66 0 66
Konserni yhteensä 325 198 127 202 42 160

 

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin

 

Liikevaihto segmenteittäin
(milj. e)
1-3/
2009
4-6/
2009
7-9/
2009
10-12/
2009
1-3/
2010
4-6/
2010
7-9/
2010
10-12/
2010
Ruokakauppa 888 974 966 970 912 976 986 1 022
Käyttötavarakauppa 346 331 381 500 355 334 378 501
Rautakauppa 529 643 614 525 495 712 687 625
Auto- ja konekauppa 296 233 213 205 236 298 218 203
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
-41  

-39
 

-41
-47 -40 -41 -39 -42
Konserni yhteensä 2 018 2 143 2 133 2 153 1 958 2 279 2 231 2 310

 

Liikevoitto segmenteittäin
(milj. e)
1-3/
2009
4-6/
2009
7-9/
2009
10-12/
2009
1-3/
2010
4-6/
2010
7-9/
2010
10-12/
2010
Ruokakauppa 42,3 33,8 35,8 58,7 31,7 42,2 47,3 37,2
Käyttötavarakauppa -3,3 -3,6 7,0 66,5 0,1 7,0 50,6 45,6
Rautakauppa -5,2 14,8 8,5 1,6 -13,8 17,9 19,9 -0,2
Auto- ja konekauppa -6,0 1,9 1,7 -2,7 6,4 15,0 8,6 3,9
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
-4,6 -4,3 -4,5 -5,9 -3,4 -3,2 -2,5 -3,7
Konserni yhteensä 23,2 42,7 48,3 118,1 20,9 79,0 123,9 82,8

 

Liikevoitto segmenteittäin
ilman kertaluonteisia eriä
(milj. e)
1-3/
2009
4-6/
2009
7-9/
2009
10-12/
2009
1-3/
2010
4-6/
2010
7-9/
2010
10-12/
2010
Ruokakauppa 33,8 30,1 35,5 33,7 31,7 42,1 49,5 36,8
Käyttötavarakauppa -10,7 -6,0 6,5 39,7 0,1 7,0 13,2 45,7
Rautakauppa -9,1 14,8 8,4 -2,1 -13,8 17,9 20,0 -0,2
Auto- ja konekauppa -6,0 1,9 1,7 2,7 6,4 14,1 8,7 3,9
Yhteiset toiminnot ja
eliminoinnit
-4,6 -4,4 -4,5 -6,0 -3,4 -3,1 -2,8 -5,7
Konserni yhteensä 3,4 36,4 47,5 68,0 20,9 78,1 88,7 80,5

 

Liikevoittoprosentti ilman
kertaluonteisia eriä
segmenteittäin
1-3/
2009
4-6/
2009
7-9/
2009
10-12/
2009
1-3/
2010
4-6/
2010
7-9/
2010
10-12/
2010
Ruokakauppa 3,8 3,1 3,7 3,5 3,5 4,3 5,0 3,6
Käyttötavarakauppa -3,1 -1,8 1,7 7,9 0,0 2,1 3,5 9,1
Rautakauppa -1,7 2,3 1,4 -0,4 -2,8 2,5 2,9 0,0
Auto- ja konekauppa -2,0 0,8 0,8 1,3 2,7 4,7 4,0 1,9
Konserni yhteensä 0,2 1,7 2,2 3,2 1,1 3,4 4,0 3,5

 

Henkilökunta keskimäärin ja 31.12.

 

Henkilökunta keskimäärin
segmenteittäin
 

1-12/2010
 

1-12/2009
 

Muutos
Ruokakauppa 2 881 3 035 -154
Käyttötavarakauppa 5 418 5 666 -249
Rautakauppa 8 379 8 804 -426
Auto- ja konekauppa 1 138 1 291 -153
Yhteiset toiminnot 399 403 -4
Konserni yhteensä 18 215 19 200 -985
     
Henkilökunta 31.12.*
segmenteittäin
 

2010
 

2009
 

Muutos
Ruokakauppa 3 106 3 288 -182
Käyttötavarakauppa 7 887 8 073 -186
Rautakauppa 9 493 9 226 267
Auto- ja konekauppa 1 205 1 196 9
Yhteiset toiminnot 433 424 9
Konserni yhteensä 22 124 22 207 -83

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät 

 

Konsernin vastuusitoumukset (milj. e)      
  31.12.2010 31.12.2009 Muutos-%
       
Omasta puolesta 276 214 28,5
Osakkeenomistajien puolesta 0 0 0,0
Muiden puolesta 6 7 -1,5
Vuokravastuut koneista ja kalustosta 22 22 0,9
Vuokravastuut kiinteistöistä 2 322 2 337 -0,7
       
Johdannaissopimuksista      
johtuvat vastuut      
      Käypä arvo
Kohde-etuuksien arvot 31.12. 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2010

 
Korkojohdannaiset      
   Termiini- ja futuurisopimukset - 12 -
   Koronvaihtosopimukset 205 207 3,66
Valuuttajohdannaiset      
   Termiini- ja futuurisopimukset 224 441 -4,19
   Valuutanvaihtosopimukset 100 100 -10,61
Hyödykejohdannaiset      
   Sähköjohdannaiset 63 40 13,16

 

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Sidotun pääoman tuotto, % Liikevoitto x 100  / (Pitkäaikaiset varat + Vaihto-omaisuus +
Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat - Korottomat velat)
keskimäärin raportointikaudelta
   
Sidotun pääoman tuotto
ilman kertaluonteisia eriä, %
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä x 100 / (Pitkäaikaiset varat
+ Vaihto-omaisuus + Saamiset + Muut lyhytaikaiset varat -
Korottomat velat) keskimäärin raportointikaudelta
   
Oman pääoman tuotto, % (Voitto/tappio ennen veroja - tuloverot) x 100 /
Oma pääoma
   
Oman pääoman tuotto ilman
kertaluonteisia eriä, %
(Voitto/tappio oikaistuna kertaluonteisilla erillä ennen veroja -
tuloverot oikaistuna kertaluonteisten erien verovaikutuksella) x
100 / Oma pääoma
   
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma x 100 /
(Taseen loppusumma - saadut ennakot)
   
Tulos/osake, laimennettu (Tulos - määräysvallattomien omistajien osuus) /
Keskimääräinen optioiden laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä
   
Tulos/osake, laimentamaton (Tulos - määräysvallattomien omistajien osuus) /
Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
   
Tulos/osake ilman
kertaluonteisia eriä,
laimentamaton
(Tulos oikaistuna kertaluonteisilla erillä - määräysvalalttomien omistajien osuus) / Keskimääräinen osakkeiden lukumäärä
   
Oma pääoma/osake Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma /
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
   
Nettovelkaantumisaste, % Korolliset nettovelat x 100 /
Oma pääoma
   

 

K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) (ennakkotieto):

 

  1.1.-31.12.2010 1.10.-31.12.2010
K-ryhmän vähittäis- ja
yritysasiakasmyynti
Milj. euroa Muutos, % Milj. euroa Muutos, %
         
K-ryhmän ruokakauppa        
K-ruokakaupat, Suomi 4 343 3,8 1 154 5,7
Kespro 682 1,4 170 1,1
Ruokakauppa yhteensä 5 025 3,5 1 324 5,1
         
K-ryhmän
käyttötavarakauppa
       
Käyttötavarakaupat, Suomi 1 696 1,9 536 1,5
Käyttötavarakaupat, Baltia 15 -22,6 4 -2,6
Käyttötavarakauppa
yhteensä
1 712 1,6 540 1,4
         
K-ryhmän rautakauppa        
K-rauta ja Rautia 1 009 6,2 238 8,7
Rautakesko Yrityspalvelu 199 23,0 56 35,0
K-maatalous 378 0,7 111 35,8
Suomi yhteensä 1 585 6,6 405 18,4
Rautakaupat, muut Pohjoismaat 1 073 12,6 274 9,0
Rautakaupat, Baltia 328 -12,2 88 8,2
Rautakaupat, muut maat 277 24,6 75 37,1
Rautakauppa yhteensä 3 262 7,5 841 15,4
         
K-ryhmän auto- ja
konekauppa
       
VV-Autotalot 334 8,8 82 20,1
VV-Auto, maahantuonti 354 15,4 75 25,3
Konekesko, Suomi 193 0,8 39 6,8
Suomi yhteensä 881 9,4 196 19,1
Konekesko, Baltia 97 -37,0 13 -65,8
Auto- ja konekauppa
yhteensä
978 2,0 209 3,0
         
Suomi yhteensä 9 188 4,3 2 460 7,2
Muut maat yhteensä 1 789 3,9 454 5,6
Vähittäis- ja
yritysasiakasmyynti
yhteensä
10 977 4,2 2 914 7,0

 

 

Takaisin ylös