Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2009

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 6 294 milj. euroa, mikä on 13,3 % vähemmän kuin vastaavalla kaudella edellisenä vuonna (7 258 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-syyskuussa 2009 oli 87,4 milj. euroa (189,7 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 100,3 milj. euroa (280,9 milj. euroa). Koko konsernin tammi-syyskuun tulos oli 53,9 milj. euroa (223,7 milj. euroa). Koko konsernin tulos osaketta kohden oli 0,55 euroa (2,28 euroa).

Keskeiset tunnusluvut

TAMMI-SYYSKUU 2009

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2009 oli 6 294 milj. euroa, mikä on 13,3 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (7 258 milj. euroa). Liikevaihto laski kotimaassa 8,6 % ja ulkomailla 30,0 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 17,9 % (22,1 %). Yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen on vaikuttanut erityisesti konsernin rautakaupan sekä auto- ja konekaupan myynnin kehitykseen. Päivittäistavarakaupan myynnin kasvu pysyi katsauskaudella vakaana.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (sis. alv) tammi-syyskuussa oli 9 389 milj. euroa ja se laski 10,3 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Konsernin voitto ennen veroja tammi-syyskuussa oli 100,3 milj. euroa (280,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 114,3 milj. euroa (278,8 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 87,4 milj. euroa (189,7 milj. euroa). Se oli 1,4 % liikevaihdosta (2,6 %). Kertaluonteisiin eriin sisältyy kiinteistökaupoista syntyneitä myyntivoittoja 28,8 milj. euroa sekä kiinteistöjen arvonalennuksia 1,9 milj. euroa. Vertailukaudella kertaluonteiset myyntivoitot ja arvonalennukset olivat yhteensä 89,1 milj. euroa.

Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellistä vuotta pienemmäksi johtui kysynnän heikentymisestä rautakaupassa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa. Kustannusten sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta konsernin kiinteät kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 38 milj. euroa huolimatta uusien kauppapaikkojen avauksista.

Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,55 euroa (1,86 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,60 euroa (20,29 euroa).

Investoinnit
Konsernin investoinnit tammi-syyskuussa olivat yhteensä 156,5 milj. euroa (233,2 milj. euroa) eli 2,5 % (3,2 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 131,2 milj. euroa (194,8 milj. euroa) ja muut investoinnit 25,3 milj. euroa (38,4 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 34,3 % kokonaisinvestoinneista (25,0 %).

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta tammi-syyskuussa kasvoi 149 milj. euroa ja oli 265,8 milj. euroa (116,4 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirtaa kasvatti erityisesti varastojen alentaminen. Investointeihin käytetty rahavirta oli -75,5 milj. euroa (49,9 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 94,3 milj. euroa (277,8 milj. euroa).

Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät katsauskaudella vahvoina. Likvidejä varoja oli kauden lopussa 536 milj. euroa (536 milj. euroa). Korolliset velat olivat katsauskauden lopussa 484 milj. euroa (509 milj. euroa) ja korolliset nettovelat -52 milj. euroa (-27 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 52,3 % (50,2 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-syyskuussa 14,2 milj. euroa (nettorahoitustuotot 0,2 milj. euroa). Niitä kasvattivat valuuttojen välisten korkoerojen levenemisen seurauksena Baltian ja Venäjän valuuttapositioiden suojauskustannukset 14,1 milj. euroa. Korkotuotot likvideistä varoista laskivat markkinakorkotason laskun myötä.

Verot
Konsernin verot tammi-syyskuussa olivat 40,6 milj. euroa (84,0 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 40,5 % (29,8 %). Tuloverot on laskettu katsauskauden tulokseen suhteutettuna osuutena koko tilikauden arvioiduista veroista.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-syyskuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 544 (21 464) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 501 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 1 418 henkilöä.

Syyskuun 2009 lopussa henkilömäärä oli 22 086 (24 870), joista Suomessa työskenteli 12 477 (13 253) ja Suomen ulkopuolella 9 609 (11 617) henkilöä. Henkilömäärän vähennys syyskuun 2008 loppuun verrattuna oli Suomessa 776 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 2 008 henkilöä.

Kulutuskysynnän heikkenemisestä johtuen konsernin eri liiketoiminnoissa jatkettiin henkilöstömäärän ja -kustannusten sopeuttamista. Konsernin henkilöstökulut laskivat katsauskaudella 35 milj. euroa eli noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna huolimatta uusien kauppapaikkojen avauksista.

Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja -voitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Segmenttien kehitys tammi-syyskuussa

Ruokakauppa

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan.

Ruokakaupan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 2 827 milj. euroa (2 725 milj. euroa) ja se kasvoi 3,7 %. K-ruokakauppojen tammi-syyskuun vähittäismyynti oli 3 649 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 5,7 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 6,3 %. Alkuvuonna myynti kehittyi hyvin erityisesti Pirkka-tuotteiden osalta. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen tammi-syyskuussa noin 5 % edellisestä vuodesta. Hintojen keskimääräinen kuukausikehitys verrattuna edellisvuoteen oli tammi-syyskuussa 5,1 %(Tilastokeskus).

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-syyskuussa oli 99,4 milj. euroa (3,5 % liikevaihdosta), mikä oli 8,5 milj. euroa ja 0,2 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 111,9 milj. euroa (158,1 milj. euroa).Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot olivat tammi-syyskuussa 13,3 milj. euroa. Vertailuvuonna liikevoittoa kasvattivat 67,3 milj. euron kertaluonteiset myyntivoitot kiinteistö- ja vuokrasopimusjärjestelyistä.

Ruokakaupan investoinnit tammi-syyskuussa olivat 59,5 milj. euroa (107,9 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 49,9 milj. euroa (94,1 milj. euroa).

Käyttötavarakauppa

Käyttötavarakauppa sisältää Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, Intersport Finlandin, Indoor Groupin, Mustan Pörssin sekä Kenkäkeskon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 1 058 milj. euroa (1 115 milj. euroa) ja se laski 5,2 %. Heikentyneestä taloudellisesta tilanteesta ja työttömyyden kasvusta johtuen kulutuskysyntä käyttötavarakaupassa laski erityisesti kodinelektroniikan ja sisustustavarakaupan osalta.

Käyttötavarakaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä oli tammi-syyskuussa 10,2 milj. euroa (-1,0 % liikevaihdosta). Se kasvoi 13,7 milj. euroa edellisestä vuodesta myynnin laskun seurauksena. Liikevoitto tammi-syyskuussa oli 0,1 milj. euroa (53,0 milj. euroa). Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat tammi-syyskuussa 10,3 milj. euroa ja vertailukaudella 49,5 milj. euroa.

Käyttötavarakaupan investoinnit tammi-syyskuussa olivat 22,8 milj. euroa (39,9 milj. euroa).

Anttilan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 334 milj. euroa (375 milj. euroa) ja se laski 10,9 %. Myynti pieneni erityisesti kodinelektroniikassa ja sisustuksessa. Anttila-tavaratalojen myynti oli 194 milj. euroa ja se laski 7,5 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti oli 86 milj. euroa ja se laski 15,9 %. NetAnttilan myynti oli 56 milj. euroa ja se laski 15,5 %. NetAnttilan myynnin laskuun vaikutti erityisesti Viron ja Latvian heikentynyt taloudellinen tilanne.

K-citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto oli tammi-syyskuussa 397 milj. euroa (379 milj. euroa) ja se kasvoi 4,9 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kauppapaikkaverkoston laajentaminen sekä markkinointitoimenpiteiden terävöittäminen.

Intersport Finlandin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 118 milj. euroa (118 milj. euroa) ja se oli viime vuoden tasolla. Indoorin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 117 milj. euroa (136 milj. euroa) ja se laski 14,0 %. Kehitykseen vaikutti osaltaan Indoorin Ruotsin liiketoimintojen lopettaminen vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä sekä Viron ja Latvian heikentynyt taloudellinen tilanne. Musta Pörssi Oy:n liikevaihto tammi-syyskuussa oli 72 milj. euroa (88 milj. euroa) ja se laski 17,7 %. Kenkäkesko Oy:n liikevaihto tammi-syyskuussa oli 20 milj. euroa (22 milj. euroa) ja se laski 8,0 %.

Rautakauppa

Rautakauppa sisältää Rautakeskon lisäksi Suomen maataloustarvikekaupan.

Rautakaupan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 1 787 milj. euroa (2 360 milj. euroa) ja se laski 24,3 %.

Suomessa liikevaihto oli tammi-syyskuussa 818 milj. euroa ja se laski 22,6 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 585 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 234 milj. euroa. Suomen rautakaupan liikevaihto laski erityisesti ammattiasiakaskaupan heikentymisen myötä 18,1 %. Maataloustarvikekaupan liikevaihto laski 32,1 %. Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 969 milj. euroa (1 303 milj. euroa) ja se laski 25,7 %. Ulkomaan toimintojen myynnin kehitykseen vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski paikallisissa valuutoissa 18,0 %. Rautakaupan liikevaihdosta 54,2 % tuli ulkomaan toiminnoista.

Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto tammi-syyskuussa laski 3,3 % ja oli 144 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n liikevaihto kasvoi 10,1 %. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski 22,9 % ja oli 357 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin liikevaihto laski 14,7 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto laski 22,0 % ja oli 50 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto laski 33,3 % ja oli 38 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto laski 41,2 % ja oli 203 milj. euroa. Venäjällä rautakaupan liikevaihto laski 14,7 % ja oli 127 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 3,4 %. Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto laski 23,0 % ja oli 40 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa OMA:n liikevaihto pieneni 9,4 %.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-syyskuussa oli 14,0 milj. euroa (0,8 % liikevaihdosta), mikä oli 49,8 milj. euroa ja 1,9 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Myös Venäjän rakennusmarkkinat heikkenivät erityisesti katsauskauden loppupuolella. Rautakauppamarkkinat laskivat tammi-syyskuussa Suomessa noin 18 %, Ruotsissa noin 5 %, Norjassa noin 12 % sekä Baltian maissa noin 30 - 40 % (Rautakeskon arvio). Henkilöstökulut laskivat vertailukaudesta 32 milj. euroa eli 22 %. Rautakaupan liikevoitto tammi-syyskuussa oli 18,0 milj. euroa (25,9 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy 4,0 milj. euron kertaluonteinen kiinteistön myyntivoitto. Vertailukauden liikevoittoon sisältyy kertaluonteinen 47,0 milj. euron arvonalentuminen Byggmakker Norgen aineettomista hyödykkeistä sekä kertaluonteisia kiinteistöjen myyntivoittoja 9,2 milj. euroa.

Rautakaupan investoinnit tammi-syyskuussa olivat 65,3 milj. euroa (77,8 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli 82,0 % (74,2 %).

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa tammi-syyskuussa 7,1 % ja oli 892 milj. euroa (sis. alv). Yrityspalvelun myynti laski 33,6 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 352 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 26,1 %.

Auto- ja konekauppa

Auto- ja konekauppa sisältää VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää konekaupan lisäksi myös traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Auto- ja konekaupan liikevaihto tammi-syyskuussa oli 743 milj. euroa (1 185 milj. euroa) ja se laski 37,3 %.

VV-Auton liikevaihto tammi-syyskuussa oli 473 milj. euroa (723 milj. euroa) ja se laski 34,6 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat autokaupan kulutuskysynnän heikentyminen sekä huhtikuun alussa voimaan tullut autoveron muutos, jonka seurauksena 1.4.2009 jälkeen verotettujen autojen autovero ei sisälly liikevaihtoon. Liikevaihdon lasku veromuutos huomioiden oli 28,0 %. VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus nousi tammi-syyskuussa 18,4 %:iin (16,9 %).

Konekeskon liikevaihto tammi-syyskuussa oli 270 milj. euroa (463 milj. euroa) ja se laski 41,6 % edelliseen vuoteen verrattuna konemarkkinoiden heikkenemisestä ja Baltian vilja- ja maataloustarvikekaupan lopettamisesta johtuen. Liikevaihto Suomessa oli 150 milj. euroa ja se laski 32,4 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 121 milj. euroa ja se laski 50,0 %.

Auto- ja konekaupan liiketulos ilman kertaluonteisia eriä tammi-syyskuussa oli 2,4 milj. euroa tappiollinen (-0,3 % liikevaihdosta). Se oli 49,9 milj. euroa vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 47,5 milj. euroa). Tuloskehitykseen vaikutti erityisesti Konekeskon kannattavuuden heikentyminen. Baltian vilja- ja maataloustarvikekaupan lopettamisen seurauksena kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 9 milj. euroa arvonalennuksia ja kuluvarauksia.

Auto- ja konekaupan investoinnit tammi-syyskuussa olivat 8,5 milj. euroa (10,2 milj. euroa).

HEINÄ-SYYSKUU 2009

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto heinä-syyskuussa 2009 oli 2 133 milj. euroa, mikä on 12,4 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 435 milj. euroa). Liikevaihto laski kotimaassa 7,6 % ja ulkomailla 28,3 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 18,8 % (23,0 %). Ruokakaupan liikevaihdon kasvu jatkui edelleen tasaisena. Käyttötavarakaupan liikevaihto oli katsauskaudella jonkin verran vertailukautta pienempi. Heikon markkinatilanteen seurauksena rautakaupan sekä auto- ja konekaupan myynti laski edelleen selvästi vertailuvuoteen verrattuna.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (sis. alv) heinä-syyskuussa oli 3 252 milj. euroa ja se laski 10,1 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Konsernin voitto ennen veroja heinä-syyskuussa oli 43,8 milj. euroa (48,0 milj. euroa). Liikevoitto oli 48,3 milj. euroa (43,8 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 47,5 milj. euroa (72,0 milj. euroa). Se oli 2,2 % liikevaihdosta (3,0 %). Kertaluonteisiin eriin sisältyi 0,8 milj. euron myyntivoitto kiinteistömyynneistä. Vertailukauden kertaluonteisiin eriin sisältyy kiinteistökauppojen myyntivoittoja 18,6 milj. euroa sekä 47,0 milj. euron arvonalentuminen Rautakeskon tytäryhtiön Byggmakker Norgen konserniliikearvosta ja tavaramerkistä.

Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisen vuoden vastaavaa jaksoa pienemmäksi johtui kysynnän heikentymisestä rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Kustannusten ja vaihto-omaisuuden sopeuttamistoimenpiteillä oli merkittävä positiivinen vaikutus konsernin kolmannen vuosineljänneksen kannattavuuteen ja kassavirtaan.

Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,24 euroa (0,17 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,60 euroa (20,29 euroa).

Investoinnit
Konsernin investoinnit heinä-syyskuussa olivat yhteensä 49,2 milj. euroa (89,9 milj. euroa) eli 2,3 % (3,7 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 42,8 milj. euroa (75,4 milj. euroa) ja muut investoinnit 6,4 milj. euroa (14,5 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 35,4 % kokonaisinvestoinneista (23,3 %).

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta heinä-syyskuussa oli 119,4 milj. euroa (27,0 milj. euroa) ja investointien rahavirta -45,9 milj. euroa (-28,6 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 4,7 milj. euroa (60,4 milj. euroa).

Konsernin nettorahoituskulut olivat heinä-syyskuussa 4,7 milj. euroa (nettorahoitustuotot 1,8 milj. euroa). Niitä kasvattivat valuuttojen välisten korkoerojen levenemisen seurauksena nousseet, erityisesti Latvian ja Venäjän valuuttapositioiden suojauskustannukset 3,6 milj. euroa.

Verot
Konsernin verot heinä-syyskuussa olivat 18,3 milj. euroa (26,0 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 41,8 % (53,6 %).

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli heinä-syyskuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 280 (21 472) henkilöä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 561 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 1 631 henkilöä.

Segmenttien kehitys heinä-syyskuussa

Ruokakauppa

Ruokakaupan liikevaihto heinä-syyskuussa oli 966 milj. euroa (933 milj. euroa) ja se kasvoi 3,6 %. K-ruokakauppojen heinä-syyskuun vähittäismyynti oli 1 243 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 4,7 %. Myynti kehittyi hyvin erityisesti K-citymarket -ketjun sekä Pirkka-tuotteiden osalta. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 5,5 %. Syyskuun lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 026.

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä heinä-syyskuussa oli 35,5 milj. euroa (3,7 % liikevaihdosta), mikä oli 1,0 milj. euroa suurempi ja suhteellisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ruokakaupan liikevoitto oli 35,8 milj. euroa (45,3 milj. euroa).Vertailukaudella liikevoittoa kasvattivat 10,9 milj. euroa kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot.

Ruokakaupan investoinnit heinä-syyskuussa olivat 19,3 milj. euroa (44,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 15,7 milj. euroa (38,1 milj. euroa).

Ruokakesko jatkoi K-ruokakauppaverkoston kehittämistä. Elokuussa avattiin K-supermarket Järvenpäähän. Lisäksi tehtiin lukuisia uudistuksia K-supermarket- ja K-market-kauppoihin.

Lokakuussa avattiin K-citymarket Kirkkonummelle ja laajennettu K-citymarket Mikkeliin sekä K-supermarketit Eurajoelle ja Porvooseen. Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-citymarketit Tampereen Linnainmaalle ja Vantaan Koivukylään sekä uudet K-supermarketit Kotkaan, Vantaan Koivuhakaan ja Kangasalle. Jyväskylän Keljon K-citymarketissa on rakenteilla kauppakeskuslaajennus.

Käyttötavarakauppa

Käyttötavarakaupan liikevaihto heinä-syyskuussa oli 381 milj. euroa (396 milj. euroa) ja se laski 4,0 %.

Käyttötavarakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli heinä-syyskuussa 6,5 milj. euroa (1,7 % liikevaihdosta). Se säilyi edellisen vuoden tasolla (6,8 milj. euroa ja 1,7 % liikevaihdosta) toteutettujen kustannussäästöjen ja bruttokatteen parantumisen seurauksena. Liikevoitto heinä-syyskuussa oli 7,0 milj. euroa (9,2 milj. euroa). Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat heinä-syyskuussa 0,5 milj. euroa (2,4 milj. euroa).

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat heinä-syyskuussa 5,9 milj. euroa (16,2 milj. euroa).

Anttilan liikevaihto oli heinä-syyskuussa 117 milj. euroa (132 milj. euroa) ja se laski 11,2 %. Myynti laski eniten viihteen ja muodin tavararyhmissä. Anttila-tavaratalojen myynti oli 66 milj. euroa ja se laski 10,1 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti oli 31 milj. euroa ja se laski 11,4 %. NetAnttilan myynti oli 20 milj. euroa ja se laski 14,6 %. Lasku oli voimakasta Virossa ja Latviassa. Huhtikuussa avattiin Turun Skanssin tavaratalo ja lokakuussa avataan uusi Kodin Ykkönen Tampereen Lielahteen.

K-citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto oli heinä-syyskuussa 140 milj. euroa (135 milj. euroa) ja se kasvoi 4,3 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kauppapaikkaverkoston laajennukset sekä asiakasmäärien kasvu. Huhtikuussa avattiin Turun Skanssin ja Ylöjärven K-citymarketit. Lokakuussa avattiin K-citymarket Kirkkonummelle ja laajennettu K-citymarket Mikkeliin. Loppuvuonna avataan K-citymarketit Vantaan Koivukylään ja Tampereen Linnainmaalle.

Intersport Finlandin liikevaihto oli heinä-syyskuussa 45 milj. euroa (44 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 %. Indoorin liikevaihto oli heinä-syyskuussa 44 milj. euroa (48 milj. euroa) ja se laski 9,2 %. Musta Pörssi Oy:n liikevaihto heinä-syyskuussa oli 27 milj. euroa (29 milj. euroa) ja se laski 8,4 %. Kenkäkesko Oy:n liikevaihto heinä-syyskuussa oli 9 milj. euroa (10 milj. euroa) ja se laski 8,3 %.

Rautakauppa

Rautakaupan liikevaihto heinä-syyskuussa oli 614 milj. euroa (795 milj. euroa) ja se laski 22,7 %.

Suomessa liikevaihto oli heinä-syyskuussa 265 milj. euroa ja se laski 21,1 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 199 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 65 milj. euroa. Suomen rautakaupan liikevaihto laski 11,2 % ja maataloustarvikekaupan 41,4 %.

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 350 milj. euroa (459 milj. euroa) ja se laski 23,9 %. Ulkomaan toimintojen myynnin kehitykseen vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski paikallisissa valuutoissa 17,1 %. Rautakaupan liikevaihdosta 56,9 % tuli ulkomaan toiminnoista.

Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto heinä-syyskuussa kasvoi 7,7 % ja oli 55 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n liikevaihto kasvoi 19,1 %. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski 16,6 % ja oli 129 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin liikevaihto laski 9,5 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto laski 20,0 % ja oli 19 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto laski 28,2 % ja oli 14 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto laski 45,2 % ja oli 69 milj. euroa. Venäjällä rautakaupan liikevaihto laski 22,1 % ja oli 46 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto laski 4,5 %. Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto laski 31,9 % ja oli 15 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa OMA:n liikevaihto pieneni 14,8 %.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä heinä-syyskuussa oli 8,4 milj. euroa (1,4 % liikevaihdosta), mikä oli 17,1 milj. euroa ja 1,8 % -yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen. Rautakaupan liikevoitto heinä-syyskuussa oli 8,5 milj. euroa (liiketappio 16,1 milj. euroa). Kustannusten ja vaihto-omaisuuden sopeuttamistoimenpiteillä oli merkittävä positiivinen vaikutus rautakaupan kannattavuuteen ja kassavirtaan. Vertailukauden liikevoittoon sisältyy kertaluonteinen 47,0 milj. euron arvonalentuminen Byggmakker Norgen aineettomista hyödykkeistä sekä kertaluonteinen kiinteistön myyntivoitto 5,4 milj. euroa.

Rautakaupan investoinnit heinä-syyskuussa olivat 19,0 milj. euroa (25,7 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli 91,4 % (80,9 %).

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa heinä-syyskuussa 2,2 % ja oli 354 milj. euroa (sis. alv). Yrityspalvelun myynti laski 30,1 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 108 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 33,2 %.

Auto- ja konekauppa

Auto- ja konekaupan liikevaihto heinä-syyskuussa oli 213 milj. euroa (357 milj. euroa) ja se laski 40,2 %.

VV-Auton liikevaihto heinä-syyskuussa oli 128 milj. euroa (217 milj. euroa) ja se laski 41,1 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat autokaupan kulutuskysynnän heikentyminen sekä huhtikuun alussa voimaan tullut autoveron muutos, jonka mukaisesti autovero poistui liikevaihdosta 1.4.2009 jälkeen verotettujen autojen osalta. Veromuutoksen huomioivan vertailukelpoisen liikevaihdon lasku oli heinä-syyskuussa 29,5 %. VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi heinä-syyskuussa 18,7 %:iin (17,9 %).

Konekeskon liikevaihto heinä-syyskuussa oli 86 milj. euroa (140 milj. euroa) ja se laski 38,9 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevaihto laski konemarkkinoiden heikkenemisestä ja Baltian vilja- ja maataloustarvikekaupan lopettamisesta johtuen. Liikevaihto Suomessa oli 45 milj. euroa ja se laski 23,2 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 41 milj. euroa ja se laski 50,1 %.

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä heinä-syyskuussa oli 1,7 milj. euroa (0,8 % liikevaihdosta), mikä oli 8,7 milj. euroa ja 2,1 %-yksikköä heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti autokaupan ja konekaupan voimakas myynnin lasku. Lisäksi Konekeskon kannattavuutta rasitti Baltian maatalouskaupan heikentynyt bruttokatetaso.

Muutokset konsernin rakenteessa
Kesko-konsernin segmentit ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008).

Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2009 vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 97 851 050 euroa. Osingon maksupäivä oli 9.4.2009. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg sekä hyväksyi hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen kokouskutsuaikaa koskevan kohdan muuttamiseksi siten, että kutsu toimitetaan viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta, ja hallitukselle myönnettävästä osakeantivaltuudesta laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Osakeantivaltuutus on voimassa 30.3.2012 asti.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä ja valitsi hallituksen jäseniksi yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2012 päättyessä, kauppaneuvos, diplomikauppias Heikki Takamäen, vuorineuvos Seppo Paatelaisen, kauppatieteiden maisteri Maarit Näkyvän, vuorineuvos Ilpo Kokkilan, kauppias Esa Kiiskisen (uusi jäsen), yliasiamies, kauppatieteiden tohtori Mikko Kososen (uusi jäsen) ja kauppias Rauno Törrösen (uusi jäsen).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Yhtiökokouksen jälkeen 30.3.2009 pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus valitsi puheenjohtajakseen Heikki Takamäen ja varapuheenjohtajakseen Seppo Paatelaisen. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin Maarit Näkyvä (pj), Seppo Paatelainen ja Mikko Kosonen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Heikki Takamäki (pj), Seppo Paatelainen ja Ilpo Kokkila. Valiokuntien toimikausi päättyy varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 196 426 496 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,3 % on A-osakkeita ja 66 476 241 eli 67,7 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 98 213 248 kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Osakepääomaa on korotettu katsauskauden aikana kolme kertaa vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on tehty 11.2.2009 (52 392 euroa), 5.5.2009 (51 250 euroa) ja 5.6.2009 (673 146 euroa) ja niistä on kerrottu samojen päivien pörssi-ilmoituksissa. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 12.2.2009, 6.5.2009 ja 8.6.2009.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq OMX Helsingissä (Helsingin Pörssi) oli vuoden 2008 lopussa 22,00 euroa ja katsauskauden lopussa syyskuussa 2009 22,80 euroa, missä oli nousua 3,6 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2008 lopussa 17,80 euroa ja katsauskauden lopussa 22,90 euroa, jossa oli puolestaan nousua 28,7 %. A-osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 24,90 euroa ja alin 18,73 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 23,28 euroa ja alin 14,99 euroa. Helsingin Pörssin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi tammi-syyskuun aikana 17,9 % ja painotettu OMX Helsinki CAP-indeksi 30,7 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi nousi vastaavasti 35,5 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 724 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 522 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 2 246 milj. euroa, jossa oli nousua vuoden 2008 lopusta 371 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin alkuvuoden 2009 aikana 820 331 kpl ja vaihtoarvo oli 17,9 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 65,4 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 1 207 milj. euroa.

Vuoden 2003 optio-ohjelman listatut optio-oikeudet 2003F olivat kaupankäynnin kohteina ja niitä vaihdettiin katsauskaudella yhteensä noin 108 000 kpl 712 000 euron arvosta.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2009 myöntämä valtuus laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Valtuutta ei ole käytetty. Lisäksi yhtiöllä on vuoden 2003 optio-ohjelman ohella vuoden 2007 optio-ohjelma, johon perustuvien optio-oikeuksien 2007A, 2007B ja 2007C osakkeiden merkintäaika ei ole alkanut eikä optio-oikeuksia ole listattu toistaiseksi. Lisätietoja hallituksella olevista valtuuksista löytyy osoitteesta www.kesko.fi.

Osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden lopussa 39 571. Se lisääntyi vuoden 2008 aikana 9 155 osakkaalla ja edelleen vuoden 2009 aikana 1 491 osakkaalla. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli syyskuun 2009 lopussa 19 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli syyskuun 2009 lopussa 28 %.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia
Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi konsernille uudistetut taloudelliset tavoitteet. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on korvattu sidotun pääoman tuotolla. Oman pääoman uusi tuottotavoite on 12 % (aikaisemmin 14 %) ja sidotun pääoman tuottotavoite 14 %. Omavaraisuusasteen tavoitealue on laajennettu 40-50 %:iin (aikaisemmin 40-45 %). Hallitus uudisti myös Keskon 6.4.2005 julkistetun osinkopolitiikan. Uuden osinkopolitiikan mukaisesti Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen (Pörssitiedote 5.2.2009).

Kesko myi 31.3.2009 neljä kauppakiinteistöä Keskon Eläkekassalle. Velaton kauppahinta oli noin 50 milj. euroa. Kesko-konsernille syntynyt myyntivoitto oli 19,7 milj. euroa, joka on käsitelty kertaluonteisena eränä ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitossa (Pörssitiedote 31.3.2009).

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009 (pörssitiedotteet 30.3.2009).

Korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden aiemmasta päätöksestä olla hyväksymättä Rautakesko Oy:n vuoden 2001 verotuksessa ruotsalaisen tytäryhtiönsä K-rauta AB:n osakkeista tekemää 22,5 milj. euron arvonalennusta. Samalla Korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden aiemmasta päätöksestä hylätä Kesko Oyj:n valitus sen vuosien 1997-1999 verotettavaan tuloon lisättyjen kulujen vähennyskelpoisuudesta (Pörssitiedote 11.6.2009).

Riskienhallinta
Kesko-konsernilla on käytössään vakiintunut riskienhallintaprosessi, jonka mukaan toimialat arvioivat säännöllisesti riskejä ja niiden hallintaa sekä raportoivat niistä konsernin johdolle. Keskon riskienhallintaa ja liiketoimintaan liittyviä riskejä on kuvattu tarkemmin Keskon vuoden 2008 vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä sekä Keskon internet-sivuilla Hallinnointiperiaatteet-osiossa.

Keskon liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen Keskon toiminta-alueella ja sen vaikutukseen Kesko-konsernin myyntiin ja tuloskehitykseen. Maakohtaiset riskit korostuvat erityisesti Baltian maissa kuluttajien ostovoiman heikkenemisen, työttömyyden kasvun sekä devalvaatioriskien myötä. Myös Pohjoismaiden ja Venäjän työllisyyskehitykseen ja tätä kautta erityisesti rakennustarvikkeiden sekä autojen ja koneiden kulutuskysyntään liittyy edelleen riskejä.

Asiakkaiden, päämiesten ja tavarantoimittajien mahdollisten talousvaikeuksien lisääntyminen kasvattaa luottotappioriskejä sekä tavaroiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuvat kustannusten sopeuttaminen, vaihto-omaisuuden, asiakassaamisten ja sijoitusvarallisuuden tehokas hallinta sekä väärinkäytösten ehkäisyyn liittyvät riskienhallintatoimenpiteet.

Tuloskehitykseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (10/2009-9/2010) verrattuna katsauskautta edeltävään 12 kuukauteen (10/2008-9/2009).

Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat talouden näkymät sen eri markkina-alueilla sekä erityisesti yksityisen kulutuksen kasvuvauhti. Talouden lähiajan näkymät ovat edelleen synkät ja reaalitalouden kehitykseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Työttömyyden kasvun Suomessa ennakoidaan jatkuvan, mistä johtuen yksityisen kulutuskysynnän kehityksen ei seuraavan kahdentoista kuukauden aikana ennakoida kääntyvän kasvuun.

Päivittäistavarakaupassa kehityksen ennakoidaan jatkuvan edelleen vakaana. Markkinatilanteen ennakoidaan pysyvän edelleen vaikeana rakentamisessa sekä auto- ja konekaupassa.

Talousnäkymien epävarmuus vaikeuttaa edelleen konsernin tulevaisuuden näkymän muodostamista. Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdon ennakoidaan pysyvän seuraavan kahdentoista kuukauden aikana samalla tasolla kuin edeltävien kahdentoista kuukauden aikana. Toteutettujen kustannussopeutusten sekä Baltian tappiollisen vilja- ja maataloustarvikekaupan lopettamisen seurauksena Kesko-konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ei ennakoida enää heikkenevän. Konsernin likviditeetin ja vakavaraisuuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä.

Helsingissä 21. lokakuuta 2009
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja talousjohtaja Jukka Erlund, puhelin 01053 22338. Suomenkielinen webcasting osavuosikatsauksen tulosinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Paavo Moilanen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Laadintaperiaatteet
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Sidottu pääoma segmenteittäin
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Investoinnit segmenteittäin
Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin
Henkilökunta keskimäärin ja 30.9.
Konsernin vastuusitoumukset
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti

Kesko Oyj:n tilinpäätöstiedote julkaistaan 5.2.2010. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesko.fi

********

LIITTEET:

Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusista ja uudistetuista IFRS-standardeista ja IFRIC-tulkinnoista aiheutuneita muutoksia.

IFRS 8 Toimintasegmentit

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, joita ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008). Tilikauden 2008 segmentti-informaatio on oikaistu vastaamaan uutta segmenttijakoa (pörssitiedote 26.3.2009). IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut konsernin raportoitavia segmenttejä, sillä konsernin segmentti-informaatio on perustunut aikaisemminkin johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset.

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan. Käyttötavarakauppa sisältää tavaratalokauppaan keskittyneen Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, urheilukauppaan keskittyneen Intersport Finlandin, huonekalu- ja sisustuskauppaa harjoittavan Indoor Groupin, kodintekniikkaan erikoistuneen Mustan Pörssin sekä kenkäkauppaa harjoittavan Kenkäkeskon. Rautakauppa sisältää aikaisemmin raportoidun Rautakeskon lisäksi K-maatalous-ketjun ja maatalouskaupan Suomessa. Auto- ja konekauppa sisältää aikaisemmin raportoidun VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää aikaisemmin raportoidun konekaupan lisäksi traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat konsernin yhteisistä eristä.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uudistettua IAS 1 -standardia. Uudistuksen myötä osavuosikatsauksessa esitetään laaja tuloslaskelma, jossa eritellään ne suoraan omaan pääomaan kirjatut erät, jotka eivät liity liiketapahtumiin omistajien kanssa. Samalla laskelmaa oman pääoman muutoksista on muutettu vastaamaan uudistetun standardin vaatimuksia.

IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uutta IFRIC-tulkintaa, IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinnan mukaan K-Plussa-kanta-asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset kirjataan myynnin oikaisueriin, minkä seurauksena myös tiettyjen konsernin vähittäiskauppatoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihtoluvut on vuoden 2008 osalta oikaistu vastaamaan uutta tulkintaa. Tulkinnan soveltamisella ei ole vaikutusta konsernin liikevoittoon.

IAS 23 Vieraan pääoman menot, ehdot täyttävän hyödykkeen vieraan pääoman menojen aktivointi.

Muutettu standardi poistaa mahdollisuuden kirjata kuluksi vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Nämä vieraan pääoman menot on aktivoitava osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Konserni on kirjannut aiemmin vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta raportointikauden tulokseen.

Lisäksi konserni on soveltanut seuraavia EU:n hyväksymiä uudistettuja tai muutettuja IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja 1.1.2009 alkaen:
- IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet (muutos)
- IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös - Tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön ja osakkuusyrityksen hankintameno (muutos)
- IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja niiden peruuttaminen (muutos)
- Vuosittaiset IFRS-standardien muutokset 2007 (Annual Improvements 2007)
- IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Seuraavat standardit ovat tulleet voimaan 1.1.2009, mutta EU ei ole vielä hyväksynyt niitä sovellettavaksi:
- IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos)
- IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi (muutos) ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos)
- IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Edellä mainituilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen tai liitetietoihin.

Muut muutokset

Myönnettyjen osakeoptioiden IFRS 2 mukaisen kulukirjauksen vastaerä esitetään ylikurssirahaston sijaan voittovaroissa. Muutos on toteutettu takautuvasti ensimmäisellä kvartaalilla. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan.

Valuuttamääräisten tase-erien suojauskustannukset esitetään liiketoiminnan rahavirrassa rahoituksen rahavirran sijaan. Muutos on toteutettu takautuvasti.

(..) Muutos yli 100 %

(..) Muutos yli 100 %

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (milj. e)

Konsernin rahavirtalaskelma (milj. e), lyhennetty

(..) Muutos yli 100 %

* Jatkuvat toiminnot
** Koko konserni

* Jatkuvat toiminnot

Tiedot segmenteittäin

* Vienti ja liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin

Henkilökunta keskimäärin ja 30.9.

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti euroina (sis. alv) (ennakkotieto):