Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-kesäkuussa 2009 oli 4 160 milj. euroa, mikä on 13,8 % vähemmän kuin vastaavalla kaudella edellisenä vuonna (4 824 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa 2009 oli 39,8 milj. euroa (117,7 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 56,5 milj. euroa (232,9 milj. euroa). Koko konsernin tammi-kesäkuun tulos oli 30,6 milj. euroa (207,6 milj. euroa). Koko konsernin tulos osaketta kohden oli 0,31 euroa (2,11 euroa).

Keskeiset tunnusluvut

TAMMI-KESÄKUU 2009

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2009 oli 4 160 milj. euroa, mikä on 13,8 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (4 824 milj. euroa). Liikevaihto laski kotimaassa 9,0 % ja ulkomailla 30,9 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 17,4 % (21,7 %). Konsernin liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat taloudellisen taantuman seurauksena voimakkaasti supistunut rakennusmarkkina sekä auto-, kone- ja käyttötavarakaupan myynnin lasku. Päivittäistavarakaupassa kasvu jatkui tasaisena.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (sis. alv) tammi-kesäkuussa oli 6 135 milj. euroa ja se laski 10,5 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Konsernin voitto ennen veroja tammi-kesäkuussa oli 56,5 milj. euroa (232,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 65,9 milj. euroa (235,0 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 39,8 milj. euroa (117,7 milj. euroa). Se oli 1,0 % liikevaihdosta (2,4 %). Kertaluonteisiin eriin sisältyy kiinteistökaupoista syntyneitä myyntivoittoja 27,9 milj. euroa sekä kiinteistöjen arvonalennuksia 1,9 milj. euroa. Vertailukauden kertaluonteisiin tuottoihin sisältyy merkittävimpinä erinä Keskon ja Nordisk Renting Oy:n välisistä kiinteistöjen vuokra- ja myyntijärjestelyistä syntynyt myyntivoitto 103,2 milj. euroa sekä K-Rahoitus Oy:n myynnistä syntynyt 10,3 milj. euron myyntivoitto.

Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellistä vuotta pienemmäksi johtui kysynnän heikentymisestä rautakaupassa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa. Kustannusten sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta konsernin kiinteät kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 19 milj. euroa huolimatta toteutetuista kauppapaikka-avauksista.

Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,31 euroa (1,69 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,36 euroa (20,17 euroa).

Investoinnit
Konsernin investoinnit tammi-kesäkuussa olivat yhteensä 107,2 milj. euroa (143,3 milj. euroa) eli 2,6 % (3,0 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 88,4 milj. euroa (119,4 milj. euroa) ja muut investoinnit 18,8 milj. euroa (23,9 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 33,8 % kokonaisinvestoinneista (26,1 %).

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta kehittyi positiivisesti tammi-kesäkuussa ja oli 146 milj. euroa (89 milj. euroa). Käyttöpääoman määrää pienensi vaihto-omaisuuden sopeuttaminen vallitsevaan markkinatilanteeseen. Investointien rahavirta oli -30 milj. euroa (79 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 90 milj. euroa (217 milj. euroa).

Konsernin likviditeetti ja vakavaraisuus pysyivät katsauskaudella vahvoina. Likvidejä varoja oli kauden lopussa 507 milj. euroa (551 milj. euroa). Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 18 milj. euroa (-43 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 51,0 % (49,0 %) ja nettovelkaantumisaste 0,9 % (-2,1 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-kesäkuussa 9,5 milj. euroa (1,6 milj. euroa). Niitä kasvattivat valuuttojen välisten korkoerojen levenemisen seurauksena Baltian ja Venäjän valuuttapositioiden suojauskustannukset 10,5 milj. euroa. Korkotuotot likvideistä varoista laskivat markkinakorkotason laskun myötä.

Verot
Konsernin verot tammi-kesäkuussa olivat 22,3 milj. euroa (58,0 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 39,5 % (24,9 %). Tuloverot on laskettu katsauskauden tulokseen suhteutettuna osuutena koko tilikauden arvioiduista veroista.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-kesäkuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 678 (21 458) henkeä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 464 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 1 316 henkilöä.

Kesäkuun 2009 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 23 776 (25 255), joista Suomessa työskenteli 13 773 (13 762) ja Suomen ulkopuolella 10 003 (11 493) henkeä. Henkilömäärän lisäys kesäkuun 2008 loppuun verrattuna oli Suomessa 11 henkilöä ja vähennys Suomen ulkopuolella 1 490 henkilöä.

Kulutuskysynnän heikkenemisestä johtuen konsernin eri liiketoiminnoissa jatkettiin henkilöstömäärän ja -kustannusten sopeuttamista. Konsernin henkilöstökulut laskivat katsauskaudella 23,0 milj. euroa eli noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna huolimatta uusien kauppapaikkojen avauksista.

Markkinakatsaus
Suomen vähittäiskaupan myynti laski tammi-toukokuussa 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja toukokuussa 4,8 % edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna. Kuluttajahintojen inflaatio oli tammi-kesäkuussa keskimäärin 0,9 % (Tilastokeskus).

Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui jonkin verran touko-kesäkuussa, mutta oli yhä pitkän aikavälin keskiarvotasoa heikompi. Oma taloustilanne ja säästämismahdollisuudet arvioitiin kesäkuussa hyviksi ja ajankohtaa pidettiin aikaisempaa parempana kestotavaroiden ostamiselle ja lainanotolle. Arviot työttömyyskehityksestä olivat kuitenkin edelleen synkät. Työttömyysaste oli toukokuussa 10,9 %, kun se edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana oli 8,8 % (Tilastokeskus).

Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja -voitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Segmenttien kehitys tammi-kesäkuussa
Ruokakauppa

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan.

Ruokakaupan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 1 861 milj. euroa (1 792 milj. euroa) ja se kasvoi 3,8 %. K-ruokakauppojen tammi-kesäkuun vähittäismyynti oli 2 406 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 6,2 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 6,6 %. Alkuvuonna myynti kehittyi hyvin erityisesti K-ruokakauppojen omien merkkien osalta. Suomen päivittäistavarakaupan kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvaneen alkuvuonna 4 - 5 % edellisestä vuodesta. Hintojen keskimääräinen kuukausikehitys verrattuna edellisvuoteen oli tammi-toukokuussa 6,1 %(Tilastokeskus).

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa oli 63,9 milj. euroa (3,4 % liikevaihdosta), mikä oli 7,4 milj. euroa ja 0,3 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 76,1 milj. euroa (112,9 milj. euroa).Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat tammi-kesäkuussa 12,2 milj. euroa. Vertailuvuonna liikevoittoa kasvatti 56,4 milj. euron kertaluonteinen myyntivoitto kiinteistö- ja vuokrasopimusjärjestelystä.

Ruokakaupan investoinnit tammi-kesäkuussa olivat 40,2 milj. euroa (63,8 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 34,2 milj. euroa (56,0 milj. euroa).

Käyttötavarakauppa

Käyttötavarakauppa sisältää Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, Intersport Finlandin, Indoor Groupin, Mustan Pörssin sekä Kenkäkeskon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 677 milj. euroa (719 milj. euroa) ja se laski 5,8 %. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä ja työttömyyden kasvusta johtuen kulutuskysyntä käyttötavarakaupassa laski erityisesti kodinelektroniikan ja sisustustavarakaupan osalta.

Käyttötavarakaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä oli tammi-kesäkuussa 16,7 milj. euroa (-2,5 % liikevaihdosta), mikä oli myynnin laskun seurauksena 13,4 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Liiketappio tammi-kesäkuussa oli 6,9 milj. euroa (liikevoitto 43,8 milj. euroa). Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat tammi-kesäkuussa 9,8 milj. euroa ja vertailukaudella 47,0 milj. euroa.

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat tammi-kesäkuussa 16,9 milj. euroa (23,6 milj. euroa).

Anttilan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 217 milj. euroa (243 milj. euroa) ja se laski 10,8 %. Myynti laski erityisesti kodin sisustuksessa ja -elektroniikassa. Anttila-tavaratalojen myynti oli 127 milj. euroa ja se laski 6,2 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti oli 55 milj. euroa ja se laski 18,3 %. NetAnttilan myynti oli 35 milj. euroa ja se laski 16,0 %.

K-citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 257 milj. euroa (244 milj. euroa) ja se kasvoi 5,2 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kauppapaikkaverkoston laajennukset sekä markkinointitoimenpiteiden terävöittäminen.

Intersport Finlandin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 74 milj. euroa (74 milj. euroa) ja se oli viime vuoden tasolla. Indoorin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 73 milj. euroa (88 milj. euroa) ja se laski 16,6 %. Kotimaassa Indoorin liikevaihto laski 11,1 % ja ulkomailla 49,8 %. Kehitykseen vaikutti osaltaan Indoorin Ruotsin liiketoimintojen lopettaminen vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Musta Pörssi Oy:n liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 46 milj. euroa (59 milj. euroa) ja se laski 22,3 %. Kenkäkesko Oy:n liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 11 milj. euroa (12 milj. euroa) ja se laski 7,7 %.

Rautakauppa

Rautakauppa sisältää Rautakeskon lisäksi Suomen maataloustarvikekaupan.

Rautakaupan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 1 173 milj. euroa (1 566 milj. euroa) ja se laski 25,1 %.

Suomessa liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 554 milj. euroa ja se laski 23,3 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 385 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 169 milj. euroa. Suomen rautakaupan liikevaihto laski 21,2 % ja maataloustarvikekaupan 27,6 %. Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 619 milj. euroa (844 milj. euroa) ja se laski 26,6 %. Ulkomaan toiminnan myynnin kehitykseen vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski paikallisissa valuutoissa 19,2 %. Rautakaupan liikevaihdosta 52,8 % tuli ulkomaan toiminnasta.

Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto tammi-kesäkuussa laski 9,0 % ja oli 89 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n liikevaihto kasvoi 5,4 %. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski 26,1 % ja oli 228 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin liikevaihto laski 17,3 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto laski 23,1 % ja oli 31 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto laski 35,9 % ja oli 24 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto laski 38,8 % ja oli 134 milj. euroa. Venäjällä rautakaupan liikevaihto laski 9,9 % ja oli 82 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 8,5 %. Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto laski 16,8 % ja oli 26 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa OMA:n liikevaihto pieneni 5,7 %.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa oli 5,6 milj. euroa (0,5 % liikevaihdosta), mikä oli 32,7 milj. euroa ja 2,0 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Rautakauppamarkkinat laskivat tammi-kesäkuussa Suomessa noin 25 %, Ruotsissa noin 10 %, Norjassa noin 20 % sekä Baltian maissa noin 30-40 % (Rautakeskon arvio). Rautakaupan liikevoitto tammi-kesäkuussa oli 9,6 milj. euroa (42,0 milj. euroa). Liikevoittoon sisältyy 3,9 milj. euron kertaluonteinen kiinteistön myyntivoitto.

Rautakaupan investoinnit tammi-kesäkuussa olivat 46,3 milj. euroa (52,1 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli 78,2 % (70,8 %).

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa tammi-kesäkuussa 10,0 % ja oli 538 milj. euroa (sis. alv). Yrityspalvelun myynti laski 35,4 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 241 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 23,1 %.

Auto- ja konekauppa

Auto- ja konekauppa sisältää VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää konekaupan lisäksi myös traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Auto- ja konekaupan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 529 milj. euroa (828 milj. euroa) ja se laski 36,1 %.

VV-Auton liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 345 milj. euroa (506 milj. euroa) ja se laski 31,8 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti autokaupan kulutuskysynnän heikentyminen sekä huhtikuun alussa voimaan tullut autoveron muutos, jonka seurauksena 1.4.2009 jälkeen verotettujen autojen autovero ei sisälly liikevaihtoon. Liikevaihdon lasku veromuutos huomioiden oli 27,4 %. VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 18,3 %:iin (16,6 %).

Konekeskon liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 185 milj. euroa (323 milj. euroa) ja se laski 42,8 % edelliseen vuoteen verrattuna konemarkkinoiden heikkenemisestä ja Baltian maatalouskaupan supistamisesta johtuen. Liikevaihto Suomessa oli 105 milj. euroa ja se laski 35,7 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 80 milj. euroa ja se laski 50,0 %.

Auto- ja konekaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa oli 4,1 milj. euroa (-0,8 % liikevaihdosta), mikä oli 41,2 milj. euroa ja 5,3 %-yksikköä heikompi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 37,1 milj. euroa). Tuloskehitykseen vaikuttivat auto- ja konekaupan voimakkaan myynnin laskun lisäksi Baltian maatalousmarkkinoiden heikentymisen ja maatalouskaupan supistamisen seurauksena Konekeskon Baltian liiketoiminnoista ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjatut 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset.

Auto- ja konekaupan investoinnit tammi-kesäkuussa olivat 3,6 milj. euroa (6,5 milj. euroa).

HUHTI-KESÄKUU 2009

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa 2009 oli 2 143 milj. euroa, mikä on 15,9 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 547 milj. euroa). Liikevaihto laski kotimaassa 11,5 % ja ulkomailla 30,5 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 19,1 % (23,1 %). Konsernin liikevaihdon lasku johtui taloudellisen taantuman myötä voimakkaasti heikentyneestä rakennusmarkkinasta sekä auto-, kone- ja käyttötavarakaupan myynnin laskusta. Päivittäistavarakaupassa kasvu jatkui tasaisena.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (sis. alv) huhti-kesäkuussa oli 3 268 milj. euroa ja se laski 12,0 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Konsernin voitto ennen veroja huhti-kesäkuussa oli 38,2 milj. euroa (84,3 milj. euroa). Liikevoitto oli 42,7 milj. euroa (84,8 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 36,4 milj. euroa (81,1 milj. euroa). Se oli 1,7 % liikevaihdosta (3,2 %). Kertaluonteisiin eriin sisältyi 8,1 milj. euron myyntivoitto kiinteistömyynneistä sekä kiinteistöjen arvonalennuksia 1,9 milj. euroa. Vertailukaudella liikevoittoa kasvattivat kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot nettomääräisesti 3,7 milj. euroa.

Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisen vuoden vastaavaa jaksoa pienemmäksi johtui kysynnän heikentymisestä rautakaupassa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa. Kustannusten ja vaihto-omaisuuden sopeuttamistoimenpiteillä oli merkittävä positiivinen vaikutus konsernin toisen vuosineljänneksen kannattavuuteen ja kassavirtaan.

Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,19 euroa (0,58 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,36 euroa (20,17 euroa).

Investoinnit
Konsernin investoinnit huhti-kesäkuussa olivat yhteensä 55,8 milj. euroa (83,0 milj. euroa) eli 2,6 % (3,3 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 46,0 milj. euroa (69,4 milj. euroa) ja muut investoinnit 9,7 milj. euroa (13,6 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 39,2 % kokonaisinvestoinneista (24,8 %).

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta huhti-kesäkuussa oli 143 milj. euroa (126 milj. euroa) ja investointien rahavirta -25 milj. euroa (26 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 26 milj. euroa (100 milj. euroa).

Konsernin nettorahoituskulut olivat huhti-kesäkuussa 4,4 milj. euroa (0,2 milj. euroa). Niitä kasvattivat valuuttojen välisten korkoerojen levenemisen seurauksena nousseet Venäjän ja Baltian valuuttapositioiden suojauskustannukset 4,1 milj. euroa.

Verot
Konsernin verot huhti-kesäkuussa olivat 15,7 milj. euroa (21,3 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 41,2 % (25,3 %).

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli huhti-kesäkuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 727 (21 769) henkeä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 510 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 1 532 henkilöä.

Segmenttien kehitys huhti-kesäkuussa
Ruokakauppa

Ruokakaupan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 974 milj. euroa (939 milj. euroa) ja se kasvoi 3,7 %. K-ruokakauppojen huhti-kesäkuun vähittäismyynti oli 1 263 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 7,4 %. Myynti kehittyi hyvin erityisesti K-citymarket -ketjun sekä Pirkka-tuotteiden osalta. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 7,9 %. Kesäkuun lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 033.

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä huhti-kesäkuussa oli 30,1 milj. euroa (3,1 % liikevaihdosta), mikä oli 1,5 milj. euroa ja 0,3 %-yksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoittoa laskivat panostukset uusien kauppapaikkojen avauksiin. Ruokakaupan liikevoitto oli 33,8 milj. euroa (31,5 milj. euroa).Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat huhti-kesäkuussa 3,8 milj. euroa (0,0 milj. euroa).

Ruokakaupan investoinnit huhti-kesäkuussa olivat 19,5 milj. euroa (39,9 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 16,8 milj. euroa (34,5 milj. euroa).

Ruokakesko jatkoi K-ruokakauppaverkoston kehittämistä. Huhti-kesäkuussa avattiin K-citymarketit Ylöjärvelle ja Turun Skanssiin, K-supermarket Kempeleeseen sekä laajennettuina K-citymarket Mikkeli ja K-supermarket Lahti Ahtiala. K-market-ketju laajeni kuudella uudella ruokakaupalla, joista neljä avattiin Teboil-asemille. Lisäksi tehtiin lukuisia uudistuksia K-supermarket- ja K-market-kauppoihin.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-citymarketit Kirkkonummelle, Tampereen Linnainmaalle ja Vantaan Koivukylään sekä uudet K-supermarketit Porvooseen, Järvenpäähän ja Eurajoelle.

Käyttötavarakauppa

Käyttötavarakaupan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 331 milj. euroa (355 milj. euroa) ja se laski 6,6 %.

Käyttötavarakaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä oli huhti-kesäkuussa 6,0 milj. euroa (-1,8 % liikevaihdosta). Liiketappio oli seurausta myynnin laskusta. Huhti-kesäkuussa 2008 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 3,5 milj. euroa (1,0 % liikevaihdosta). Liiketappio huhti-kesäkuussa oli 3,6 milj. euroa (liikevoitto 3,7 milj. euroa). Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot ja arvonalentumiset olivat huhti-kesäkuussa 2,4 milj. euroa (0,2 milj. euroa).

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat huhti-kesäkuussa 7,1 milj. euroa (13,0 milj. euroa).

Anttilan liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 103 milj. euroa (116 milj. euroa) ja se laski 11,6 %. Myynti laski eniten viihteen ja kodin tavararyhmissä. Anttila-tavaratalojen myynti oli 60 milj. euroa ja se laski 10,4 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti oli 27 milj. euroa ja se laski 16,8 %. NetAnttilan myynti oli 16 milj. euroa ja se laski Suomessa 6,7 %, Virossa 22,7 % ja Latviassa 29,6 %. Huhtikuussa avattiin Turun Skanssin tavaratalo ja marraskuussa 2009 avataan lisäksi uusi Kodin Ykkönen Tampereen Lielahteen.

K-citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 134 milj. euroa (128 milj. euroa) ja se kasvoi 4,4 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kauppapaikkaverkoston laajennukset sekä asiakasmäärien kasvu. Huhtikuussa avattiin Turun Skanssin ja Ylöjärven K-citymarketit. Vuonna 2009 avataan vielä Kirkkonummen, Vantaan Koivukylän ja Tampereen Linnainmaalle K-citymarketit.

Intersport Finlandin liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 32 milj. euroa (37 milj. euroa) ja se laski 12,1 %. Budget Sport -verkkokauppa avattiin huhtikuussa. Indoorin liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 36 milj. euroa (43 milj. euroa) ja se laski 16,4 %. Kotimaassa Indoorin liikevaihto laski 13,2 % ja ulkomaan toiminnoissa 40,5 %. Musta Pörssi Oy:n liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 23 milj. euroa (26 milj. euroa) ja se laski 11,5 %. Kenkäkesko Oy:n liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 3 milj. euroa (5 milj. euroa) ja se laski 27,6 %.

Rautakauppa

Rautakaupan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 643 milj. euroa (870 milj. euroa) ja se laski 26,1 %.

Suomessa liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 291 milj. euroa ja se laski 25,8 %. Suomen liikevaihdosta rautakauppa oli 211 milj. euroa ja maataloustarvikekauppa 81 milj. euroa. Suomen rautakaupan liikevaihto laski 18,3 % ja maataloustarvikekaupan 40,1 %.

Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 352 milj. euroa (478 milj. euroa) ja se laski 26,3 %. Ulkomaan toiminnan myynnin kehitykseen vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski paikallisissa valuutoissa 19,1 %. Rautakaupan liikevaihdosta 54,7 % tuli ulkomaan toiminnasta.

Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto huhti-kesäkuussa laski 12,6 % ja oli 52 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n liikevaihto kasvoi 0,8 %. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski 25,6 % ja oli 133 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin liikevaihto laski 17,1 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto laski 18,7 % ja oli 19 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto laski 28,6 % ja oli 14 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto laski 38,8 % ja oli 74 milj. euroa. Venäjällä rautakaupan liikevaihto laski 12,7 % ja oli 44 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Stroymasterin liikevaihto kasvoi 3,8 %. Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto laski 20,3 % ja oli 14 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa OMA:n liikevaihto pieneni 8,8 %.

Rautakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä huhti-kesäkuussa oli 14,8 milj. euroa (2,3 % liikevaihdosta), mikä 16,2 milj. euroa ja 1,3 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti rakennusmarkkinoiden voimakas supistuminen. Rautakaupan liikevoitto huhti-kesäkuussa oli 14,8 milj. euroa (liikevoitto 34,6 milj. euroa). Kustannusten ja vaihto-omaisuuden sopeuttamistoimenpiteillä oli merkittävä positiivinen vaikutus rautakaupan kannattavuuteen ja kassavirtaan.

Rautakaupan investoinnit huhti-kesäkuussa olivat 26,8 milj. euroa (29,4 milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli 81,0 % (69,0 %).

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa huhti-kesäkuussa 9,0 % ja oli 346 milj. euroa (sis. alv). Yrityspalvelun myynti oli 52 milj. euroa ja se laski 35,4 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 136 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 31,3 %.

Huhti-kesäkuussa avattiin kuusi uutta kauppaa ja suljettiin kolme kauppaa. Suomessa avattiin Rautia Pietarsaaressa ja Rautia-K-maatalous Levillä. Virossa avattiin uusi K-rauta Valgassa ja Latviassa Madonassa. Norjassa avattiin Byggmakker-myymälä Bodössa. OMA avasi kaupan Baranovichyssa. Norjassa suljettiin kaksi Byggmakker-kauppaa ja Ruotsissa yksi K-rauta.

Auto- ja konekauppa

Auto- ja konekaupan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 233 milj. euroa (426 milj. euroa) ja se laski 45,3 %.

VV-Auton liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 135 milj. euroa (246 milj. euroa) ja se laski 45,2 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat autokaupan kulutuskysynnän heikentyminen sekä huhtikuun alussa voimaan tullut autoveron muutos, jonka mukaisesti autovero poistui liikevaihdosta 1.4.2009 jälkeen verotettujen autojen osalta. Veromuutoksen huomioivan vertailukelpoisen liikevaihdon lasku oli huhti-kesäkuussa 36,0 %. VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi huhti-kesäkuussa 17,4 %:iin (16,8 %).

Konekeskon liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 99 milj. euroa (181 milj. euroa) ja se laski 45,5 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Liikevaihdon lasku johtuu konemarkkinoiden heikkenemisestä ja Baltian maatalouskaupan supistamisesta. Liikevaihto Suomessa oli 55 milj. euroa ja se laski 38,6 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 44 milj. euroa ja se laski 52,1 %.

Auto- ja konekaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä huhti-kesäkuussa oli 1,9 milj. euroa (0,8 % liikevaihdosta), mikä oli 19,4 milj. euroa ja 4,2 %-yksikköä heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Tuloskehitykseen vaikutti auto- ja konekaupan voimakas myynnin lasku.

Muutokset konsernin rakenteessa
Kesko-konsernin segmentit ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008).

Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2009 vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 97 851 050 euroa. Osingon maksupäivä oli 9.4.2009. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg sekä hyväksyi hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen kokouskutsuaikaa koskevan kohdan muuttamiseksi siten, että kutsu toimitetaan viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta, ja hallitukselle myönnettävästä osakeantivaltuudesta laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Osakeantivaltuutus on voimassa 30.3.2012 asti.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä ja valitsi hallituksen jäseniksi yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2012 päättyessä, kauppaneuvos, diplomikauppias Heikki Takamäen, vuorineuvos Seppo Paatelaisen, kauppatieteiden maisteri Maarit Näkyvän, vuorineuvos Ilpo Kokkilan, kauppias Esa Kiiskisen (uusi jäsen), yliasiamies, kauppatieteiden tohtori Mikko Kososen (uusi jäsen) ja kauppias Rauno Törrösen (uusi jäsen).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Yhtiökokouksen jälkeen 30.3.2009 pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus valitsi puheenjohtajakseen Heikki Takamäen ja varapuheenjohtajakseen Seppo Paatelaisen. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin Maarit Näkyvä (pj), Seppo Paatelainen ja Mikko Kosonen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Heikki Takamäki (pj), Seppo Paatelainen ja Ilpo Kokkila. Valiokuntien toimikausi päättyy varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 196 426 496euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,3 % on A-osakkeita ja 66 476 241 eli 67,7 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 98 213 248kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Osakepääomaa on korotettu katsauskauden aikana kolme kertaa vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotukset on tehty 11.2.2009 (52 392 euroa), 5.5.2009 (51 250 euroa) ja 5.6.2009 (673 146 euroa) ja niistä on kerrottu samojen päivien pörssi-ilmoituksissa. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 12.2.2009, 6.5.2009 ja 8.6.2009.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2008 lopussa 22,00 euroa ja katsauskauden lopussa kesäkuussa 2009 20,50 euroa, missä oli laskua 6,8 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2008 lopussa 17,80 euroa ja katsauskauden lopussa 18,86 euroa, jossa oli puolestaan nousua 6,0 %. A-osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 24,90 euroa ja alin 18,73 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 21,98 euroa ja alin 14,99 euroa. Helsingin Pörssin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi katsauskauden aikana 3,8 % ja painotettu OMX Helsinki CAP-indeksi 8,8 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi nousi vastaavasti 8,0 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 651 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 254 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 1 904 milj. euroa, jossa oli nousua vuoden 2008 lopusta 30 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 608 300 kpl ja vaihtoarvo oli 13,3 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 46,7 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 827,9 milj. euroa.

Vuoden 2003 optio-ohjelman listatut optio-oikeudet 2003F olivat kaupankäynnin kohteina ja niitä vaihdettiin katsauskaudella yhteensä noin 42 000 kpl 220 000 euron arvosta.

Hallituksella on varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2009 myöntämä valtuus laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Valtuutta ei ole käytetty. Lisäksi yhtiöllä on vuoden 2003 optio-ohjelman ohella vuoden 2007 optio-ohjelma, johon perustuvien optio-oikeuksien 2007A, 2007B ja 2007C osakkeiden merkintäaika ei ole alkanut eikä optio-oikeuksia ole listattu toistaiseksi. Lisätietoja hallituksella olevista valtuuksista löytyy osoitteesta www.kesko.fi.

Osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden lopussa 39 338. Se lisääntyi vuoden 2008 aikana 9 155 osakkaalla ja edelleen vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1 258 osakkaalla. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli kesäkuun 2009 lopussa 20 % (27 %). Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli kesäkuun 2009 lopussa 30 % (39 %).

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia
Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi konsernille uudistetut taloudelliset tavoitteet. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on korvattu sidotun pääoman tuotolla. Oman pääoman uusi tuottotavoite on 12 % (aikaisemmin 14 %) ja sidotun pääoman tuottotavoite 14 %. Omavaraisuusasteen tavoitealue on laajennettu 40-50 %:iin (aikaisemmin 40-45 %). Hallitus uudisti myös Keskon 6.4.2005 julkistetun osinkopolitiikan. Uuden osinkopolitiikan mukaisesti Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen (Pörssitiedote 5.2.2009).

Kesko myi 31.3.2009 neljä kauppakiinteistöä Keskon Eläkekassalle. Velaton kauppahinta oli noin 50 milj. euroa. Kesko-konsernille syntynyt myyntivoitto oli 19,7 milj. euroa, joka on käsitelty kertaluonteisena eränä ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitossa (Pörssitiedote 31.3.2009).

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009 (pörssitiedotteet 30.3.2009).

Korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden aiemmasta päätöksestä olla hyväksymättä Rautakesko Oy:n vuoden 2001 verotuksessa ruotsalaisen tytäryhtiönsä K-rauta AB:n osakkeista tekemää 22,5 milj. euron arvonalennusta. Samalla Korkein hallinto-oikeus päätti olla myöntämättä valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden aiemmasta päätöksestä hylätä Kesko Oyj:n valitus sen vuosien 1997-1999 verotettavaan tuloon lisättyjen kulujen vähennyskelpoisuudesta (Pörssitiedote 11.6.2009).

Riskienhallinta
Kesko-konsernilla on käytössään vakiintunut riskienhallintaprosessi, jonka mukaan toimialat arvioivat säännöllisesti riskejä ja niiden hallintaa sekä raportoivat niistä konsernin johdolle. Keskon riskienhallintaa ja liiketoimintaan liittyviä riskejä on tarkemmin kuvattu Keskon vuoden 2008 vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä sekä Keskon internet-sivuilla Hallinnointiperiaatteet-osiossa.

Keskon liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen Keskon toiminta-alueella. Alkuvuonna kulutuskysyntä on heikentynyt selvästi rakennustarvikkeiden, autojen ja koneiden sekä käyttötavaroiden kaupassa. Taantuman mahdollisesti pitkittyessä ja työllisyyskehityksen edelleen heikentyessä konsernin myyntiin ja tuloskehitykseen liittyy olennaisia epävarmuustekijöitä. Asiakkaiden, päämiesten ja tavarantoimittajien mahdollisten talousvaikeuksien lisääntyminen kasvattaa luottotappioriskejä sekä tavaroiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuvat kustannusten sopeuttaminen, vaihto-omaisuuden, asiakassaamisten ja sijoitusvarallisuuden tehokas hallinta sekä väärinkäytösten ehkäisyyn liittyvät riskienhallintatoimenpiteet.

Tuloskehitykseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (7/2009-6/2010) verrattuna katsauskautta edeltävään 12 kuukauteen (7/2008-6/2009).

Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat talouden näkymät sen eri markkina-alueilla sekä erityisesti yksityisen kulutuksen kasvuvauhti. Talouden lähiajan näkymät ovat reaalitalouden heikentymisen myötä edelleen epävarmat. Työttömyyden kasvun sekä yritysten ja kuluttajien rahoituksen saatavuuteen liittyvien ongelmien seurauksena yleisen kulutuskysynnän kehityksen ennakoidaan jatkuvan keskimääräistä selvästi heikompana seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Päivittäistavarakaupassa kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana. Markkinatilanteen ennakoidaan pysyvän edelleen vaikeana rakentamisessa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa.

Talousnäkymien epävarmuus vaikeuttaa edelleen merkittävästi konsernin tulevaisuuden näkymän muodostamista. Heikentyvän talouskehityksen myötä Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana alittavan vertailukauden liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä. Konsernin likviditeetin ja vakavaraisuuden ennakoidaan pysyvän hyvänä.

Helsingissä 23. heinäkuuta 2009
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja talousjohtaja Jukka Erlund, puhelin 01053 22338. Suomenkielinen webcasting osavuosikatsauksen tulosinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Paavo Moilanen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Laadintaperiaatteet
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Sidottu pääoma segmenteittäin
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Investoinnit segmenteittäin
Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin
Henkilökunta keskimäärin ja 30.6.
Konsernin vastuusitoumukset
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti

Kesko Oyj:n tammi-syyskuun osavuosikatsaus julkaistaan 22.10.2009. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesko.fi

********

LIITTEET:

Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusista ja uudistetuista IFRS-standardeista ja IFRIC-tulkinnoista aiheutuneita muutoksia.

IFRS 8 Toimintasegmentit

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, joita ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008). Tilikauden 2008 segmentti-informaatio on oikaistu vastaamaan uutta segmenttijakoa (pörssitiedote 26.3.2009). IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut konsernin raportoitavia segmenttejä, sillä konsernin segmentti-informaatio on perustunut aikaisemminkin johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset.

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan. Käyttötavarakauppa sisältää tavaratalokauppaan keskittyneen Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, urheilukauppaan keskittyneen Intersport Finlandin, huonekalu- ja sisustuskauppaa harjoittavan Indoor Groupin, kodintekniikkaan erikoistuneen Mustan Pörssin sekä kenkäkauppaa harjoittavan Kenkäkeskon. Rautakauppa sisältää aikaisemmin raportoidun Rautakeskon lisäksi K-maatalous-ketjun ja maatalouskaupan Suomessa. Auto- ja konekauppa sisältää aikaisemmin raportoidun VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää aikaisemmin raportoidun konekaupan lisäksi traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat konsernin yhteisistä eristä.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uudistettua IAS 1 -standardia. Uudistuksen myötä osavuosikatsauksessa esitetään laaja tuloslaskelma, jossa eritellään ne suoraan omaan pääomaan kirjatut erät, jotka eivät liity liiketapahtumiin omistajien kanssa. Samalla laskelmaa oman pääoman muutoksista on muutettu vastaamaan uudistetun standardin vaatimuksia.

IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uutta IFRIC-tulkintaa, IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinnan mukaan K-Plussa-kanta-asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset kirjataan myynnin oikaisueriin, minkä seurauksena myös tiettyjen konsernin vähittäiskauppatoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihtoluvut on vuoden 2008 osalta oikaistu vastaamaan uutta tulkintaa. Tulkinnan soveltamisella ei ole vaikutusta konsernin liikevoittoon.

IAS 23 Vieraan pääoman menot, ehdot täyttävän hyödykkeen vieraan pääoman menojen aktivointi.

Muutettu standardi poistaa mahdollisuuden kirjata kuluksi vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Nämä vieraan pääoman menot on aktivoitava osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Konserni on kirjannut aiemmin vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta raportointikauden tulokseen.

Lisäksi konserni on soveltanut seuraavia EU:n hyväksymiä uudistettuja tai muutettuja IFRS-standardeja ja IFRIC-tulkintoja 1.1.2009 alkaen:
- IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet (muutos)
- IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös - Tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön ja osakkuusyrityksen hankintameno (muutos)
- IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja niiden peruuttaminen (muutos)
- Vuosittaiset IFRS-standardien muutokset 2007 (Annual Improvements 2007)
- IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Seuraavat standardit ovat tulleet voimaan 1.1.2009, mutta EU ei ole vielä hyväksynyt niitä sovellettavaksi:
- IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos)
- IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi (muutos) ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos)
- IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Edellä mainituilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen tai liitetietoihin.

Muut muutokset

Myönnettyjen osakeoptioiden IFRS 2 mukaisen kulukirjauksen vastaerä esitetään ylikurssirahaston sijaan voittovaroissa. Muutos on toteutettu takautuvasti ensimmäisellä kvartaalilla. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan.

Valuuttamääräisten tase-erien suojauskustannukset esitetään liiketoiminnan rahavirrassa rahoituksen rahavirran sijaan. Muutos on toteutettu takautuvasti.

(..) Muutos yli 100 %

(..) Muutos yli 100 %

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (milj. e)

Konsernin rahavirtalaskelma (milj. e), lyhennetty

(..) Muutos yli 100 %

* Jatkuvat toiminnot
** Koko konserni

* Jatkuvat toiminnot

Tiedot segmenteittäin

* Vienti ja liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin

Henkilökunta keskimäärin ja 30.6.

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti euroina (sis. alv) (ennakkotieto):