Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2009

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-maaliskuussa 2009 oli 2 018 milj. euroa, mikä on 11,4 % vähemmän kuin vastaavalla kaudella edellisenä vuonna (2 277 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-maaliskuussa 2009 oli 3,4 milj. euroa (36,6 milj. euroa). Voitto ennen veroja oli 18,2 milj. euroa (148,6 milj. euroa). Koko konsernin katsauskauden tulos oli 11,5 milj. euroa (120,0 milj. euroa). Koko konsernin tulos osaketta kohden oli 0,12 euroa (1,22 euroa).

TAMMI-MAALISKUU 2009

JATKUVAT TOIMINNOT

Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto tammi-maaliskuussa 2009 oli 2 018 milj. euroa, mikä on 11,4 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana (2 277 milj. euroa). Liikevaihto laski kotimaassa 6,4 % ja ulkomailla 31,3 %. Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 15,6 % (20,1 %). Konsernin liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat rakennusmarkkinoiden heikentyminen erityisesti Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä auto- ja konekaupan myynnin lasku. Päivittäistavarakaupassa kasvu jatkui tasaisena.

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (sis. alv) tammi-maaliskuussa oli 2 866 milj. euroa ja se laski 8,7 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Konsernin voitto ennen veroja tammi-maaliskuussa oli 18,2 milj. euroa (148,6 milj. euroa). Liikevoitto oli 23,2 milj. euroa (150,1 milj. euroa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 3,4 milj. euroa (36,6 milj. euroa). Se oli 0,2 % liikevaihdosta (1,6 %). Kertaluonteisiin tuottoihin sisältyy Keskon ja Keskon Eläkekassan välisestä kiinteistökaupasta syntynyt myyntivoitto 19,7 milj. euroa. Vertailukauden kertaluonteisiin tuottoihin sisältyy merkittävimpinä erinä Keskon ja Nordisk Renting Oy:n välisistä kiinteistöjen vuokra- ja myyntijärjestelyistä syntynyt myyntivoitto 103,2 milj. euroa sekä K-Rahoitus Oy:n myynnistä syntynyt 10,3 milj. euron myyntivoitto.

Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä jääminen edellisen vuoden vastaavaa jaksoa pienemmäksi johtui kysynnän voimakkaasta heikentymisestä rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa. Baltian maatalousmarkkinoiden heikentymisen ja maatalouskaupan supistamisen seurauksena Konekeskon Baltian liiketoiminnoista kirjattiin 9 milj. euroa arvonalennuksia ja kuluvarauksia.

Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,12 euroa (1,11 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 19,16 euroa (19,13 euroa).

Investoinnit
Konsernin investoinnit tammi-maaliskuussa olivat yhteensä 51,5 milj. euroa (60,3 milj. euroa) eli 2,6 % (2,6 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 42,3 milj. euroa (50,0 milj. euroa) ja muut investoinnit 9,1 milj. euroa (10,3 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 28,9 % kokonaisinvestoinneista.

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta tammi-maaliskuussa oli 6,8 milj. euroa (-35,5 milj. euroa) ja investointien rahavirta -4,4 milj. euroa (52,6 milj. euroa). Investointien rahavirtaan sisältyi tuloja käyttöomaisuuden myynneistä 63,2 milj. euroa (117,2 milj. euroa).

Likvidejä varoja oli kauden lopussa 458 milj. euroa (568 milj. euroa). Näiden määrää kasvattivat TyEL-lainojen nosto 47 milj. euroa sekä Keskon ja Keskon Eläkekassan välinen kiinteistö- ja vuokrasopimusjärjestely, jonka kassavirtavaikutus oli 50 milj. euroa. Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 43 milj. euroa (-35 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 49,8 % (46,3 %) ja nettovelkaantumisaste 2,2 % (-1,8 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat tammi-maaliskuussa 5,1 milj. euroa (1,4 milj. euroa). Niitä kasvattivat valuuttojen välisten korkoerojen levenemisen seurauksena Venäjän ja Baltian valuuttapositioiden suojauskustannukset 6,4 milj. euroa.

Verot
Konsernin verot tammi-maaliskuussa olivat 6,6 milj. euroa (37,5 milj. euroa). Efektiivinen veroaste, johon vaikutti ulkomaisten yhtiöiden liiketoiminnan tappiollisuus, oli 36,0 % (24,7 %). Tuloverot on laskettu katsauskauden tulokseen suhteutettuna osuutena koko tilikauden arvioiduista veroista.

Henkilökunta
Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli tammi-maaliskuussa kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 19 628 (21 150) henkeä. Suomessa keskimääräinen henkilömäärän vähennys oli 426 henkilöä ja Suomen ulkopuolella 1 096 henkilöä.

Maaliskuun 2009 lopussa henkilömäärä oli kaikkiaan 23 326 (24 836), joista Suomessa työskenteli 12 889 (13 254) ja Suomen ulkopuolella 10 437 (11 582) henkeä. Henkilömäärän vähennys maaliskuun 2008 loppuun verrattuna oli Suomessa 365 ja Suomen ulkopuolella 1 145 henkilöä.

Kulutuskysynnän heikkenemisestä johtuen konsernin eri liiketoiminnoissa jatkettiin henkilöstökustannusten sopeuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Konsernin henkilöstökulut laskivat katsauskaudella 9 milj. euroa (6,3 %) vertailuvuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna.

Markkinakatsaus
Tilastokeskuksen mukaan Suomen vähittäiskaupan myynnin arvo laski tammi-helmikuussa 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja helmikuussa 5,8 % edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen inflaatio oli tammi-maaliskuussa keskimäärin 1,6 %.

Tilastokeskuksen maaliskuun 2009 kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen on hieman elpynyt, mutta on edelleen heikko. Oma taloustilanne ja säästämismahdollisuudet arvioitiin hyviksi, mutta työttömyyden osumista omalle kohdalle pelättiin entistä laajemmin. Odotukset Suomen taloudesta olivat edelleen synkät.

Toiminnan kausiluonteisuus
Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja -voitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.

Segmenttien kehitys tammi-maaliskuussa
Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, joita ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008). Uuden segmenttijaon mukaisista vertailutiedoista on tiedotettu pörssitiedotteella 26.3.2009.

Ruokakauppa

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan.

Ruokakaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 888 milj. euroa (853 milj. euroa) ja se kasvoi 4,0 %. K-ruokakauppojen tammi-maaliskuun vähittäismyynti oli 1 142 milj. euroa (sis. alv) ja se kasvoi 4,9 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi 5,3 %. Myynti kehittyi hyvin erityisesti K-ruokakauppojen omien Pirkka-tuotteiden osalta. Maaliskuun lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 026 (luku ei sisällä kaikkia kauppa-autoja).

Ruokakaupan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-maaliskuussa oli

33,8 milj. euroa (3,8 % liikevaihdosta), mikä oli 8,9 milj. euroa ja 0,9 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruokakaupan liikevoitto oli 42,3 milj. euroa (81,3 milj. euroa).Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot olivat tammi-maaliskuussa 8,5 milj. euroa. Vertailuvuonna liikevoittoa kasvatti 56,4 milj. euron kertaluonteinen myyntivoitto kiinteistö- ja vuokrasopimusjärjestelystä.

Ruokakaupan investoinnit tammi-maaliskuussa olivat 20,7 milj. euroa (24,0 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 17,4 milj. euroa (21,5 milj. euroa).

Ruokakesko jatkoi K-ruokakauppaverkoston kehittämistä. Tammi-maaliskuussa avattiin yksi uusi K-market sekä K-supermarketin laajennus. Lisäksi tehtiin lukuisia uudistuksia K-supermarket- ja K-market-kauppoihin. Huhtikuussa avattiin K-citymarketit Turkuun ja Ylöjärvelle sekä K-supermarket Kempeleeseen.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-citymarketit Kirkkonummelle, Tampereen Linnainmaalle, Vantaan Koivukylään ja K-citymarket Mikkelin laajennus sekä uudet K-supermarketit Porvooseen, Järvenpäähän ja Eurajoelle.

Käyttötavarakauppa

Käyttötavarakauppa sisältää Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, Intersport Finlandin, Indoor Groupin, Mustan Pörssin sekä Kenkäkeskon.

Käyttötavarakaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 346 milj. euroa (364 milj. euroa) ja se laski 5,0 %. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä johtuen kulutuskysyntä laski erityisesti kodinelektroniiikka- ja sisustuskaupassa. Myynti kasvoi urheilun ja pukeutumisen kaupassa.

Käyttötavarakaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä tammi-maaliskuussa oli 10,7 milj. euroa (-3,1 % liikevaihdosta), mikä oli myynnin laskun seurauksena 3,9 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Liiketappio tammi-maaliskuussa oli 3,3 milj. euroa (liikevoitto 40,1 milj. euroa). Kertaluonteiset kiinteistöjen myyntivoitot olivat tammi-maaliskuussa 7,4 milj. euroa ja vertailukaudella 46,8 milj. euroa.

Käyttötavarakaupan investoinnit olivat tammi-maaliskuussa 9,8 milj. euroa (10,6 milj. euroa).

Anttilan liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 114 milj. euroa (127 milj. euroa) ja se laski 10,1%. Myynti laski erityisesti kodin sisustuksessa ja -elektroniikassa.

K-citymarketin käyttötavarakaupan liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 123 milj. euroa (116 milj. euroa) ja se kasvoi 6,1 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kauppapaikkaverkoston laajennukset sekä markkinointitoimenpiteiden terävöittäminen.

Intersport Finlandin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 41 milj. euroa (37 milj. euroa) ja se kasvoi 12,0 %. Myynnin kehitys johtui pääosin talviurheiluvälineiden myynnin kasvusta.

Indoorin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 37 milj. euroa (45 milj. euroa) ja se laski 16,9 %. Kotimaassa liikevaihto laski 9,0 % ja ulkomaan toiminnoissa 56 %, johon osaltaan vaikutti Indoorin Ruotsin liiketoimintojen lopettaminen vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Musta Pörssi Oy:n liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 22 milj. euroa (32 milj. euroa) ja se laski 31,2 %.

Kenkäkesko Oy:n liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 8 milj. euroa (8 milj. euroa) ja se kasvoi 5,0 %.

Rautakauppa

Rautakauppa sisältää Rautakeskon lisäksi Suomen maatalouskaupan.

Rautakaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 529 milj. euroa (695 milj. euroa) ja se laski 23,9 %.

Suomessa liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 262 milj. euroa ja se laski 20,4 %. Rautakaupan osuus Suomen liikevaihdosta oli 175 milj. euroa ja se laski 24,5 %. Maatalouskaupan osuus Suomen liikevaihdosta oli 88 milj. euroa ja se laski 10,5 %. Rautakaupan ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 267 milj. euroa (366 milj. euroa) ja se laski 27,1 %. Ulkomaan toiminnan myynnin kehitykseen vaikutti kysynnän heikentymisen lisäksi Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan arvon heikkeneminen. Ulkomaan toimintojen liikevaihto laski paikallisissa valuutoissa 19,4 %. Rautakaupan liikevaihdosta 50,4 % tuli ulkomaan toiminnasta.

Ruotsissa K-rauta AB:n liikevaihto tammi-maaliskuussa laski 3,4 % ja oli 37 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa K-rauta AB:n liikevaihto kasvoi 12,4%. Norjassa Byggmakkerin liikevaihto laski 26,7 % ja oli 95 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Byggmakkerin liikevaihto laski 17,6 %. Virossa Rautakeskon liikevaihto laski 28,9 % ja oli 12 milj. euroa. Latviassa Rautakeskon liikevaihto laski 43,6 % ja oli 10 milj. euroa. Liettuassa Senukain liikevaihto laski 38,9 % ja oli 60 milj. euroa. Venäjällä Stroymasterin liikevaihto laski 6,4 % ja oli 38 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa Stroymasterin liikevaihto kasvoi 14,5 %. Valkovenäläisen OMA:n liikevaihto laski 11,9 % ja oli 11 milj. euroa. Paikallisessa valuutassa OMA:n liikevaihto pieneni 1,1 %.

Rautakaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä tammi-maaliskuussa oli 9,1 milj. euroa (-1,7% liikevaihdosta), mikä oli 16,5 milj. euroa heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana (liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 7,3 milj. euroa). Tuloskehitykseen vaikutti rakennusmarkkinoiden voimakas heikkeneminen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Pohjoismaiden rautakauppamarkkinat laskivat tammi-maaliskuusa noin 20 %, Baltiassa 30-40 %. Rautakaupan liiketappio tammi-maaliskuussa oli 5,2 milj. euroa (liikevoitto 7,3 milj. euroa). Liiketappioon sisältyy 3,9 milj. euron suuruinen kertaluonteinen kiinteistön myyntivoitto.

Rautakaupan investoinnit tammi-maaliskuussa olivat 19,5 milj. euroa (22,7milj. euroa). Ulkomaisten investointien osuus oli 74,3 % (73,2 %).

K-rauta- ja Rautia-ketjujen vähittäismyynti laski Suomessa tammi-maaliskuussa 11,8 % ja oli 192 milj. euroa (sis. alv). Yrityspalvelun myynti laski 35,3 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti oli 105 milj. euroa (sis. alv) ja se laski 9,1 %.

Tammi-maaliskuussa avattiin kuusi uutta kauppaa. Suomessa avattiin K-rauta Seinäjoella, Rautia-K-Maatalous Kauhavalla ja K-maatalous Lohtajalla. Ruotsissa avattiin K-raudat Halmstadissa ja Eskilstunassa. Venäjällä avattiin maaliskuun lopussa uusi K-rauta Jaroslavliin.

Auto- ja konekauppa

Auto- ja konekauppa sisältää VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää konekaupan lisäksi myös traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Auto- ja konekaupan liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 296 milj. euroa (402 milj. euroa) ja se laski 26,3 %.

VV-Auton liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 210 milj. euroa (261 milj. euroa) ja se laski 19,3 %. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti autokaupan kulutuskysynnän heikentyminen. VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 19,0 % (16,4 %).

Konekeskon liikevaihto tammi-maaliskuussa oli 86 milj. euroa (141 milj. euroa) ja se laski 39,3 % edelliseen vuoteen verrattuna konemarkkinoiden heikkenemisestä johtuen. Liikevaihto Suomessa oli 50 milj. euroa ja se laski 32,2 %. Konekeskon ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 36 milj. euroa ja se laski 47,1 %.

Auto- ja konekaupan liiketappio ilman kertaluonteisia eriä tammi-maaliskuussa oli 6,0 milj. euroa (-2,0 % liikevaihdosta), mikä oli 21,8 milj. euroa ja 6,0 %-yksikköä heikompi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana (liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 15,8 milj. euroa). Tuloskehitykseen vaikuttivat auto- ja konekaupan voimakkaan myynnin laskun lisäksi Baltian maatalousmarkkinoiden heikentymisen ja maatalouskaupan supistamisen seurauksena Konekeskon Baltian liiketoiminnoista kirjatut 9 milj. euron arvonalennukset ja kuluvaraukset.

Auto- ja konekaupan investoinnit tammi-maaliskuussa olivat 1,8 milj. euroa (3,0 milj. euroa).

Muutokset konsernin rakenteessa
Kesko-konsernin segmentit ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008).

Varsinaisen yhtiökokouksen 2009 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 30.3.2009 vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 97 851 050 euroa. Osingon maksupäivä oli 9.4.2009. Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Johan Kronberg sekä hyväksyi hallituksen ehdotukset yhtiöjärjestyksen kokouskutsuaikaa koskevan kohdan muuttamiseksi siten, että kutsu toimitetaan viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta, ja hallitukselle myönnettävästä osakeantivaltuudesta laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä ja valitsi hallituksen jäseniksi yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy varsinaisen yhtiökokouksen 2012 päättyessä, kauppaneuvos, diplomikauppias Heikki Takamäen, vuorineuvos Seppo Paatelaisen, kauppatieteiden maisteri Maarit Näkyvän, vuorineuvos Ilpo Kokkilan, kauppias Esa Kiiskisen (uusi jäsen), yliasiamies, kauppatieteiden tohtori Mikko Kososen (uusi jäsen) ja kauppias Rauno Törrösen (uusi jäsen).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Yhtiökokouksen jälkeen 30.3.2009 pitämässään järjestäytymiskokouksessa Kesko Oyj:n hallitus valitsi puheenjohtajakseen Heikki Takamäen ja varapuheenjohtajakseen Seppo Paatelaisen. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan valittiin Maarit Näkyvä (pj), Seppo Paatelainen ja Mikko Kosonen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Heikki Takamäki (pj), Seppo Paatelainen ja Ilpo Kokkila. Valiokuntien toimikausi päättyy varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella 30.3.2009.

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet
Kesko Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden lopussa 195 702 100 euroa. Kaikista osakkeista 31 737 007 eli 32,4 % on A-osakkeita ja 66 114 043 eli 67,6 % B-osakkeita. Yhteensä osakkeita oli 97 851 050 kappaletta. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Osakepääomaa on korotettu katsauskauden aikana yhden kerran vuoden 2003 optio-ohjelmaan perustuvilla optio-oikeuksilla tehtyjä osakemerkintöjä vastaavasti. Korotus on tehty 11.2.2009 (52 392 euroa) ja siitä on kerrottu saman päivän pörssi-ilmoituksessa. Merkityt osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle yhdessä vanhojen B-osakkeiden kanssa 12.2.2009.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2008 lopussa 22,00 euroa ja katsauskauden lopussa 21,60 euroa, missä oli laskua 1,8 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2008 lopussa 17,80 euroa ja katsauskauden lopussa 15,63. Siinä oli laskua 12,2 %. A-osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 24,90 euroa ja alin 18,75 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 19,47 euroa ja alin 14,99 euroa. Helsingin Pörssin yleisindeksi (OMX Helsinki) laski katsauskauden aikana 14,9 % ja painotettu OMX Helsinki CAP-indeksi 16,1 %. Päivittäistavarat-toimialaindeksi laski vastaavasti 11,0 %.

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 686 milj. euroa ja B-osakkeiden 1 033 milj. euroa. Näiden yhteinen markkina-arvo oli 1 719 milj. euroa, jossa oli laskua vuoden 2008 lopusta 156 milj. euroa. Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana 406 797 kpl ja vaihtoarvo oli 9,1 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 28,1 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 481,2 milj. euroa.

Vuoden 2003 optio-ohjelman listatut optio-oikeudet 2003E ja 2003F olivat kaupankäynnin kohteina ja niitä vaihdettiin katsauskaudella yhteensä noin 99 000 kpl 770 000 euron arvosta.

Hallituksella on edellä mainittu varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2009 myöntämä valtuus laskea liikkeeseen enintään 20 000 000 uutta B-osaketta. Valtuutta ei ole käytetty. Lisäksi yhtiöllä on edellä viitatun vuoden 2003 optio-ohjelman ohella vuoden 2007 optio-ohjelma, johon perustuvien optio-oikeuksien 2007A, 2007B ja 2007C osakkeiden merkintäaika ei ole alkanut eikä optio-oikeuksia ole listattu toistaiseksi. Lisätietoja hallituksella olevista valtuuksista löytyy osoitteesta www.kesko.fi.

Osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden lopussa 39 414. Se lisääntyi vuoden 2008 aikana 9 155 osakkaalla ja edelleen katsauskauden aikana 1 334 osakkaalla. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus oli maaliskuun 2009 lopussa 20 %.

Liputusilmoitukset
Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Katsauskauden keskeisiä tapahtumia
Kesko Oyj:n hallitus hyväksyi konsernille uudistetut taloudelliset tavoitteet. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on korvattu sidotun pääoman tuotolla. Oman pääoman uusi tuottotavoite on 12 % (aikaisemmin 14 %) ja sidotun pääoman tuottotavoite 14 %. Omavaraisuusasteen tavoitealue on laajennettu 40-50 %:iin (aikaisemmin 40-45 %). Hallitus uudisti myös Keskon 6.4.2005 julkistetun osinkopolitiikan. Uuden osinkopolitiikan mukaisesti Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta ilman kertaluonteisia eriä yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen (Pörssitiedote 5.2.2009).

Kesko myi 31.3.2009 neljä kauppakiinteistöä Keskon Eläkekassalle. Velaton kauppahinta oli noin 50 milj. euroa. Kesko-konsernille syntynyt myyntivoitto oli19,7 milj. euroa, joka on käsitelty kertaluonteisena eränä ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitossa (Pörssitiedote 31.3.2009).

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2009 (pörssitiedotteet 30.3.2009).

Riskienhallinta
Kesko-konsernilla on käytössä vakiintunut riskienhallintaprosessi, jonka mukaan toimialat arvioivat säännöllisesti riskejä ja niiden hallintaa sekä raportoivat niistä konsernin johdolle. Keskon riskienhallintaa ja liiketoimintaan liittyviä riskejä on tarkemmin kuvattu Keskon vuoden 2008 vuosikertomuksessa ja tilinpäätöksessä.

Keskon liiketoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen Keskon toiminta-alueella. Kuluneella vuosineljänneksellä kulutuskysyntä heikentyi edelleen rakennustarvikkeiden, autojen ja koneiden sekä käyttötavaroiden kaupassa. Taantuman mahdollisen pitkittymisen ja syventymisen seurauksena konsernin myyntiin ja tuloskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ovat kasvaneet. Asiakkaiden, päämiesten ja tavarantoimittajien mahdollisten talousvaikeuksien lisääntyminen kasvattaa myös luottotappioriskejä sekä tavaroiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Vallitsevassa markkinatilanteessa korostuvat kustannusten sopeuttaminen, vaihto-omaisuuden, asiakassaamisten ja sijoitusvarallisuuden tehokas hallinta sekä väärinkäytösten ehkäisyyn liittyvät riskienhallintatoimenpiteet.

Tuloskehitykseen liittyvät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu konsernin tulevaisuuden näkymissä.

Tulevaisuuden näkymät
Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (4/2009-3/2010) verrattuna katsauskautta edeltävään 12 kuukauteen (4/2008-3/2009).

Konsernin liiketoimintojen kehitykseen vaikuttavat talouden näkymät sen eri markkina-alueilla sekä erityisesti yksityisen kulutuksen kasvuvauhti. Talouden lähiajan näkymät ovat rahoitusmarkkinoiden ongelmien ja reaalitalouden supistumisen myötä edelleen synkät. Työttömyyden kasvun sekä yritysten ja kuluttajien rahoituksen saatavuuteen liittyvien ongelmien seurauksena yleisen kulutuskysynnän ennakoidaan pysyvän normaalitasoa selvästi heikompana seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Päivittäistavarakaupassa kehityksen ennakoidaan jatkuvan vakaana. Markkinatilanteen ennakoidaan pysyvän vaikeana rakentamisessa, auto- ja konekaupassa sekä käyttötavarakaupassa.

Talousnäkymien epävarmuus vaikeuttaa edelleen merkittävästi konsernin tulevaisuuden näkymän muodostamista. Heikentyvän talouskehityksen myötä Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä ennakoidaan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana alittavan vertailukauden liikevaihdon ja liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä. Konsernin likviditeetin ja vakavaraisuuden ennakoidaan pysyvän hyvänä.

Helsingissä 27. huhtikuuta 2009
Kesko Oyj
Hallitus

Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja talousjohtaja Jukka Erlund, puhelin 01053 22338. Suomenkielinen webcasting osavuosikatsauksen tulosinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi. Englanninkielinen webkonferenssi osavuosikatsauksesta pidetään tänään klo 14.30 (Suomen aikaa). Webkonferenssiin kirjaudutaan Keskon internet-sivuilla osoitteessa www.kesko.fi.

KESKO OYJ

Paavo Moilanen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Laadintaperiaatteet
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernin tunnusluvut
Liikevaihto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin
Liikevoitto segmenteittäin ilman kertaluonteisia eriä
Liikevoittoprosentti ilman kertaluonteisia eriä segmenteittäin
Sidottu pääoma segmenteittäin
Sidotun pääoman tuotto segmenteittäin
Investoinnit segmenteittäin

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin
Henkilökunta keskimäärin ja 31.3.
Konsernin vastuusitoumukset
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti

Kesko Oyj:n tammi-kesäkuun osavuosikatsaus julkaistaan 24.7.2009. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

JAKELU
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesko.fi

********

LIITTEET:

Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2008 lukuun ottamatta seuraavia uusista ja uudistetuista IFRS-standardeista ja IFRIC-tulkinnoista aiheutuneita muutoksia.

IFRS 8 Toimintasegmentit

Kesko-konsernin raportoitavat segmentit muodostuvat konsernin toimialoista, joita ovat 1.1.2009 lähtien ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa (pörssitiedote 12.12.2008). Tilikauden 2008 segmentti-informaatio on oikaistu vastaamaan uutta segmenttijakoa (pörssitiedote 26.3.2009). IFRS 8:n käyttöönotto ei ole muuttanut konsernin raportoitavia segmenttejä, sillä konsernin segmentti-informaatio on perustunut aikaisemminkin johdon sisäiseen raportointiin, jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRS-säännösten mukaiset.

Ruokakauppa sisältää Suomessa K-kauppiasliiketoimintamallilla harjoitettavan ruokakaupan sekä Kespro Oy:n päivittäistavaroiden tukkukaupan. Käyttötavarakauppa sisältää tavaratalokauppaan keskittyneen Anttilan, K-citymarketin käyttötavarakaupan, urheilukauppaan keskittyneen Intersport Finlandin, huonekalu- ja sisustuskauppaa harjoittavan Indoor Groupin, kodintekniikkaan erikoistuneen Mustan Pörssin sekä kenkäkauppaa harjoittavan Kenkäkeskon. Rautakauppa sisältää aikaisemmin raportoidun Rautakeskon lisäksi K-maatalous-ketjun ja maatalouskaupan Suomessa. Auto- ja konekauppa sisältää aikaisemmin raportoidun VV-Auton ja Konekeskon. Konekesko sisältää aikaisemmin raportoidun konekaupan lisäksi traktori- ja puimurikaupan Suomessa sekä Baltian maatalous- ja konekauppayhtiöt.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat konsernin yhteisistä eristä.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uudistettua IAS 1 -standardia. Uudistuksen myötä osavuosikatsauksessa esitetään laaja tuloslaskelma, jossa eritellään ne suoraan omaan pääomaan kirjatut erät, jotka eivät liity liiketapahtumiin omistajien kanssa. Samalla laskelmaa oman pääoman muutoksista on muutettu vastaamaan uudistetun standardin vaatimuksia.

IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat

Vuoden 2009 alusta Kesko-konserni on soveltanut uutta IFRIC-tulkintaa, IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat. Tulkinnan mukaan K-Plussa-kanta-asiakasjärjestelmään liittyvät asiakashyvitykset kirjataan myynnin oikaisueriin, minkä seurauksena myös tiettyjen konsernin vähittäiskauppatoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihtoluvut on vuoden 2008 osalta oikaistu vastaamaan uutta tulkintaa. Tulkinnan soveltamisella ei ole vaikutusta konsernin liikevoittoon.

IAS 23 Vieraan pääoman menot, ehdot täyttävän hyödykkeen vieraan pääoman menojen aktivointi.

Muutettu standardi poistaa mahdollisuuden kirjata kuluksi vieraan pääoman menot, jotka johtuvat ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta. Nämä vieraan pääoman menot on aktivoitava osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Konserni on kirjannut aiemmin vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta raportointikauden tulokseen.

Lisäksi konserni on soveltanut seuraavia EU:n hyväksymiä uudistettuja tai muutettuja IFRS-standardeja ja uusia IFRIC-tulkintoja 1.1.2009 alkaen:
- IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet (muutos)
- IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös - Tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön ja osakkuusyrityksen hankintameno (muutos)
- IFRS 2 Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja niiden peruuttaminen (muutos)
- Vuosittaiset IFRS-standardien muutokset 2007 (Annual Improvements 2007)

Seuraavat standardit ovat tulleet voimaan 1.1.2009, mutta EU ei ole vielä hyväksynyt niitä sovellettavaksi:
- IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos)
- IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi (muutos) ja IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos)
- IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
- IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Edellä mainituilla standardimuutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen tai liitetietoihin.

Muut muutokset

Myönnettyjen osakeoptioiden IFRS 2 mukaisen kulukirjauksen vastaerä esitetään ylikurssirahaston sijaan voittovaroissa. Muutos on toteutettu takautuvasti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin omaan pääomaan.

* (..) Muutos yli 100 %

* (..) Muutos yli 100 %

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (milj. e)

Konsernin rahavirtalaskelma (milj. e), lyhennetty

* (..) Muutos yli 100 %

* Jatkuvat toiminnot
** Koko konserni

* Jatkuvat toiminnot

Tiedot segmenteittäin

* Vienti ja liikevaihto muissa maissa kuin Suomessa.

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

K-ryhmän vähittäis- ja yritysasiakasmyynti euroina (sis. alv) (ennakkotieto):