Biopohjaiset pakkaukset yleistyvät, mutta termit hämmentävät kuluttajia

Viime vuosina yhä useampi tuote on saanut ympärilleen biopohjaisen, uusiutuvaa alkuperää olevasta raaka-aineesta valmistetun pakkauksen. Biopohjaisten pakkausmateriaalien käyttöönottoa on vauhdittanut muun muassa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät syyt, lainsäädäntö sekä kuluttajien kasvaneet odotukset.

K-ryhmän kyselytutkimuksen* mukaan biopohjaiset pakkaukset koetaan ympäristöystävällisimmäksi pakkausvaihtoehdoksi. Kartonki ja paperi (86 %) sekä biopohjainen ja biohajoava muovi (62 %) nousivat listan kärkeen kysyttäessä kuluttajilta ympäristön kannalta parhaita pakkausmateriaaleja.

K-ryhmä suosii omissa tuotteissaan biopohjaisia pakkausmateriaaleja ja panostaa pakkausten kierrätettävyyden parantamiseen.

’’Keväällä esimerkiksi korvasimme fossiilisen muovin Pirkka Ruusubegonian pakkauksissa kotimaisen Woodlyn puupohjaisella muovilla sekä lanseerasimme uusia tuotteita pakattuna paperiin ja kartonkiin. Tänä jouluna kaikki Pirkka Amaryllikset kääriytyvät FSC-sertifioituun paperikääreeseen muovin sijaan. Näin säästetään 2,5 tonnia muovia, mikä vastaa noin 120 000 muovikassia’’, kertoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.

Pakkauskehitys on tarkkaa tasapainottelua, sillä biopohjainen pakkaus ei aina välttämättä ole ympäristöystävällisempi vaihtoehto.

’’Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta, siksi tuotteen ominaisuudet vaikuttavat olennaisesti pakkausmateriaalin valintaan. Vaikkapa elintarvikkeiden kohdalla oikeanlainen pakkaus suojaa tuotetta niin, että se säilyy ja päätyy syötäväksi asti. Ruokahävikki on pakkausta huomattavasti suurempi ympäristöhaitta – pakkauksen osuus elintarvikkeen ilmastovaikutuksista on vain muutama prosentti’’, Jäske jatkaa.

Termit tutuksi ja lajittelu helpoksi

Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että vain harva kokee biopohjaiset pakkaukset helpoksi ymmärtää. Myös bio-alkuiset pakkaustermit aiheuttavat kuluttajille hämmennystä.  

’’Biopohjaisuus, biohajoavuus ja kompostoitavuus sekoittuvat helposti keskenään, vaikka ne eivät ole riippuvaisia toisistaan. Suurimmalle osalle kuluttajista ei vielä ole selvää, että biopohjainen pakkaus ei aina ole biohajoava’’, Jäske kertoo.

Uusien pakkausmateriaalien yleistyessä on tärkeää, että niihin liittyvät termit ja ominaisuudet tulevat tutuksi kuluttajalle, ja ne osataan lajitella oikein. Lähes puolet vastaajista (43 %) kokee pakkauksen oikeaoppisen lajittelun pakkausmateriaalia tärkeämmäksi asiaksi. Jotta pakkausten lajittelu olisi mahdollisimman helppoa kuluttajille ja pakkaukset päätyisivät kotitalouksista kierrätykseen asti, kaikkiin yli 3000 Pirkka, Pirkka Parhaat ja K-Menu -tuotteiden pakkauksiin lisätään selkokieliset sanalliset ohjeet.

’’Mikään pakkaus, edes kompostoituva, ei kuulu luontoon. On tärkeää muistaa, että ihan jokainen meistä voi minimoida pakkausten ympäristökuormitusta lajittelemalla oikein – kotitalouksien roskat ovat nimittäin arvokasta raaka-ainetta uusille tuotteille’’, Jäske summaa.  

Pakkaus-sanasto

Biopohjainen: Biopohjainen pakkaus on valmistettu uusiutuvista, eloperäistä alkuperää olevista raaka-aineista. Biopohjaisuus ei ole tae biohajoavuudelle tai kompostoitavuudella.

Biohajoava: Erilaiset mikro-organismit hajottavat biohajoavan materiaalin siten, että siitä syntyy hiilidioksidia (tai metaania), vettä ja biomassaa. Biohajoavuus riippuu kuluneesta ajasta sekä ympäristöstä, joten on tärkeää määritellä aina ne olosuhteet ja aika, jossa materiaalin on määrä biohajota.

Kompostoituva: Kompostoituminen on ihmisen säätelemää biohajoamista, jossa kosteus ja lämpötila asetetaan halutulle tasolle ja jossa hajoaminen tapahtuu tietyn ajan kuluessa.

Lähde: Suomen Pakkausyhdistys ry

*Tiedonkeruu toteutettiin K-ryhmän asiakasyhteisö K-Kylässä syyskuussa 2021. Kyselytutkimukseen vastasi 1237 kuluttajaa ympäri Suomea.