Näkökulma

Näkökulma on blogi, jossa eri kirjoittajat ottavat vuorollaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Uusi Näkökulma-kirjoitus julkaistaan noin kuukauden välein.

Kirjoituksia voi tarjota osoitteeseen viestinta@kesko.fi. Kirjoituksen enimmäispituus on 2000 merkkiä.

Erilaisten ihmisten ekosysteemi

Mikko Routti | 23.06.2014

Ruuhkavuosiprojekti, Mutkaton Työ, Monenlaisia Tuloksentekijöitä, Puhutaan Työ Kuntoon, Monikulttuurinen Työ ja Perheystävällinen Työpaikka – tässä konkreettisia esimerkkejä Suomen Monimuotoisuusverkoston innostavista hankkeista.  FIBSin 2012 lanseeraamassa Suomen Monimuotoisuusverkostossa on jo 35 edelläkävijätoimijaa, jota työllistävät satojatuhansia ihmisiä, ja kasvu jatkuu.

Suomessa on ajateltu perinteisesti, että olemme kansana hyvin samanlaisia ja että samat palvelut myyvät hyvin Helsingistä Joensuuhun. Tähän yksi maa-samat palvelut -ajatteluun on tullut muutoksia toisaalta eri kuluttajasukupolvien esiinmarssin tuloksena ja toisaalta ulkomaalaisten asiakasryhmien vaatimana erilaisena palveluna. 

Mobiilibusineksessa on viime vuosina lainattu biologien harmiksi heidän perinteistä ekosysteemikäsitettään, jossa erilaisten toimijoiden yhteisössä tapahtuu innovatiivista palikoiden yhdistämistä uuteen järjestykseen. Kukoistavan ekosysteemin perusoletus on monimuotoisuus eli erilaisuudesta tulee uutta voimaa. Tätä peräänkuulutetaan hallitusneuvotteluissakin eli talouskasvun vauhditusta tekemällä asioita uudella tavalla ja paremmin. 

Yritystenkin pitää tunnustaa se, että ostajien puolella on valtavasti erilaisia ihmisiä ja tarpeita, ja saman pitää koskea myös myyjäpuolta. Yritysmaailman monimuotoisuus on oleellinen osa yritysten yhteiskuntavastuuta ja myös eräs monien edelläkävijäyritysten itse vaalima ominaisuus. FIBSin vuoden 2014 yritysvastuututkimuksessa, jossa haastateltiin 200 yritysjohtajaa, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja monimuotoisuus olivat jo kolmanneksi tärkein työelämäteema. 

Monimuotoisuuden johtaminen tähtää siihen, että yritysten sisällä ylintä johtoa myöten on riittävän erilaisia ihmisiä. Tämän on nähty parantavan yrityksen tehokkuutta, ilmapiiriä ja tuottavuutta. Yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä työssä luovat valtavasti positiivista energiaa joka tasolla. Tämä näkyy käytännössä mm. rekrytoinnissa, johtajuuspolkujen suunnittelussa, joustavina työaikaratkaisuina, nuorten työllistämisenä ja iän huomioivana johtamisena. Nopeimmin hyödyt näkyvät asiakastyössä, esimerkiksi eri kielien ja kulttuurin tuntijoiden käyttönä asiakaspalvelussa. 

Suomessa on tälläkin hetkellä työntekijöiden ja osaajien puutetta ja samanaikaisesti kaikki osaajat eivät pääse etenemään kykyjensä mukaisiin tehtäviin sukupuolen tai muiden seikkojen vuoksi. Myös EU ajaa syrjimättömyyttä sekä sukupuolikiintiöiden että henkilöstön monimuotoisuutta koskevan raportoinnin kautta. Luonnollisesti yhdenvertaisuuslaki meilläkin tähtää samaan. 

Olemme nähneet, että monet yritykset ja toimialat ovat itse saaneet sekä sisäinen ilmapiirinsä että ulkoisen maineensa nousuun hyvällä erilaisuuden johtamisella. Tämä on kestävämpää kuin direktiivien seuraaminen. Kauppa, joka kohtaa kuluttajat joka päivä, on ollut mukana erilaisissa hyvissä hankkeissa ja kokeiluissa.

FIBSin 2012 lanseeraamassa Suomen Monimuotoisuusverkostossa on jo 35 edelläkävijätoimijaa, jota työllistävät satojatuhansia ihmisiä, ja kasvu jatkuu. Ulkoinen ilmenemismuoto halusta muuttaa asioita on toimitusjohtajan allekirjoittama monimuotoisuussitoumus, jolla viestitetään, että yritysjohto suhtautuu asiaan vakavasti. Verkosto on myös mukana Työelämä 2020 -hankkeessa, jossa Suomen työelämän laatua parannetaan euroopanmestaruusluokkaan asti. 

Eikö tämä kuulosta siltä, että sinunkin kannattaisi olla mukana? 

Lisätietoa: Kilpailuetua erilaisuudesta: http://www.fibsry.fi/fi/monimuotoisuusverkosto

Kirjoittaja Mikko Routti on yritysvastuuverkosto FIBSin toiminnanjohtaja.

Takaisin ylös