Uuden K-Citymarket Paavolan rakentaminen alkaa Lahdessa
Kesko on valinnut K-Citymarket Lahti Paavolan korvaavan hypermarketin rakentajaksi Skanskan. Työt alkavat huhtikuun aikana.
K-kauppojen omat mehiläispesät tuottavat todellista lähihunajaa – pörriäisistä haltioitunut kauppias tarhaa mehiläiset itse
K-kauppojen hyllyt pullistelevat kesäisin monenlaisia lähituotteita. Yksi erikoisuus usean K-kaupan valikoimassa on kaupan oma hunaja, jota varten tarhataan mehiläisiä kauppojen katoilla ja lähipeltojen reunoilla. Viileän alkukesän jälkeen tämän kesän hunajasatoa odotetaan jännityksellä.
Oman hunajan tuottaminen on tullut yhä suositummaksi K-kauppiaiden keskuudessa ja todellista lähihunajaa löytyy jo useiden K-kauppojen hunajahyllyistä ympäri Suomen.
Yksi esimerkki intohimoisesta mehiläisharrastajasta on Suolahden K-Supermarket Suosikin kauppias Heli Romppanen, joka kiinnostui hunajan tuottamisesta tutustuessaan erilaisten pientuottajien toimintaan. Romppanen on koulutukseltaan ympäristöoikeuden erikoisjuristi ja oli miettinyt, miten voisi hyödyntää aikaisemmassa ammatissaan karttunutta tietotaitoa kauppiaan työssä. Mehiläisten tarhaamisesta Romppanen innostui niin paljon, että hän valmistuu tänä kesänä mehiläistarhaajaksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta.
”Mehiläispesämme sijaitsevat pellon laidalla Vihijärvellä, noin 15 minuutin ajomatkan päässä kaupalta. Hunajassa näkyy alusta loppuun kädenjälkeni, sillä mehiläisten tarhauksen lisäksi jalostan ja purkitan hunajan itse. Hunajalle on juuri myönnetty Hyvää Suomesta -alkuperämerkki, joka kertoo suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä. Tarhaajan tehtävät ovat kasvattaneet ymmärrystäni pientuottajien työstä. Valikoimassamme on tietysti myös muiden lähituottajien hunajaa”, Romppanen kertoo.
Kaupan oma 44260 Vihijärvi -hunaja on erityisesti paikallisten suosiossa. ”Viime vuoden lopulla myyntiin saatu ensimmäinen erä hunajaa on jo lähes loppuunmyyty. Jatkossa haluan varmistaa, että omaa hunajaa riittää kaupan asiakkaille vuoden ympäri, joten kasvatan parhaillaan mehiläiskuningattaria uusia pesiä varten”, Romppanen kertoo suunnitelmistaan.
Heli Romppanen tutkii mehiläisten ahertamista. Kuva: Markus Kurki
Alkukesän viileä sää myöhästytti kukintaa, mutta Akaassa odotetaan silti hyvää hunajasatoa
K-Supermarket Akaan katolla surisee tänä kesänä yli 200 000 mehiläistä. Kaupan katolle nostettiin tänä keväänä kolmas mehiläispesä, josta huolehtii pitkän linjan akaalainen mehiläistarhaaja Risto Niilimäki. Pesissä asustaa lauhkeita, italialaisia mehiläisiä, jotka eivät häiritse kaupassakävijöitä.
K-Supermarket Akaan kauppias Satu Kettunen on aktiivisesti mukana mehiläisten hoidossa ja odottaa tämän kesän hunajasatoa innolla. Alkukesän viileä sää myöhästytti monien kasvien kukintaa, joten heinäkuusta Kettunen toivoo lämmintä. Aurinkoisina päivinä mehiläiset keräävät mettä lähitienoon vadelmista ja maitohorsmista hanakammin kuin kylmällä ja sateisella säällä. Uusi sato päästään keräämään heinä-elokuun vaihteessa ja kaupan hyllyiltä se löytyy elokuun alkupuolella.
”Akaalaiset ovat ottaneet hunajatuotteet omakseen. Paikallisista tuotteista ollaan ylpeitä ja niitä ostetaan usein lahjaksi tai mökkituliaisiksi. Myös matkailijat ostavat hunajatuotteita kotiin vietäväksi. Hunajan lisäksi valikoimastamme löytyy myös kattohunajasta makua saava hunajasiideri, joka on tehty paikallisella Terissaaren luomuomenatarhalla”, Kettunen kertoo.
Mehiläisillä on tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä
Kauppojen pesissä asuvat mehiläiset tekevät tärkeää pölyttämistyötä lähiympäristössään. Pölyttäjähyönteiset ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuudelle, mutta niiden määrä vähentyy jatkuvasti. Pölyttäjäkadon vaikutukset ovat laajat, sillä valtaosa käyttämästämme ravinnosta on yhteydessä pölyttäjiin - esimerkiksi suurin osa viljelykasveista tarvitsee pölytystä.
Molemmat kauppiaat näkevät mehiläisten tekemän pölytystyön tärkeänä lähiseudulleen. ”Mehiläisiä tarhataan Etelä-Euroopassa ensisijaisesti pölytyksen vuoksi ja hunaja on prosessin sivutuote. Pörriäiset parantavat hedelmä- ja marjasatojen määrää ja laatua pölyttämällä. Ne ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta”, Romppanen toteaa.
Biodiversiteetin painoarvo on huomioitu koko K-ryhmässä, ja luonnon monimuotoisuuden suojaaminen on nostettu entistä keskeisimmäksi osaksi uutta K-ryhmän vastuullisuusstrategiaa. Biodiversiteettityön tavoitteena on ehkäistä luontokatoa K-ryhmän omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa.
Oliko sisältö hyödyllinen?
KYLLÄ
EI
