Suurin osa suomalaisista lukee elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä, mutta pitää niitä heikosti näkyvinä ja vaikeasti löydettävinä. Eviran teettämän tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus pakkausmerkintöihin on hitusen lisääntynyt.
Tutkimustulos osoittaa myös, että vain harva valittaa viallisesta elintarvikkeesta ja valitusta ei yleensä viedä tuotteen myynyttä kauppiasta pidemmälle. Monelta puuttuukin tieto siitä, mille viranomaiselle valitus olisi osoitettava.
Kampanja kannusti, tutkimus mittasi
Taloustutkimuksen Eviralle toteuttaman pakkausmerkintätutkimuksen ensimmäinen osa tehtiin vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2009 ajan käynnissä oli Tuoreet kasvot -kampanja, jonka avulla kuluttajille tarjottiin tietoa pakkausmerkinnöistä ja kannustettiin lukemaan niitä entistä tarkemmin.
Kampanjointiin osallistuivat Eviran lisäksi muun muassa Marttaliitto ja Suomen Kuluttajaliitto, jotka järjestivät tapahtumia ja teemakuukausia ei aiheista. Esimerkiksi kesäkuussa martat perehdyttivät kuluttajia kylmäketjuun, päiväysmerkintöihin ja säilytykseen. Kuluttajia myös rohkaistiin antamaan palautetta puutteellisista merkinnöistä oikealle taholle eli oman asuinkunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Tutkimuksen toinen, kampanjan vaikutuksia mittaava osa toteutettiin vuoden 2010 tammikuussa.
Valmistusaine- ja päiväystietoja etsitään eniten
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa 81 prosenttia suomalaiskuluttajista ilmoitti lukevansa pakkausmerkintöjä, kampanjavuosi lisäsi määrän 86 prosenttiin.
Yleisimmin etsitään tietoa tuotteen sisältämästä rasvasta ja energiasta ja valmistusaineista yleensä sekä parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnöistä. Kampanja nosti erityisesti tuotteiden päiväystietoja etsivien määrän 32:sta 48 prosenttiin.
Myös ruuan alkuperä kiinnostaa: mieluiten suosittaisiin kotimaista.
Pakkausmerkintöihin kaivataan selkeyttä
Pakkausmerkintätutkimuksen mukaan yli puolet suomalaiskuluttajista kokee merkintöjen näkyvän heikosti. Lähes viidennes pitää hankalana myös niiden löytämistä pakkauksesta.
Kokemukset ovat samansuuntaisia vastaajan iästä riippumatta. Yli 50-vuotiaista merkintöjen heikosta näkyvyydestä kärsii kuitenkin jo lähes kolme neljästä.
10 prosenttia ei ymmärrä merkintöjä esimerkiksi vieraiden sanojen tai koodien vuoksi.
Kampanjan tavoite onnistui
Taloustutkimus Oy:n tutkija Risto Nikunlaakson mukaan tutkimus osoitti kampanjavuoden lisänneen tietämystä elintarvikkeiden pakkaus-, päiväys- ja lisäainemerkinnöistä ja oikeista valittamiskanavista.
– Erot eivät ole huomattavan suuria, mutta kuitenkin selviä. Niistä voidaan päätellä, että Tuoreet kasvot -tiedotuskampanja onnistui.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pakkausmerkintätutkimuksen molemmat vaiheet toteutettiin osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. 
15–79-vuotiaita suomalaisia haastateltiin kasvokkain pääasiassa heidän kodeissaan. Yhdellä kierroksella haastateltiin tuhat suomalaista, ja vastaukset painotettiin koko väestöpohjaa vastaaviksi.
Pirkka-tuotteissa otettiin käyttöön viitteellinen päiväsaanti -merkintä eli GDA vuonna 2007. Merkintä kertoo tuotteen yhden annoksen sisältämän energian, sokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan ja suolan määrän sekä niiden osuuden viitteellisestä päivittäisestä ravinnontarpeesta. Aivan ensimmäiseksi merkinnän sai Pirkka A-luokan grillinakki.